Saimaan matkailu- ja virkistysarvot ajavat kaivostoiminnan ohi —  Heinäveden kaivoshanke on monen lukon takana

Asunto- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Suomen painoarvo EU:n ilmastopolitiikassa kovempi kuin koskaan ennen.

Mika Strandén

Asunto- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen vaihtaa ensi kevään eduskuntavaaleissa vaalipiiriä ja on ehdolla Helsingistä
Asunto- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen vaihtaa ensi kevään eduskuntavaaleissa vaalipiiriä ja on ehdolla Helsingistä

Asunto- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) rauhoittelee Heinäveden kaivoshankkeen toteutumisesta huolestuneita. Toteutuessaan kaivos voisi aiheuttaa ympäristöuhkia myös Saimaan alueelle. Kaivosta vastustamaan on jo noussut laajahko kansalaisliike.

— Itse asiassa suunnitelmista on informoitu minua aika vähän. En tunne aikataulua, mutta sen voin sanoa, että tuollaiset hankkeet ovat aina aika monen lukon takana. Yhtään kaivosta ei Suomeen perusteta ilman äärimmäisen huolellisia selvityksiä.

Tiilikainen on seurannut keskustelua lähinnä tiedotusvälineiden kautta. Saimaaseen liittyviä mittaamattomia arvoja Tiilikainen ei ole valmis uhraamaan.

— Saimaan arvoa ei voi rahassa laskea. Mutta jos Saimaata miettii talouden ja elinvoiman näkökulmasta, sen matkailu ja virkistyskäyttö tuo suuremman taloudellisen hyödyn kuin yksittäinen kaivos, Tiilikainen muistuttaa.

Suomi mukana EU:n ilmastopolitiikan vaikuttajien joukossa

Viimeiset kolme vuotta pääministeri Juha Sipilän johtamassa porvarihallituksessa ovat olleet kiireisiä.

Ilmastopolitiikka on noussut yhä suurempaan osaan kansainvälisessä politiikassa ja Suomesta on tullut keskeinen toimija erityisesti Euroopassa.

— Suomen asema EU:n ilmastopolitiikassa ei ole koskaan ollut näin vahva. Yksin on vaikea toimia, mutta nyt olemme mukana 6-7 maan vaikuttajaryhmässä, joka tekee ja valmistelee ilmastopolitiikkaan liittyviä aloitteita.

Suomen lisäksi mukana ovat Ranska, Hollanti, Ruotsi ja Luxemburg. Myös Tanska, Saksa ja Espanja ovat viime aikoina tulleet vahvemmin mukaan.

— Tällä joukolla on selvä näkemys siitä, että se mitä ilmastopolitiikassa on tehty tähän asti, ei tule riittämään. Esimerkiksi liikenteen päästöillä on valtava merkitys. Jos kuluttajille valmistetaan vähäpäästöisiä autoja, liikenteen päästöjä voidaan vähentää. Tämä on jo ymmärretty niissä maissa, joissa on autoteollisuutta, Tiilikainen sanoo.

Tiilikaisella oli kolme vuotta sitten iso rooli YK:n ilmastokokouksessa Pariisissa, jossa 55 maata sitoutui toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Syksyllä edessä seurantakokous Puolassa.

— Puolassa pitäisi saada eteenpäin toimeenpanosäännöksiä. Jo nyt on tiedossa, että vaikeaa tulee olemaan.

Toiveissa lisää rahaa vesistönsuojeluun

Tiilikainen valmistautuu parhaillaan Sipilän hallituksen viimeiseen budjettivääntöön.
Tiilikainen on jo aiemmin halunnut uutta rahaa vesistönsuojeluun.

Ympäristöministeriö on valmistellut tehostetun vesistönsuojeluohjelman, jonka tavoitteena on saada nopeita toimia vesiensuojeluun. Erityisesti kohteena voisivat olla kuluvana kesänä esiin nousseet sinileväongelmat merialueilla.

— Valtiovarainministerin pohjaesityksessä ei vielä rahaa ollut. Olen silti toiveikas, että lisärahoitusta löytyy.

Saimaan suojelun osalta ministerin katse on seuraavalla EU-rahoituskaudella ensi kevään EU-parlamenttivaalien jälkeisessä ajassa.

— Siellä on aluekehitysrahoja, joista voisi osan käyttää esimerkiksi vesistönsuojeluohjelmien kautta vaikkapa lähijärvien ja jokien kunnostukseen. Kohteita varmasti löytyy.

Ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston selvitysten perusteella maatalouden fosforipäästöjä mereen voidaan vähentää peltojen ravinteita sitovan kipsikäsittelyn avulla.

Saimaan alueelle kipsikäsittely ei sovi, mutta muitakin vaihtoehtoja on tarjolla.

— Järvi-Suomessa on testattu hyvällä menestyksellä metsäteollisuuden kuitulieteen levittämistä pelloille. Sen avulla saadaan ravinnehuuhtoumia pienemmäksi ja lietettä Kaakkois-Suomessa syntyy.

Suomalaisyritykset mukaan Venäjän ympäristöhankkeisiin

Suomi tekee jatkuvasti yhteistyötä Venäjän suuntaan maan ympäristöuhkien torjumiseksi.

Arktisen neuvoston puheenjohtajana Suomi on presidentti Sauli Niinistön suulla nostanut mustan hiilen eli nokipäästöjen torjunnan esiin.

Tutkimusten mukaan jopa neljännes arktisen alueen lämpenemisestä johtuu mustasta hiilestä. Venäjän osuus päästöistä on suuri.

Tiilikainen näkee, että Venäjä voi luoda mahdollisuuksia suomalaiselle ympäristöosaamiselle.

— Venäjän pohjoiset lämpövoimalat pitää jossain vaiheessa uusia. Suomalaista teknologiaa ja osaamista on mahdollista myydä siinä tilanteessa Venäjälle.

Tiilikainen sanoo, että ongelmista huolimatta Venäjällä on herätty ympäristökysymyksiin.

— He ovat uudistaneet jätelakinsa melko kunnianhimoisesti. Kun niiden toimeenpano pian alkaa, tässäkin suomalaisella kiertotalousosaamisella on mahdollisuuksia. Meillä on hyviä esimerkkejä, miten jätteistä voidaan tehdä energiaa tai muuten kierrättää jätettä.

Keskustan gallupkannatuksen kanssa on ollut vaikeaa

Kimmo Tiilikainen istuu haastetteluhetkellä ministeriauton takapenkillä matkalla presidentin kesäasunnolle Kultarantaan.

Puhelinhaastattelu tehdään samana aamuna, kun Yle julkaisi tuoreimman puoluekannatusmittauksen.

Keskusta on kolmantena, kaukana kolmen vuoden takaisen vaalivoiton lukemista, mutta hienoisessa nousussa kuitenkin. Gallupkannatuksen kanssa on ollut vaikeaa jo pidempään.

— Kyllähän se sitä on, Tiilikainen huokaisee.

Tiilikainen ei nosta yksittäisiä asioita huvenneen suosion syyksi.

— Kun tähän vaalikauteen lähdettiin, Suomi velkaantui kovaa vauhtia ja työllisyys heikkeni. Etukäteisoletus oli, että laitamme Suomea kuntoon riippumatta siitä, mitä kannatukselle käy.

Seuraavaksi ehdolle Helsingistä, aika näyttää kuinka käy

Tiilikainen sanoo, että suunta on vihdoin saatu käännettyä. Suomen talous nousee Euroopan kärkitahtia ja työllisyystavoite on saavutettu Velkaa otetaan vielä 1,7 miljardia euroa, mutta sen osalta tasapaino saavutetaan 2020-21.

— Perusremontti on saatu tehtyä. Nyt on mietittävä, miten tätä maata voidaan kehittää eteenpäin. Rahaa ei voi jakaa sinne ja tänne.

Ruokolahtelainen Tiilikainen valittiin eduskuntaan Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Seuraavissa vaaleissa tarkoitus on ponnistaa politiikassa eteenpäin Helsingistä, jossa  perhekin asuu.

Kunnallisvaaleissa Tiilikaisen äänimäärä ei riittänyt Helsingin kaupunginvaltuustoon asti. Huolettaako poliittinen tulevaisuus ministeriä?

— Ainahan sitä vaaleissa haluaa menestystä. Kunnallisvaalit ovat eri asia kuin eduskuntavaalit. Halusin käydä ne läpi kertoakseni, että olen vakavalla mielellä tehnyt päätökseni vaihtaa vaalipiiriä ja sen mukaan eletään. Aika näyttää kuinka käy.

Tiilikainen sanoo, että hänen nykyisellä postilla asunto- ja ympäristöministerinä on paljon kosketuspintaa Helsinkiin.

— Itämeren suojelu, ympäristöasiat ja kiertotalous, asumisen hinta ja energiaratkaisut. Ne ovat kaikki helsinkiläisiä paljon puhuttavia asioista.

Kimmo Tiilikainen

Luomuviljelijä Ruokolahden Äitsaaresta.
Täyttää ensi viikolla 52 vuotta.
Maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 1991
Kansanedustajana vuodesta 2003.
Toimi ympäristöministeri Paula Lehtomäen äitiysloman ajan sijaisena syyskuusta 2007 huhtikuuhun 2008 Matti Vanhasen kakkoshallituksessa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2011-2015.
Aloitti Sipilän hallituksen maatalous- ja ympäristöministerinä toukokuussa 2015.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet