Tilaajalle

Tässä kolossa piileskeli vainikkalalaisten serkusten pappa ja yritti välttää sotaa — Etelä-Karjalassa iso osa väestöstä halusi pysytellä vuoden 1918 sisällissodan ulkopuolella, piilopaikkoja löytyi metsistä, savupiipuista ja sairaaloista

Suomi juhlii tänään itsenäisyyttä. Vuotta 2018 on leimannut sadan vuoden takaisen sisällissodan muistelu. Nyt vainikkalalaiset serkukset kertovat tarinan papastaan Elias Hiivasta, joka piiloutui metsään, koska ei halunnut sotia ja jättää maanviljelijän elämäänsä. Kävimme Kätkemäellä sijaitsevassa luolastossa, jonne Hiiva perimätiedon mukaan kätkeytyi.

Kai Skyttä

Vainikkalan Kätkemäen luolastoa on paikallisen perimätiedon mukaan käytetty suojatarkoituksessa jo 1800-luvulla. Paikalliset kutsuvat paikkaa Huoneenvuoreksi, mutta virallisista kartoista sen nimistä paikkaa ei löydy. Kuvassa Martti Kailio, jonka isoisä Elias Hiiva piileskeli tässä kivenkolossa vuonna 1918.
Vainikkalan Kätkemäen luolastoa on paikallisen perimätiedon mukaan käytetty suojatarkoituksessa jo 1800-luvulla. Paikalliset kutsuvat paikkaa Huoneenvuoreksi, mutta virallisista kartoista sen nimistä paikkaa ei löydy. Kuvassa Martti Kailio, jonka isoisä Elias Hiiva piileskeli tässä kivenkolossa vuonna 1918.

Silloin oli kova kiire. Elias Hiiva valmisteli hevosta lähtökuntoon.

Perimätiedon mukaan 32-vuotias maanviljelijä oli saanut tiedon, että Nurmin kylän punainen sotajoukko oli matkalla Vainikkalan Hiivaniemeen värväämään sotaväkeä. Punaiset olivat tiettävästi kierrelleet lähikylissä etsimässä apuvoimia — miehiä ja hevosia. Oli vuosi 1918.

Elias Hiiva ei halunnut sotia, sukulaiset kertovat. Hän oli päättänyt kätkeä itsensä, ja sopiva piilopaikka oli mielessä.

Yli sata vuotta myöhemmin ensilumi on satanut Vainikkalan Kätkemäelle. Huoneenvuoren luolastolla ei enää näy merkkiäkään ohuesta, puista rakennetusta katosta. Se on lahonnut pois. Kivien onkalot kuitenkin näyttävät yhä erinomaisilta piiloilta. Kätkemäki on nimensä veroinen.

Hiivaniemeläinen Martti Kailio ja hänen serkkunsa Pertti Sipiläinen seisovat isoisänsä Elias Hiivan sodanaikaisen piilopaikan suulla. Tiedot Hiivan kätkeytymisestä ovat peräisin heiltä ja heidän suvultaan.

Kailion ja Sipiläisen tietojen mukaan luolastossa piileskeli heidän pappansa lisäksi alle kymmenkunta Hiivaniemen kyläläistä, jotka eivät halunneet osallistua vuoden 1918 sisällissotaan. He halusivat jatkaa maanviljelijän elämää, Kailio sanoo.
— Piilossa olleet olivat pitkäaikaisia maanviljelijöitä. He eivät halunneet lähteä sotaan, ja oma kotipaikka oli heille tärkeä. He ajattelivat varmasti tilannetta niin, että minkä takia tällaista sotaa ylipäänsä käydään. He olivat samanhenkisiä ja suurin piirtein keskenään samaa ikäluokkaa, kolmekymppisiä, Kailio pohtii.

Tämä artikkeli on tilaajillemme

Tilaajanamme olet aina tervetullut lukemaan sisältöjämme rajattomasti.

Olen jo tilaajaVerkkopalvelun sisällöt kuuluvat kaikille tilaajille.

Tutustu 2 viikkoa maksutta!Tutustu sisältöön verkossa.

Tee digitilausMääräaikainen digitilaus tarjoushintaan.

Luetuimmat