Evakkous on kylmyyttä jalkojen alla ja palavien talojen rätinää – Lappeenrannan taidemuseon tumma näyttely pohtii, kuinka pakolaisuus näkyy ja tuntuu meissä kaikissa

Sijoiltaan-taidenäyttely avaa pakolaisuuden vaikeita ja vaiettujakin tunteita, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Keskiössä ovat maailmansotien laukaisemat evakkoaallot Suomessa, mutta myös 2000-luvun pakolaiskriisit tuodaan lähelle.

Kai Skyttä

Mika Karhun teos Sijoiltaan lapsuudessa koostuu isosta, mustasta pinnasängystä, kipsipääkallosta ja tuhkasta.
Mika Karhun teos Sijoiltaan lapsuudessa koostuu isosta, mustasta pinnasängystä, kipsipääkallosta ja tuhkasta.

Kymmeniä jalkapareja seisoo tummaa lasialustaa vasten. Paperista ja rautalangasta tehdyt jalat ovat matkalla jonnekin tai jostain syystä pysähtyneet paikoilleen ainakin hetkeksi.

Teoksen nimi on Kylmä maa. Sotien aikana maa tuntui kirjaimellisesti kylmältä esimerkiksi silloin, kun Karjalankannakselta lähti suomalaisia evakkoon talvisodan paukkupakkasissa.

Lappeenrannan taidemuseossa maanantaina avautunut Sijoiltaan-näyttely pureutuu pakolaisuuden herättämiin muistoihin ja tunteisiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tarjolla on useamman taiteilijan maalauksia, runoja, veistoksia sekä musiikki- ja videoteoksia.

Taideteokset eivät käsittele pelkästään kotiseutunsa jättäneiden kokemuksia vaan myös heidän jälkeläistensä ajatuksia ja tunteita pakolaisuudesta.

– Esimerkiksi Suomessa evakkous on paitsi elämänmittainen myös ylisukupolvinen kokemus. Evakkous elää seuraavien sukupolvien kokemusmaailmassa, taidemuseon amanuenssi Mikko Pirinen kuvailee.

Kai Skyttä

Heli Ryhäsen Kylmä maa- teoksessa jalkaparit astelevat lasialusten päällä.
Heli Ryhäsen Kylmä maa- teoksessa jalkaparit astelevat lasialusten päällä.

Globaalit pakolaiskriisit kuutiossa

Sijoiltaan-näyttelyssä painottuvat maailmansotien aikaiset tapahtumat Suomessa.

Mukana on kuitenkin myös vilauksia globaaleista pakolaiskriiseistä, joiden seuraukset ovat näkyneet ympäri Eurooppaa 2010-luvulla.

Esimerkiksi taiteilijaryhmää vetävän Mika Karhun Sijoiltaan-teos on perinteinen lato pienoiskoossa. Sen sisällä on mediakuutio, joka näyttää videopätkiä 2010-luvun venepakolaisista Euroopan vesillä.

– Muistaakseni taiteilija itse kertoi, että teos kuvastaa sitä, kuinka Suomessa edelleen tarkastellaan maailman menoa agraariyhteiskunnan läpi, Pirinen toteaa.

Kai Skyttä

Mika Karhu Sijoiltaan-installaation yhdessä osassa pääsee kurkkimaan mediakuution näyttämiä tapahtumia pienoiskokoisen ladon läpi.
Mika Karhu Sijoiltaan-installaation yhdessä osassa pääsee kurkkimaan mediakuution näyttämiä tapahtumia pienoiskokoisen ladon läpi.

Jokaisen suvusta löytyy pakolaistaustaa

Ylipäätään näyttelyssä tuodaan esille pakolaisuuden yleisyyttä ihmishistoriassa – eräänlaista universaalia pakenemisen historiaa.

– Tavallaan meidän kaikkien taustalla ovat pakolaiset. Historian saatossa ihmiset ovat olleet pakotettuja liikkumaan paikasta toiseen esimerkiksi nälän tai konfliktien vuoksi. Ehkä uteliaisuus on ainoa syy, joka saa ihmiset liikkeelle mutta joka ei varsinaisesti liity pakolaisuuteen, Pirinen pohtii.

Myös maailmaa tänä keväänä ravistellut koronaepidemia tuo Sijoiltaan-näyttelyyn oman säväyksensä. Kun valtioiden rajoja alettiin sulkea, valtioiden välinen pakolaisuus muuttui vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi.

Vaikka Suomen hallitus on alkanut asteittain purkaa koronarajoituksia, myös museoissa kävijöiden täytyy muistaa ohjeistukset esimerkiksi käsien pesusta ja turvaväleistä.

Kai Skyttä

Lappeenrannan taidemuseon amanuenssi Mikko Pirinen katselemassa Heli Ryhäsen installaatiota Domus Lux.
Lappeenrannan taidemuseon amanuenssi Mikko Pirinen katselemassa Heli Ryhäsen installaatiota Domus Lux.

Kai Skyttä

Taidemaalari Antero Kahilan Suistamo-sarjan suuret maalaukset sijaitsevat näyttelyn "valoisammalla" puolella.
Taidemaalari Antero Kahilan Suistamo-sarjan suuret maalaukset sijaitsevat näyttelyn "valoisammalla" puolella.

Kaksi rinnakkaisnäyttelyä pakolaisuudesta

Sijoiltaan-taidenäyttelyn takana on joukko taitelijoita eri puolelta Suomea sekä Oulun yliopiston tutkijoita.

Näyttely pohjautuu Oulun yliopiston nelivuotiseen tutkimushankkeeseen, jossa käsitellään pakolaisuuden muistoja ja hankalaa historia. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Oulun yliopisto ja Karjalan Sivistysseura.

Lappeenrantaan näyttely jalkautui erityisesti siksi, että maailmansotien aikainen evakkous ja Karjalankannaksen tapahtumat vaikuttivat vahvasti Etelä-Karjalaan.

– Evakkohistorian tutkiminen, tallentaminen ja esitteleminen kuuluvat vahvasti museoidemme vastuualueisiin. Siksi meille näyttelyä tarjottiinkin, Lappeenrannan museoiden intendentti Satu Ståhlberg kertoo.

Oulussa näyttely ehti olla auki vain kaksi viikkoa maaliskuussa, kunnes koronaepidemia pakotti sulkemaan myös museoiden ovet. Ne, jotka eivät ehtineet näyttelyyn Oulussa, pääsevät katsomaan sen nyt Lappeenrannassa.

Pakolaisuus on aiheena sen verran laaja, että siitä riittää pureskeltavaa kahteenkin näyttelyyn.

Kesäkuun puolivälissä Etelä-Karjalan taidemuseossa aukeaa rinnakkaisnäyttely, joka avaa pakolaisuuden kokemuksia historiallisten valokuvien ja tekstien kautta. Sitä on ollut koostamassa Oulun yliopiston tutkijaryhmä.

Kai Skyttä

Näyttelyssä on luettavissa Kirsi Poutasen seinälle heijastettu neljän runon sarja nimeltä Kaikki alkaa pimeydestä.
Näyttelyssä on luettavissa Kirsi Poutasen seinälle heijastettu neljän runon sarja nimeltä Kaikki alkaa pimeydestä.

Tunteikas taidenäyttely

Pelkästään taidemuseon näyttelyssä kuluu aikaa, koska se jakautuu useampaan saliin ja teoskokonaisuudet vaihtelevat videoista maalauksiin. Myös Vihreässä makasiinissa on yksi teos.

Pääaulan läheisyydessä olevien teosten tunnelma ei ole yhtä synkkä kuin museon toisessa päädyssä, jossa värimaailma on mustavalkoinen ja taustalta kuuluu toisinaan väestösireenien, pommitusten ja palavien talojen ääniä.

Näyttelyssä pohditaan esimerkiksi kotieläinten kohtaloa ihmishädän keskellä. Kari Vehosalon Suomenhevonen-öljyvärimaalauksissa seisoo hevonen, joka on kokonaan verhottu tummaan kankaaseen.

Mukana on myös Mika Karhun teos Sijoiltaan lapsuudessa, joka on veistos ihmisen pääkallosta suuressa ja mustassa pinnasängyssä tuhkan ympäröimänä.

– Näyttely on aika tunnepitoinen. Uskon, että se herättää kiinnostusta valtakunnallisestikin, intendentti Ståhlberg toteaa.

Kai Skyttä

Pakolaisuus vaikeuttaa myös kotieläinten elämää. Kuvassa Kari Vehosalon Suomenhevonen II -maalaus.
Pakolaisuus vaikeuttaa myös kotieläinten elämää. Kuvassa Kari Vehosalon Suomenhevonen II -maalaus.

Näyttelyt

Sijoiltaan – Pakolaisuuden arkeologiaa -näyttely on esillä Lappeenrannan taidemuseossa 4.10. saakka.

Sijoiltaan – pakolaisena omalla ja vieraalla maalla -näyttely Etelä-Karjalan museossa 13.6.–25.10.

Taitelijat: Mika Karhu (taiteilijaryhmän vetäjä), Antero Kahila, Kirsi Poutanen, Anne Lakanen, Tahvo Hirvonen, Heli Ryhänen, Anssi Taulu, Kari Vehosalo, Sevgi Eker, Vilja Harjamäki ja Menni Renvall.

Tutkijat: Seija Jalagin (tutkimusryhmän vetäjä), Outi Autti, Saara Intonen, Ilmari Leppihalme ja Hanna-Leena Määttä.

Kai Skyttä

Anne Lakasen ja Tahvo Hirvosen kolmen kankaan videoteos Pako yhdistelee historiallisia videomateriaaleja, ääntä ja kuvia. Aiheena on Suomen sodat.
Anne Lakasen ja Tahvo Hirvosen kolmen kankaan videoteos Pako yhdistelee historiallisia videomateriaaleja, ääntä ja kuvia. Aiheena on Suomen sodat.