Uutisanalyysi: Lappeenranta on liian pieni Finnkinolle

Maija Kaibijainen

Finnkino Strandin avajaisten aikainen jono on vaikea toistaa Lappeenrannassa. Monopoliasema ei tarkoita helppoja hetkiä pörssiyritykselle, sillä osakas vaatii tuottoa, tilat ovat kalliit ja yleisöstäkin osa perinteisten teattereiden puolella.
Finnkino Strandin avajaisten aikainen jono on vaikea toistaa Lappeenrannassa. Monopoliasema ei tarkoita helppoja hetkiä pörssiyritykselle, sillä osakas vaatii tuottoa, tilat ovat kalliit ja yleisöstäkin osa perinteisten teattereiden puolella.

Finnkino on Suomen johtava elokuvateatteriketju. Se myy 70 prosenttia kaikista elokuvalipuista maassa. Lappeenrannassa Finnkinon osuus katsojista oli 60 prosenttia vuonna 2016. Nyt se on sata.

Aihetta henkselien paukutteluun ei silti ole. Finnkino toimii Lappeenrannassa kalliissa vuokratiloissa, ja sillä on pitkä vuokrasopimus. Ketjun neljässä salissa kävi 90 000 katsojaa vuonna 2016, kun määrä koko kaupungissa oli 150 000. Yksi lippu maksaa 10 euroa, ja jokaisesta menee 50 prosenttia elokuvan levittäjälle. Karkkia on myytävä paljon, jotta pörssiyhtiön osakas on tyytyväinen tuottoon.

Yritysoston myötä Finnkinolle tuli kaksi salia lisää ja näiden henkilöstökin vanhoina työntekijöinä. Nuijamies ja Kino-Aula ovat perinteikkäitä elokuvateattereita, ja moni lappeenrantalainen käy leffassa vain niissä. Teatterit ovat lisäksi kaavamuutoksen ja kiinteistökehittäjän kourissa. Niiden jatkojalostus on auki, mutta edellyttää joka tapauksessa tuntuvaa peruskorjausta, joten vuokra nousee varmasti.


Mittakaava asettaa rajan

Teatteriketju on puhunut perinteiden säilymisestä kaupungissa ja paikallinen päällikkö hehkuttanut Nuijamiehen upeutta. Kaavoittajakin on ymmärtänyt kulttuurihistoriaa ja tehnyt salille suojelumerkinnän.

Finnkino on tullut esiin myös perinteen säilyttäjänä. Yritys aikoo kunnostaa Helsingin vanhimman elokuvateatterin Maximin kaksi salia entiseen loistoonsa. Olisi houkuttelevaa rinnastaa Maximin kulttuuriteko ja perinteisten teattereiden säilyminen Lappeenrannassa, mutta mittakaava asettaa rajan. Maximin saleissa on käynyt vuodessa yhtä paljon katsojia kuin Lappeenrannassa viime vuonna.

Helsingissä on moninkertainen määrä katsojia ja saleja Lappeenrantaan verrattuna, ja Lappeenrannan hyvin kehittynyt katsojamäärä johtui Finnkinon alennuskampanjoista ja kilpailusta, jota ei enää ole.

Johtavan yrityksen saapuminen Lappeenrantaan 30 vuoden tauon jälkeen kasvatti kaupungin elokuvayleisön määrää. Sen ylläpitäminen on vaikeampaa ja vaatii toiminnan kehittämistä. Sitä on tehtykin aukioloajoilla ja esitysmäärillä, mutta ne eivät ole toimineet tavoitellusti, eikä isosta ei aina pidetä. Esimerkiksi Rovaniemellä yleisömäärä alkoi nousta, kun leffojen pyörittäjä vaihtui Finnkinosta Bio Rexiin.


Joko katsojaennätys tehtiin?

Kehityspotentiaalia Lappeenrannassa on paljon jäljellä. Kaupungissa käydään nyt asukasta kohti kahdesti vuodessa elokuvissa, kun esimerkiksi Helsingissä luku on moninkertainen. Silti on mahdollista, että Lappeenrannan viime vuoden katsojamäärä jää suurimmaksi koskaan, vaikka Finnkino säilyttäisi perinteiset teatterit. Niistä luopuminen varmistaa katsojamäärän hiipumisen, sillä se suututtaa monet.

Kino-Aulasta ja Nuijamiehestä luopuminen voi merkitä Finnkinolle myös monopoliaseman menetystä. Itä-Suomen kaupungeissa Imatralla, Joensuussa ja Kouvolassa on itsenäinen elokuva-alan yrittäjä turvatussa asemassa. Mikä estäisi heitä vuokraamasta vaikkapa Nuijamiestä, jos Finnkino luopuu siitä? Joensuun yrittäjäperhe esimerkiksi näyttää elokuvia kotikaupunkinsa ohella myös Savonlinnassa.

Pelotteena voi toimia uhka Finnkinon mahdollisesta laajentumisesta paikkakunnalle. Lappeenrannan-oppi kuitenkin on, että ikääntyvä keskikokoinen itäsuomalaiskaupunki ei välttämättä ole kultakaivos.

Petteri Värtö Kirjoittaja on Etelä-Saimaan kulttuuritoimittaja.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.