Ruokolahden Suuri Jukajärvi on keskisyvyydeltään Suomen syvin järvi — Jukajärvi on erilainen kuin muut: muikku piileskelee missä huvittaa eikä kiviä tarvitse varoa

Suuren Jukajärven syvin kohta sukeltaa lähes 50 metriin. Paikallisten tarinoiden mukaan järven olisi pitänyt olla vielä paljon syvempi. Valtionhallinnon säästöohjelma lopetti pienten järvien syvyyskartoitukset.

Ilpo Leskinen

Kemppilän Myllykoski laskee Jukajärveen sen länsirannalla. Suiston edustalla, keskellä järveä on 47 metrin syvänne. Järven syvin kohta, lähes 50 metriä, sijaitsee järven pohjoisosassa. Kuva on otettu kesäkuun alussa.
Kemppilän Myllykoski laskee Jukajärveen sen länsirannalla. Suiston edustalla, keskellä järveä on 47 metrin syvänne. Järven syvin kohta, lähes 50 metriä, sijaitsee järven pohjoisosassa. Kuva on otettu kesäkuun alussa.

Ruokolahden pohjoisrajan pinnasta löytyy aava ja hyvännäköinen Suomen ennätys. Suuri Jukajärvi on keskisyvyydeltään maan syvin järvi.

Jukajärven syvin kohta on lähes 50 metriä. Se ei ole ennätys, sillä Suomesta löytyy monta syvempää kohtaa, syvin Päijänteeltä, 95 metriä.

Jukajärven erikoisuutena on se, että järvi on kauttaaltaan syvä. Siitä löytyy laajoja syvännealueita sekä myös 47 ja 48 metrin syvänteitä.

Jukajärven keskisyvyys on 23,04 metriä

Jukajärven syvyydestä saatiin faktatietoa heinäkuussa 2000, jolloin Suomen ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukset luotasivat sen.

Järven keskisyvyys on 23,04 metriä. Järven pinta-ala on 3,62 neliökilometriä. Suurin syvyys on tarkalleen 49,83 metriä. Järvi on kolmanneksi syvin Etelä-Karjalassa, Suur-Saimaan Myhkiönselän 71 metrin ja Torsan 56 metrin jälkeen.

Kehitysinsinööri Jari Hakala Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että paikallisten asukkaiden käsityksen mukaan Jukajärvi olisi ollut huomattavasti tätäkin syvempi. Samoin on laita monen muun syvän järven kohdalla.

Lämpiää pitkin kesää, jäätyy myöhään

Suuren Jukajärven kaiken kattava syvyys antaa sille omat erityispiirteensä, jotka erottavat sen lähes kaikista muista järvistä. Jukajärven rannalla asuva Pasi Lampinen löytää järvestä useita, tavanomaisesta poikkeavia ominaisuuksia.

Koska järvi on syvä ja siinä on iso vesimassa, se varastoi kesällä runsaasti lämpöä. Ensilumilla ranta-alueet pysyvät lumettomina. Jouluna järvi on sula.

Lampisen mukaan järvi jäätyy nykyisin yleensä vuodenvaihteen jälkeen. Se jäätyy kerralla, kun pakkanen kiristyy. Keväällä ja alkukesästä järvi puolestaan huokuu kylmää.

Vain yksi saari, äkkisyvät rannat

Järvi on kirkasvetinen ja karu, eikä siinä ole heinikoita. Rannat ovat äkkisyviä. Järvessä on vain yksi saari, Härksaari, eikä matalikoita tai kivikoita ole ollenkaan.

Maanmittauslaitos Karttapaikka

Jukajärven syvin kohta löytyy järven pohjoisosista.
Jukajärven syvin kohta löytyy järven pohjoisosista.

— Joskus aikoinaan ajelin moottoriveneellä kaverin kanssa. Etkö varo kiviä, kaveri kysyi minulta. Ai mitä kiviä, vastasin. En ole tottunut siihen, että järvessä voisi olla kiviä.

Tarinoissa jopa sata metriä syvä, armoton laitureille

Pasi Lampinen vahvistaa, että Jukajärven syvyydestä liikkuu hyvin kirjavaa tietoa.

— Monennäköisiä lukuja olen kuullut. Tarinat kertovat, että Jukajärvi olisi 70 metriä tai jopa sata metriä syvä, mutta itse luotan virallisiin syvyystietoihin.

Koska järvi on yhtä ulappaa, aallokko voi olla melkoinen, kun tuulee järven pituusuunnassa. Jäät pääsevät liikehtimään vapaasti. Näin ne myös tekevät.

— Laiturit eivät yleensä kestä talvea. Kun jäät lähtevät liikkeelle, ne murjovat laiturit.

Muikkua hyvin vaikea jäljittää

Jukajärvessä on Lampisen mukaan monipuolinen kalakanta. Muikkuakin löytyy, mutta sen pyytäminen on oma taiteenlajinsa. Se on vaikeaa järvessä koko ikänsä kalastaneillekin.

— On erittäin vaikea tietää, mikä on milloinkin oikea pyyntisyvyys, missä harppauskerros sijaitsee ja lämpötila vaihtuu. Siinä on haastetta kerrakseen.

Pilkkijöitä ei näy, ja uisteluun järvi on pienenpuoleinen. Tosin uistin ei Lampisen mukaan ainakaan tartu pohjaan. Järvi on pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, mutta valumavedet ovat sillekin uhkana.

Jääkausi puhdisti kallioperän siirroksen

Geologiasta löytyy selitys Jukajärven syvyyteen. Järvi sijaitsee kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeellä.

En ole tottunut siihen, että järvessä voisi olla kiviä. — Pasi Lampinen

Geologi Kaisa-Maria Remes Saimaa Geoparkista kertoo, että kallioperäkartassa järven linjalle on merkitty kallioperän siirros tai ruhjelaakso.

Siirros on samassa suunnassa, luoteesta kaakkoon, kuin mannerjäätikön virtaus viimeisimmän jääkauden aikana. Mannerjää on kuluttanut, tyhjentänyt ja syventänyt siirroksen rikkonaista kallioperää laaksoksi.

Samalla siirroksella sijaitsee myös Torsa Rautjärven ja Ruokolahden rajalla. Sekin  on laajalti syvä. Keskisyvyys on 14,93 metriä. Järvi on luodattu elokuussa 2005.

Maanmittauslaitos Karttapaikka

Suuren Jukajärven pohjoispää (oikealla) ja Pieni Jukajärvi sijaitsevat Ruokolahden ja Sulkavan rajalla. Syrjäsaari erottaa järvet toisistaan. Jukajärven harjoitusalue alkaa
Suuren Jukajärven pohjoispää (oikealla) ja Pieni Jukajärvi sijaitsevat Ruokolahden ja Sulkavan rajalla. Syrjäsaari erottaa järvet toisistaan. Jukajärven harjoitusalue alkaa

Siirros tai ruhjelaakso alkaa Savonlinnan Pihlajavedeltä ja kulkee Sulkavan Siikajärven, Lohijärven ja Juurikkaselän kautta Etelä-Karjalan puolelle.

Tietokirjailija Matti Hakulinen pitää mahdollisena, että kyseinen ruhjelaakso on voinut toimia jonkin Saimaan varhaisvaiheen lasku-uomana satoja tuhansia vuosia sitten. Hän kertoo asiasta teoksessaan Saimaan jääjärvet (2008).

Tarkoitus oli luodata kaikki yli 50 hehtaarin järvet

Lopullista tietoa ei ole siitä, löytyykö Suomesta keskisyvyydeltään Jukajärveäkin syvempi järvi. Järvien syvyyskartoitukset keskeytettiin viitisen vuotta sitten, ja luotaamista vaille jäi useita järviä. Toki moni ennätettiin luodata.

Jari Hakala kertoo, että Suomessa aloitettiin takavuosina järjestelmällinen syvyyskartoitus, jossa oli tarkoitus luodata kaikki yli 50 hehtaarin järvet. Työ keskeytyi valtionhallinnon säästövelvoitteen takia.

Vuosittain uutta syvyystietoa syntyi 200—300 neliökilometrin alta. Työ oli Hakalan mukaan kustannustehokasta ja sujui kolmella—viidellä henkilötyövuodella.

Jos kartoitus olisi jatkunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, kaikki Suomen yli 50 hehtaarin järvet olisi luodattu vuoteen 2020 mennessä. Pienten järvien syvyyskartoitus oli erillinen työ verrattuna suurten järvien ja laivaväylien kartoitukseen.

Kaikki tykkäävät syvyystiedoista

Jari Hakala pitää keskeytystä harmillisena. Kansalaisilta on tullut järvien syvyystiedoista pelkästään myönteistä palautetta. Kukapa ei haluaisi tietää lähijärvensä syvyyksiä ja pohjan muotoja.

— Syvyystiedot vietiin maastokartoille, jossa ne ovat kaikkien saatavilla. Ihmiset ovat oppineet tuntemaan lähijärvensä pohjia myöten, mikä on voinut hyvinkin edistää myös järvien kunnossapitoa.

Syvyystiedot ovat päätyneet myös Järviwikin verkkosivuille.

Järvien syvyyskartoitusta suurimpien järvien ja laivaväylien ulkopuolella on Hakalan mukaan tehty 1970-luvulta lähtien. Tuolloin sitä tehtiin työllisyystöinä. 1970- ja 1980-luvuilla tehtiin talviluotausta jään päältä.

Sittemmin gps-tekniikka ja tallentava luotaustekniikka toivat uutta vauhtia syvyyskartoitukseen.

Maanmittauslaitos Karttapaikka

Kemppilän Myllykosken edustalla, järven keskellä, sijaitsee kaksi Jukajärven syvimmistä kohdista.
Kemppilän Myllykosken edustalla, järven keskellä, sijaitsee kaksi Jukajärven syvimmistä kohdista.

Kaupassa myytävät kaikuluotaimet näyttävät Hakalan mukaan pääsääntöisesti oikeita syvyyksiä, mutta tuloksia vääristäviä tulkintoja, kertaluokkavirheitä ja sivukaikuja voi silti tulla.

Verkkoon on avattu Syvyyskartta.fi -niminen sivusto. Sinne ihmiset voivat ilmoittaa omia syvyys- ja kaikuluotainhavaintoja. Tarkoitus on, että yksityiset mittaukset saadaan yleiseen tietoon.

Jukajärvi vastaanottaa putouksen vedet

Vesistöaluejaossa Jukajärvi kuuluu Saimaan Pihlajaveden suuralueeseen sekä Lieviskänjärven valuma-alueeseen.

Jukajärvi laskee Saimaan Lieviskänlahteen Puumalassa, Pienen Jukajärven, Lieviskänjoen ja Lieviskänjärven kautta. Savonkaita, Riitjärvi ja Ihalanjärvi puolestaan laskevat Jukajärveen.

Etelä-Karjalan syvimmät järvet

1. Saimaa Myhkiönselkä Taipalsaari, suurin syvyys 71 metriä.

2. Torsa Rautjärvi/Ruokolahti 56,1 m.

3. Suuri Jukajärvi Ruokolahti/Sulkava 49,8 m.

4. Kuolimo Savitaipale/Suomenniemi 41,4 m.

5. Immalanjärvi Imatra/Ruokolahti 40,5 m.

6. Simpelejärvi Parikkala 34,4 m.

7. Vaahterus, Ruokolahti/Rautjärvi 33 m.

8. Suurjärvi, Ruokolahti/Puumala 29,9 m.

9. Pieni Jukajärvi, Ruokolahti/Sulkava 28,6 m.

10. Nurmijärvi, Rautjärvi 28,3 m.

11. Säynjärvi, Savitaipale 28 m.

12. Pyhäjärvi Kitee/Parikkala 27 m.

13. Virmajärvi Savitaipale 27 m.

14. Kivijärvi Luumäki/Lemi 27 m.

15. Vehkajärvi Ruokolahti (Ilmajärvellä) 26,7 m.

16. Sarajärvi Ruokolahti 26,7 m.

17. Kärinki Ruokolahti 25,9 m.

18. Kivenkänä Ruokolahti 25,5 m

19. Rautjärvi, Savitaipale 23 m.

20. Ihalanjärvi Ruokolahti 22,9 m.

Lähde: Suomen ympäristökeskus, Järviwiki.

Kohtalaisen kuuluisa vesiputous, Kemppilän Myllykoski, laskee Jukajärveen. Korkeuseroa Ihalanjärven ja Jukajärven välillä on 17 metriä.

Syrjäsaari erottaa Suuren ja Pienen Jukajärven toisistaan. Pieni Jukajärvi on myös syvä. Suuren Jukajärven pohjoispää ja Pienen Jukajärven pohjoispuoli kuuluvat Sulkavaan, ja heti niiden pohjoisrannoilta alkaa Jukajärven harjoitusalue.