Marjo Laine-Partanen hoitaa kuolevia saattohoitotyössä ja Ali Tolvanen kiipeää satojen metrien korkuisiin mastoihin — Raskaiden töiden tekijät kertovat nyt, miten työssä jaksaa

Työ voi olla vaativaa paitsi henkisesti myös fyysisesti. Etelä-Saimaa kysyi eteläkarjalaisilta raskaiden töiden tekijöiltä, millaiset asiat työssä painavat ja miten niitä voi käsitellä.

Marleena Liikkanen

Sairaanhoitaja Marjo Laine-Partanen lähtee keikalle mittavan välineistön kanssa. Hän pakkaa tavarat pieneen henkilöautoon ja hurauttaa asiakkaan luo.
Sairaanhoitaja Marjo Laine-Partanen lähtee keikalle mittavan välineistön kanssa. Hän pakkaa tavarat pieneen henkilöautoon ja hurauttaa asiakkaan luo.

Työssä jaksamiseen täytyy tietyissä ammateissa kiinnittää keskimääräistä enemmän huomiota.

Tämän kokivat esimerkiksi Joutsenon vastaanottokeskuksen työntekijät pari viikkoa sitten, kun nuori mies tappoi itsensä säilöönottokeskuksessa. Työntekijät ovat pitäneet kriisiapua ja debriefing-tilaisuuksia hyödyllisinä, kertoo vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen.
— Tilanteesta yli pääsemistä on helpottanut se, että koemme, ettei tapahtuma ollut henkilökuntamme vika, Jäppinen kertoo.

Etelä-Saimaa haastatteli eteläkarjalaisia raskaiden töiden tekijöitä.

Tehosan sairaanhoitajat Marjo Laine-Partanen ja Sari Suomi: Saattohoito on raskainta työssä

Työssä rankinta on kotisaattohoito, kertovat Tehosan eli Eksoten liikkuvan tehostetun kotisairaanhoitoyksikön sairaanhoitajat Marjo Laine-Partanen, 43, ja Sari Suomi, 55.

— Kun aloitin Tehosassa, ajattelin, että on tämä aika hurjaa hommaa. Ensin voi olla käynti saattohoitopotilaan luona ja seuraavaksi mennään hoitamaan haavaa, Laine-Partanen sanoo.

Henkinen kuorma syntyy omaisten surusta.
— Kodeissa on perheet ja läheiset läsnä. Siellä joudutaan toimimaan terapeutteina. Raskaimpia tilanteita ovat ne, missä on lapsia. Murrosikäisistä omaisista paistaa läpi tuska, mikä on surullista nähdä.

Palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon ja saattohoidon lisäksi Tehosan toimenkuvaan kuuluu esimerkiksi lääkeinjektioita ja haavanhoitoa asiakkaan kotona.
— On rankkaa, kun haluaisi antaa potilaalle enemmän aikaa, mutta aikaa ei aina ole, Suomi sanoo.

Lappeenrantalaiset sairaanhoitajat kertovat, että hirveiden kohtaloiden käsittelemiseen auttavat liikunta ja perhe-elämä.
— Omat huolet ovat lopulta aika pieniä. Jos tiskit on siellä altaassa, kyllä ne saa sieltä korjattua, Laine-Partanen sanoo.

Etelä-Karjalassa Tehosassa työskentelee 27 henkilöä ja Lappeenrannassa 11. Lappeenrannan alueella asiakaskäyntejä on kuukaudessa keskimäärin 600.

Marleena Liikkanen

Sairaanhoitaja Marjo Laine-Partanen laimentamassa antibioottia.
Sairaanhoitaja Marjo Laine-Partanen laimentamassa antibioottia.

Työn paras puoli on vaihtelevuus, Laine-Partanen ja Suomi sanovat.
— Tähän työhön on ajautunut tietynlainen sakki. Ollaan valmiita hyvinkin nopeisiin tilanteiden muutoksiin, Suomi kertoo.
— Pitää olla sellainen vähän ronski, joka ei vähästä hätkähdä, Laine-Partanen sanoo.

Tehostettu kotisairaanhoito tuo potilaan kotiin sellaista hoitoa, jota saadakseen esimerkiksi haava- tai tulehduspotilaan on aiemmin pitänyt olla sairaalassa pitkiä aikoja. 

Radioverkkoasiantuntija Ali Tolvanen: Sormet jäätyvät ja jalat väsyvät

Marleena Liikkanen

Ali Tolvasta ei huimaa korkeuksissa. Työtapaturmia hänelle ei ole sattunut koskaan.
Ali Tolvasta ei huimaa korkeuksissa. Työtapaturmia hänelle ei ole sattunut koskaan.

Ali Tolvasen toimenkuvaan kuuluu mastoihin kiipeäminen ja asennustöiden teko 20—300 metrin korkeudessa. Yläilmoissa voi joutua keikkumaan monta tuntia.
— Työ kuormittaa jalkoja ja käsiä. Siinäkin on ihan riittävästi ponnistelua, että saa hilattua itsensä mastoon, lappeenrantalainen Tolvanen sanoo.

Vuodesta 2001 Digitalla työskennellyt Tolvanen tekee mastoissa asennuksia, sähkökytkentöjä ja huoltoa. 
— Pakkanen ei ole paha, mutta kova tuuli on. Näpit jäätyvät nopeasti.

Osa työstä tapahtuu maan kamaralla Joutsenon radio- ja tv-aseman laitetiloissa. Asemalla sijaitseva Joutsenon radio- ja televisiomasto on 211 metrin korkuinen. Sinne Tolvasen pitää kiivetä noin kerran vuodessa mastoa huoltamaan.

Kunnostaan Tolvanen huolehtii kävelemällä, pyöräilemällä ja hiihtämällä. Olkapää- ja polvivaivat ovat ammattitauteja.
— Olen 44-vuotias, eli työurani on puolessavälissä. Mutta vähän epäilyttävältä tuntuisi, jos pitäisi yli kuusikymppisenä tuolla mastossa hillua.

Työtapaturmia tai huimauskohtauksia Tolvaselle ei ole sattunut. 
— Kun mennään puiden latvojen yläpuolelle, on ihan sama, onko korkeutta 20 metriä vai 200 metriä. Suomessa on sattunut hyvin vähän onnettomuuksia näissä töissä.

Vähän epäilyttävältä tuntuisi, jos pitäisi yli kuusikymppisenä tuolla mastossa hillua.

Ensihoitaja Veijo Viisanen: Läheisten suru jää painamaan

Ambulanssityötä kymmenen vuoden ajan tehnyt lappeenrantalainen Veijo Viisanen, 37, kertoo, että työssä rajuinta on ollut kohdata itsemurhan tehneen omaisten tuska.
— Uran alkuajoilta on jäänyt mieleen oman käden kautta lähtemiset ja läheisten suru siinä ympärillä.

Ensihoitaja tarvitsee paitsi henkistä myös fyysistä voimaa. Potilasta ja työvälineitä pitää jaksaa kantaa vaikka kerrostalon ylimpään kerrokseen.
— Keskivartalon vahvuus on tärkeää. Harrastan wing tsung kung fu:ta ja käyn kuntosalilla.

Keväällä ensihoitajat siirtyvät 24 tunnin työvuoroista 12-tuntisiin vuoroihin. Viisanen katsoo, että työvuoromuutos on jaksamisen kannalta hyvä asia, sillä 24 tunnin työvuoroon mahtuu keikkoja 10—16 tunnin edestä.

Marleena Liikkanen

Ensihoitaja Veijo Viisanen kertoo kokemuksen tuovan varmuutta ambulanssityöhön.
Ensihoitaja Veijo Viisanen kertoo kokemuksen tuovan varmuutta ambulanssityöhön.

Viisasen mukaan työvuoroissa pidetään defusing- eli purkutilaisuuksia raskaiden työkeikkojen jälkeen.
— Purkaminen on hyvä asia, vaikka se onkin suomalaiseen perusluonteeseen ehkä vähän vierasta. Tässä työssä ei saa päästä kyynistymään. Se olisi pahin vihollinen ensihoitajalle, joka on ihmisten kanssa tekemisissä.

Viisasen ammatinvalinnassa oli sattuma pelissä.
— Olin kotipaikkakunnalla Puumalassa palokunnan touhuissa mukana. Silloin paikallinen ambulanssiäijä sanoi, että Veijo, oletko ajatellut ensihoitajan työtä? Siitä ajatus lähti.

Työssä parasta on hyvät työkaverit ja omalla tavallaan asiakkaat myös, Viisanen sanoo.
— Ihmiset ovat yleensä tosi mukavia. Paljon meidän työssä on huumoriakin, sellaista tilannekomiikkaa.

Marleena Liikkanen

Ensihoitaja Veijo Viisanen vaihtaa vain kengät ja on valmis työkeikalle.
Ensihoitaja Veijo Viisanen vaihtaa vain kengät ja on valmis työkeikalle.


Maatalouslomittaja Miia Karhula: Tilalle on ajettava pari kertaa päivässä

Joutsenolainen Miia Karhula, 43, herää työaamuina 4—5 aikaan. Hän juo kahvia, ulkoiluttaa koirat, tekee aamutoimet. Sitten hän ajaa tilalle.
— Tiloja on ympäri Etelä-Karjalaa. Pisin työmatka on reilu 30 kilometriä per sivu.

Karhula kuvailee lomittajan työtä rankaksi.
— Vaikka tilat ovat pitkälti koneellistuneet, vielä on sellaisia tiloja, joissa rehut jaellaan hangon kanssa. Niska-, hartia- ja selkäosasto ovat tiukilla.

Työ on kovaa myös siksi, että se sitoo paljon: tilalle on ajettava pari kertaa päivässä.
— Oli sitten 30 astetta pakkasta tai tiet millaisessa kunnossa hyvässä.

Karhula päätyi lomittajaksi hevosharrastuksen myötä. Hän on tehnyt työtä vakituisesti kahdeksan vuotta ja aiemmin satunnaisesti.
— En tiedä, miten vanhaksi tätä työtä jaksaa. Mutta en todellakaan jaksaisi istua missään toimistotyössä!

Karhula rentoutuu koirien kanssa lenkkeillessä, marjastamalla, sienestämällä, kalastamalla ja viettämällä asuntovaunuelämää.

Hätäkeskuspäivystäjä Jutta Rinne: Lapsen hätä tuntuu pahimmalta

Kuopiolainen hätäkeskuspäivystäjä Jutta Rinne, 48, kuulee työssään elämän kaikki sävyt. Ikimuistoisinta oli, kun linjan ollessa auki syntyi terve vauva. Ambulanssi ei ehtinyt paikalle, ja Rinne antoi ohjeita synnyttävälle naiselle.

— Vastatessa ei koskaan tiedä, mitä sieltä tulee. Muutamien kysymysten perusteella pitää selvittää, mikä on hätänä. En kuitenkaan stressaannu helposti.

Rinteen työvuorot Kuopion hätäkeskuksessa ovat kaksitoistatuntisia. Hän vastaa puheluihin, jotka tulevat ympäri Kaakkois-Suomea, myös Etelä-Karjalasta.
— Pahasti ihon alle meni yksi puhelu, johon liittyi lapsen hätä. Kävin purkamassa asiaa defusing- eli purkukokouksessa. Omasta halustani jatkoin työvuoron loppuun.

Rinne aloitti hätäkeskuspäivystäjänä neljä vuotta sitten oltuaan 20 vuotta matkatoimistovirkailijana. Hän tiedosti heti, että hänelle henkisesti raskaimpia ovat puhelut, joissa on lapsia osallisena.

Jos avun tarpeessa oleva huutaa tai kirkuu, Rinteen ääni madaltuu ja rauhoittuu.
— Joskus joutuu käskyttämään, että nyt kuuntele.

Hätäkeskuslaitos vastaanotti vuonna 2017 keskimäärin 7 300 hätäilmoitusta vuorokaudessa, mikä tarkoittaa noin 300 ilmoitusta tunnissa.
— Pitää olla nopeat hoksottimet. Omalla toiminnalla voi pelastaa ihmishenkiä.

Rinteellä on puoliso ja kaksi teini-ikäistä poikaa.
— Rankan työvuoron jälkeen tulen kotiin ja sanon pojille, että nyt tarvitsen halauksen. Se riittää.


Työn rankkuutta voi mitata monella tavalla, näin viisi raskainta ammattia valittiin

Etelä-Saimaa kysyi raskaimpia ammatteja Työterveyslaitoksen ja Eläketurvakeskuksen asiantuntijoilta. Asiantuntijoiden mukaan työn rankkuutta voi mitata eri tavoin, joten yksiselitteistä vastausta siihen, mitkä ovat raskaimmat ammatit, on mahdotonta löytää.

Yksi tapa mitata työn kuormittavuutta on eläkeriski. Varhaisen eläkkeelle lähdön ammatteja ovat muun muassa maatalouslomittaja ja hätäkeskuspäivystäjä. Tämä ilmenee Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen selvityksestä, jossa tarkastelujakso oli vuosina 2011—2016.

Vanhempi tutkija Juha Oksa Työterveyslaitoksesta katsoo, että näitä ammatteja voi pitää myös yksinä kuormittavimmista ammateista.

Erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta arvelee, että maatalouslomittajan ja mastotyöntekijän työssä fyysinen sekä hätäkeskuspäivystäjän työssä henkinen kuormittavuus ovat syinä korkealle työkyvyttömyyseläkeriskille.
— Muutkin tekijät kuin kuormittavuus voivat vaikuttaa työkyvyttömyyseläkeriskiin eri ammateissa. Tyypillisesti korkean työkyvyttömyyseläkeriskin ammatit ovat sellaisia, että niihin ei vaadita korkeaa koulutusta. Voi olla, että työkyvyttömyydelle alttiit henkilöt valikoituvat näihin ammatteihin.

Vuonna 2017 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kaikkiaan 15 300 henkilöä. Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveysongelmat.

Marleena Liikkanen

Ali Tolvanen tykkäsi jo lapsena touhuta elektroniikan parissa.
Ali Tolvanen tykkäsi jo lapsena touhuta elektroniikan parissa.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa mainitsee myötätuntouupumuksen, jota esimerkiksi ensihoitajat, sairaanhoitajat ja psykologit voivat kokea. Se tarkoittaa hoidettavan kärsimyksen tarttumista auttajaan. Tämä voi aiheuttaa auttajassa stressiä, uupumusta ja tunteiden turtumista.

Raskaan työn vastapainoksi pitäisi panostaa terveelliseen syömiseen, venyttelyyn sekä palauttavaan liikuntaan. Myös riittävä uni edistää työn kuormituksesta palautumista, asiantuntijat kertovat.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.