Alue numero yhdeksälle mahtuisi lisää lentäjiä — Kaakkois-Suomen palotarkistuslennot tehdään vapaaehtoistönä, kolmen ilmailukerhon voimin

Ilkka Toivanen

Kulotussavuja Ristiinassa vuonna 2015, alle kilometrin päässä palolentotarkastuksia tekevästä lentokoneesta.

Tällä viikolla on Lappeenrannan ilmailuyhdistyksen päivystysvuoro. Viikolla on ollut niin sateista, ettei tarkistuslentoja varmaan tarvitse tehdä.

— Ellei sitten ukkosta kovaa, ja palokunta pyydä tarkistamaan paikkoja salamoinnin jälkeen, toteaa Ilkka Toivanen, yhdistyksen puheenjohtaja.

Yhdistys tekee palolentoja 10 — 15 henkilön voimin. Lisäväki olisi tervetullutta.

— Jos tulee kuiva kesä, niin kyllä me ollaan helisemässä.

Lentäjistä pulaa myös Imatralla

Lentäjistä on pulaa myös Imatralla. Nyt aktiiveja on noin viisi, kertoo tukikohdan päällikkö Jorma Virta.

Hänen ikimuistoisin keikkansa tapahtui viime kesäkuussa.

— Teimme ensihavainnot neljästä eri palokohteesta. Koko loppukesänä tarkistuslentoja ei enää tehtykään, sillä satoi. Loppukesät ovat muuttunet aiempaa sateisemmiksi.

Etelä-Karjala ja Kymenlaakso kuuluvat palolentoalueeseen numero yhdeksän. Kaikkiaan alueita on seitsemäntoista.

Yhdeksiköllä päivystää vuoroviikoin kolme ilmailukerhoa, Lappeenrannan ja Imatran lisäksi myös Kotka. Vielä viime vuonna alueella oli myös neljäs päivystäjä, Utin lentäjät. Se lopetti lentäjäpulan ja väen vanhenemisen takia, Virta kertoo.

Sen sijaan Kotkassa talkoolaisia on riittävästi, kertoo puheenjohtaja Rauno Kukkola.

Lennolta näkee 50 — 80 kilometrin päähän

Tarkistuslennot starttaavat metsäpalovaroituksen oltua voimassa kolme päivää. Ne tehdään kello 14 ja 17 välillä. Viikon kuivuuden jälkeen lennetään kahdesti, myös kello 18 — 21.

Lentäminen on vapaaehtoistyötä. Aluehallintovirasto AVI kilpailuttaa reitit kahden vuoden välein, ja maksaa polttoaineet.

Ihan miten vain lennot eivät taivaalla surraa, vaan niiden reitit on tarkasti määritelty. Numero yhdeksällä on kaksi reittiä. Toinen niistä kulkee Ruokolahden erämaametsistä Haminaan, toinen Tuohikotista Puumalaan.

Tarkistuslennot tehdään noin 550 metriä maanpinnasta. Keleistä riippuen sieltä näkyy 50 — 80 kilometriä joka suuntaan.

— Sieltä näkee kaikki alueen savut. Jos savu tulee Suomen puolelta, tarkistamme sen lähteen ja ilmoitamme pelastuslaitokselle, Toivanen kertoo.

Venäjän viranomaisille ei sikäläisistä paloista ilmoiteta, ainakaan toistaiseksi.

Tarkistuslennolla ollaan pareittain. Lentäjä lentää, tehtävänjohtaja tarkkailee ja raportoi. Tarvittaessa kyytiin mahtuu myös palomies: sammutustöiden koordinointi onnistuu myös ilmasta käsin.

Tarvittaessa ilmailukerhot tekevät myös etsintälentoja. Tehtävät ovat yleensä kiireettömiä, esimerkiksi hukkuneiden etsintöjä. Akuuteissa tilanteissa, esimerkiksi eksyneiden etsinnöissä hätiin voi tulla Puolustusvoimien helikopteri Utista, lämpökameroineen.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.