Lappeenrannassa lukion kynnys on käynyt korkeaksi, sisäänpääsy voi jäädä haaveeksi keskitason oppilaalle

Lappeenrannassa lukioon pääsy edellyttää jo kahdeksikon keskiarvoa. Seudullisen yhteistyön lisääminen voisi auttaa sekä lukioita että lukiolaisia.

Kai Skyttä

Lappeenrantalaisen Lauritsalan yläkoulun oppilaat Venla Hakalin (vasemmalla) ja Anna Oikkonen joutuvat nostamaan numeroitaan, jotta keskiarvot varmasti riittäisivät lukio-opintoihin.
Lappeenrantalaisen Lauritsalan yläkoulun oppilaat Venla Hakalin (vasemmalla) ja Anna Oikkonen joutuvat nostamaan numeroitaan, jotta keskiarvot varmasti riittäisivät lukio-opintoihin.

Lukio-opiskelu Lappeenrannassa ei ole enää itsestäänselvyys kahdeksikon oppilaille. Sisäänpääsy Lappeenrannan lyseon lukioon edellytti viime syksynä vähintään 8,08:n keskiarvoa. Kimpisen lukiossa opiskelupaikka heltisi alimmillaan 7,77:n keskiarvolla.

Kyseessä on tyypillinen kasvukeskusten ilmiö, jossa ympäröiviltä alueilta hakeudutaan keskustaan paremman tarjonnan toivossa. Näin muualta tulevat opiskelijat ohittavat osan paikkakunnan omista nuorista.

Lappeenrannassa lukiopaikkojen määrä on jo pitkään suhteutettu ikäluokan kokoon.

Lappeenrannan kahdessa suuressa lukiossa opiskelee 1 220 nuorta, joista 176 on ulkopaikkakuntalaisia. Eniten opiskelijoita tulee Taipalsaarelta ja Lemiltä, mutta Luumäeltäkin on 11 opiskelijaa.

Maaseutukunnissa paikalliseen lukioon pääsevät käytännössä kaikki halukkaat. Imatrallakaan lukion aloituspaikat eivät ole loppuneet kesken.

Aloituspaikkojen määrä

riippuu ikäluokan koosta

Viime yhteishaussa lukion ulkopuolelle jäi noin 80 sellaista lappeenrantalaista nuorta, jotka olivat asettaneet lukion ensisijaiseksi koulutusvaihtoehdokseen. Lappeenrannan hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg arvioi kaikkien löytäneen jonkin muun jatko-opiskelupaikan.

— Lappeenrannassa lukiopaikkojen määrä on jo pitkään suhteutettu ikäluokan kokoon. Lukiopaikkoja varataan noin 50 prosentille ikäluokasta, Willberg kertoo.

Ensi keväänä peruskoulunsa päättävä ikäluokka on pienempi kuin edellinen, joten lukiopaikkojakin on vähemmän tarjolla. Sekä Kimpiseen että lyseon lukioon otetaan kumpaankin 180 oppilasta.

Espoossa lukion keskiarvoraja kipusi viime kesänä 7,83:een, ja noin 170 nuorta jäi vaille haluamaansa koulutusta. Siellä kaupunki on lisäämässä aloituspaikkoja sekä alentamassa keskiarvorajaa tasan seitsemään.

— Silloinkaan paikat eivät välttämättä mene espoolaisille, Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) koulutuspäällikkö Heljä Misukka huomauttaa.

Lukioiden aloituspaikat1.jpgLukioiden aloituspaikat2.jpg

Kaikki hyötyisivät

yhteistyön lisäämisestä

Koulutuspaikkojen lisääminen ei ole välttämättä helppo ratkaisu, sillä se vaatii kunnilta lisää investointeja. Valtion antama kunta-avustus on jopa 18 prosenttia alhaisempi kuin lukiopaikasta aiheutuvat todelliset kustannukset.

— Lisäksi pitää miettiä sitäkin, riittävätkö tilat, Misukka toteaa.

Heljä Misukan mielestä kuntien kannattaisi tehdä lukioyhteistyötä naapurien kanssa nykyistä enemmän. Jos harvinaisten kielten opetus olisi yhteistä ja nykytekniikkaa hyödynnettäisiin esimerkiksi etäkurssien järjestämisessä, sekä keskuskoulut että maaseutulukiot hyötyisivät.

Lukiolaisten ei tarvitsisi lähteä lähikoulusta muualle etsimään haluamaansa opetusta, ja keskuskouluissa tulisi tilaa laajemmalle oppilasainekselle. Myös uusien opetustilojen tarve vähenisi.

Savitaipaleella kolmannes

oppilaista tulee muualta

Savitaipaleen omat ikäluokat ovat nykyisin varsin pieniä, mutta ympäristökuntien oppilaat tuovat koulun vahvuuteen hyvän lisän. Noin kolmannes lukion oppilaista tulee muualta kuin Savitaipaleelta.

— Motivoituneet opettajat, hyvä yhteishenki, yhteisöllisyys ja hyvät tilat, rehtori Petri Kyyrä luettelee Savitaipaleen vahvuuksia.

Lukion valinnaiskursseille pannaan Kyyrän mielestä turhan paljon painoa. Menestyksen avaimet syntyvät normaalien lukioaineiden perus- ja syventävillä kursseilla.

Kommentoidut