Lappeenrannan seudun alamäki jatkuu kuntarankingissa — Yrittäjien arviot seutukunnasta ovat kriittisiä

Yliopiston menestyksestä pitää pitää huolta ja Kaakkois-Suomen seutukuntien surkealle menestyksen syy selvittää, sanoo yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö

kai skyttä

Lappeenrannan seutu ei menestynyt Elinkeinoelämän keskusliiton kuntarankingissa. Yrittäjät suhtautuvat keskimääräisesti kriittisemmin Lappeenrannan seutukuntaan. Arkistokuva.
Lappeenrannan seutu ei menestynyt Elinkeinoelämän keskusliiton kuntarankingissa. Yrittäjät suhtautuvat keskimääräisesti kriittisemmin Lappeenrannan seutukuntaan. Arkistokuva.

Lappeenrannan seutukunnan sijoitus laski jälleen Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kuntarankingissa. Tänä vuonna Lappeenrannan seudun sijoitus oli 21:s, kun sijoitus oli 19:s vuonna 2017 ja 16:s vuonna 2015.

Kuntarankingissa verrataan eri alueiden toimintaympäristöjä paikallisten yritysten näkökulmasta. Mittareina ovat EK:n yrityskyselyn tulokset ja kuntatalouden tilastot.

Suomen vetovoimaisin alue yritysten näkökulmasta on Seinäjoki. Se otti ykköspaikan jo neljättä kertaa.

— Seinäjoella ei ole ylipistoa. Meillä on Kaakkois-Suomessa yksi tiedeyliopisto. Olisi syytä miettiä, että miten sitä voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin ja pitää huoli siitä, että se menestyy, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopiston (LUT-yliopisto) hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö sanoo.

Lappeenrannan seutukuntaan kuuluvat Lappeenrannan lisäksi Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari.

Nyt tehdyssä kuntarankingissa erityisesti Lappeenrannan seudun kuntatalous heikkeni edellisestä mittauksesta. Tämä voi selittyä esimerkiksi sillä, että jossakin kunnassa tuloveroprosentti nousee tai työllisyysaste kehittyy keskimääräistä heikommin.

— Jos esimerkiksi tuloveroa nostetaan jollain alueella, ja se pysyy ennallaan jossain muualla, silloin tilanne voi suhteellisesti muuttua, EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen selventää.

Yrityskyselyyn vastanneista valtaosa on pieniä- ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), ja ne ovat arvioineet paikallista yritysilmastoa päätöksenteon yrityslähtöisyyden, julkisten yrityspalveluiden ja palveluiden tuotannon kannalta. Kuntataloudessa tarkastellaan tuloveroprosenttia, toimintamenoja asukasta kohden sekä työllisyysastetta. Lisäksi vertailussa katsotaan yrittäjäaktiivisuuta kuvaavia tilastomuuttujia.

Pk-yritykset kokevat olevansa oman onnensa nojassa

Yrittäjien arviot ovat keskimääräistä kriittisempiä Lappeenrannan seutukuntaa kohtaan. Myös yrittäjäaktiivisuus on alle keskitason.

Huovisen mukaan pitkään toimineet pk-yrityksen kokevat, että he jäävät oman onnensa nojaan kunnissa.

— Päätöksiä ja resursseja yleensä kohdistetaan joko alkuvaiheen yrittäjien neuvomiseen tai suurten yritysten auttamiseen. Yrityspalveluiden pitäisi ottaa aiempaa paremmin pk-yritykset huomioon.

Myös se on tärkeää, että kuntien päätösten vaikutukset erilaisiin yrityksiin arvioidaan ja tunnistetaan. Yritykset haluavat myös, että kunnan ja yksityisen sektorin työnjako on selkeä, ettei yritysten tarvitse kilpailla kunnan omistaman yksikön kanssa.

Länsi-Suomi menestyi hyvin kuntarankingissa, kun taas Itä- ja Kaakkois-Suomessa on monta peräpään pitäjää.

— Osittain tämä johtuu varmasti siitä, että Lounais- ja Länsi-Suomen seutu on päässyt paremmin kiinni viime vuosien talouskasvuun kuin Itä-Suomi, Huovinen sanoo.

Jotain hyvääkin Huovinen löytää tuloksista.

— Meidän aineistostamme näkyy, että Itä- ja Kaakkois-Suomessa on paljon yrittäjiä, jotka ovat sitoutuneita siihen alueeseen ja haluavat olla mukana alueen kehittämisessä. Tämä on voimavara näille alueille.

Loppupäässä viisi Kaakkois-Suomen seutukuntaa

Kuntarankingin kahdeksan peräpään seudun joukossa on viisi kuntaseutua Kaakkois-Suomesta: Kotka–Hamina, Kouvola, Savonlinna, Lappeenranta ja Mikkeli.

Tuomo Rönkkö on tästä huolissaan ja herättelee Kaakkois-Suomen vaalipiirin kuntapäättäjiä ja kansanedustajia ryhtymään toimiin yritysilmapiirin parantamiseksi.

— On huolellisen pohdinnan paikka, jotain täytyy olla pielessä tässä meidän vaalipiirissämme. Yrittäjämyönteisyyttä ei koeta hyväksi. Pitäisikö tällaisessa tilanteessa kuntien ryhdistäytyä ja tehdä selkeä suunnitelma siitä, että mitä edellyttää kuntakohtaisesti? Rönkkö pohtii.

Hänen mukaansa kunnissa pitäisi miettiä, ovatko ne isoina hankkijoina ja kilpailuttajina ottaneet käyttöön uusia liiketoiminta- ja yhteistyömalleja.

EK:n kuntaranking 2019

1. Seinäjoki

2. Rauma

3. Turku

4. Helsinki

5. Jyväskylä

6. Salo

7. Vaasa

8. Tampere

9. Joensuu

10. Kokkola

11. Pori

12. Hämeenlinna

13. Lahti

14. Kuopio

15. Oulu

16. Ylä-Savo

17. Kemi–Tornio

18. Mikkeli

19. Rovaniemi

20. Raasepori

21. Lappeenranta

22. Savonlinna

23. Kouvola

24. Kajaani

25. Kotka–Hamina