Lappeenranta ei hae kielikokeiluun — Huoltajia kielikokeilu kiinnosti vain vähän, ja ruotsi säilyttää asemansa Lappeenrannassa

Vain 92 huoltajaa y715:sta vastasi kielikokeilusta tehtyyn kyselyyn. Toiveet vaihtoehtoisista kielistä olivat kirjavia.

Lukas Pearsall

Ruotsi pitää pintansa.
Ruotsi pitää pintansa.

Pakollisen ruotsin kielen asemaa ei horjuteta kielikokeilulla Lappeenrannassa. Lasten ja nuorten lautakunta päätti tiistai-iltana, että Lappeenranta ei hae mukaan toisen kotimaisen kielen kielikokeiluun. Samalla kaupunki päättää asian valmistelun.

Lautakunnan keskustelun aikana Daniel Kaartinen (ps.) teki muutosesityksen, jonka mukaan Lappeenranta osallistuisi kielikokeiluun. Kaartisen esitys ei kuitenkaan saanut kannatusta, joten se raukesi.

Kokeilu ei kyselyn perusteella innostanut myöskään viidesluokkalaisten vanhempia. Kysely lähti Wilman kautta 715 huoltajalle. 92 vastanneesta kielikokeiluun halusi vain 13. Lisäksi kokeilusta ehkä kiinnostuneita oli yhdeksän. 70 huoltajaa kielikokeilu ei kiinnostanut.

Kiinnostuneita ja mahdollisesti kiinnostuneita oli 11 eri koulusta, 1 — 2 vastaajaa per koulu. — Tomi Valkeapää

Vs. opetustoimenjohtaja Tomi Valkeapään mukaan kielikokeilusta kiinnostuneet huoltajat jakautuivat vastausten perusteella voimakkaasti eri koulujen kesken.

— Kiinnostuneita ja mahdollisesti kiinnostuneita oli 11 eri koulusta, 1 — 2 vastaajaa per koulu. Myös hajonta toivottujen vaihtoehtoisten kielien suhteen oli laaja. Vastauksissa toivottiin kuutta eri kieltä ensisijaiseksi tai toissijaiseksi vaihtoehdoksi.

Perussuomalaisten valtuutettu Ilpo Heltimoinen oli jättänyt kielikokeilusta valtuustoaloitteen vuonna 2016. Kielikokeilulaki hyväksyttiin joulukuussa. Se mahdollistaa jonkin toisen vieraan kielen opiskelemisen peruskoulussa ruotsin kielen sijasta.

Alueellisten kielikokeilujen kautta enintään 2 200 oppilasta pääsee vapaavalintaisen kielivalinnan piiriin. Opetushallitus vastaa kokeilun toteuttamisesta, ja halukkaiden kuntien pitää hakea kokeiluun mukaan helmikuun loppupuolella.