Parikkalan Koitsanlahden hovin suojelusta tehtiin uusi päätös, kun paikka siirtyi valtiolta yksityiselle — Hovin historia on Suomen oloissa erityinen

Rakennusta saa käyttää, mutta kulttuurihistoriallista arvoa pitää vaalia.

Elena Liseytseva

Koitsanlahden hovin ulkoasua elokuussa 2017.
Koitsanlahden hovin ulkoasua elokuussa 2017.

Ympäristöministeriö on tehnyt uuden päätöksen Parikkalan Koitsanlahden hovin suojelemisesta rakennusperinnön suojelemiseksi annetulla lailla. Koitsanlahden kartanohistoria on monivaiheinen ja Suomen oloissa erityinen.

Arkkitehti Tuija Mustonen Kaakkois-Suomen Elystä kertoo, että Koitsanlahden hoville piti tehdä uusi suojelupäätös, koska rakennus on siirtynyt valtiolta yksityiseen omistukseen.

Aiempi rakennussuojelupäätös tehtiin, kun hovi oli valtion omistuksessa. Nyt vanhaa suojelupäätöstä päivitettiin uuden tilanteen mukaiseksi. Käytännössä uusi päätös ei muuta mitään vanhasta päätöksestä, vaan tarkentaa sisätilojen suojelumääräyksiä.

Valtakunnallisesti merkittävä

Koitsanlahden hovi on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Hovi on merkittävä niin rakennushistorialtaan, ympäristöarvoiltaan kuin rakennusten käytön ja historian takia.

Rakennuksia ja välitöntä lähiympäristöä tulee hoitaa ja käyttää siten, ettei kulttuurihistoriallinen arvo heikenny.

Rakennusten korjaus- ja muutostöiden tulee perustua hovin historian tuntemukseen. Päärakennuksen ulkoasu, rakennusrunkoja sisätilojen kiinteä sisustus tulee säilyttää

Rakennusosia tulee korjata ja tarvittaessa uusia siten, että rakenteet, materiaalit ja työtavat vastaavat alkuperäistä toteutusta tai sopivat rakennuksen ominaispiirteisiin. 

Nyky-Suomen ainoa lahjoitusmaahovi

Koitsanlahden hovi muodostettiin 1600-luvulla kuninkaankartanoksi.

Uudenkaupungin rauhassa (1721) Venäjän keisarikuntaan siirtyneestä kartanosta tuli vuonna 1743 lahjoitusmaahovi.

Vuonna 1782 hovin talonpojat nousivat raskaiden päivätyövelvollisuuksien vuoksi kapinaan, joka kukistettiin verisesti. Kapinan kukistamisen jälkeen keisarinna Katariina II lunasti hovin ja antoi sen vuokralle.

Hovin päärakennus on valmistunut vuonna 1840 majuri J.F. Lagerwallin aikaan.

Sittemmin hovi on ollut Suomen valtion omistuksessa ja toiminut muun muassa mieskotiteollisuuskouluna.

Koulun toiminta-aikana Hovin pihaan pystytettiin talonpoikaishistoriasta kertova Kärsimysten kivet –muistomerkki vuonna 1958. Lisätietoa täältä.

Juttua muokattu 12.9. 2019 kello 10.42. Muokattu otsikkoon ja jutun alkuun, että kyse on aiemman suojelupäätöksen päivityksestä omistussuhteiden muutoksen jälkeen.

Kommentoidut