Uusi aktiivimalli pakottaa työttömät hakemaan aktiivisemmin töitä, mutta lappeenrantalaistyöttömien mielestä se on epätasa-arvoista kiusantekoa: "On aivan eri asia hakea töitä Helsingistä kuin Lappeenrannasta"

Uusi työttömien aktiivimalli vaikuttaa myös monen eteläkarjalaisen arkeen. Malli saa kahdelta lappeenrantalaistyöttömältä tyrmäävän vastaanoton, mutta viranomaiset uskovat mallin toimivuuteen.

Kai Skyttä

Kaakkois-Suomen ELYn mukaan Etelä-Karjalassa oli lokakuussa noin 7500 työtöntä työnhakijaa. Riina Kuusisto on uuden mallin myötä riippuvaisempi perustoimeentulosta kuin aiemmin.
Kaakkois-Suomen ELYn mukaan Etelä-Karjalassa oli lokakuussa noin 7500 työtöntä työnhakijaa. Riina Kuusisto on uuden mallin myötä riippuvaisempi perustoimeentulosta kuin aiemmin.

Eduskunnan kaavailema uusi aktiivimalli on törkeää ja epätasa-arvoista työttömien kiusaamista. Sitä mieltä ovat ainakin lappeenrantalaiset Riina Kuusisto ja Hannu Pyykönen.

Tv- ja media-alan medianomiksi viime vuonna valmistunut 32-vuotias Kuusisto on tilanteen vuoksi pettynyt, muttei yllättynyt.

— Mallia kannattaneet esittävät sen niin, että ihmiset olisivat tahallaan työttömiä, vaikka siitä ei ole kyse. Lain pitäisi kohdella kaikkia tasapuolisesti, mutta tässä alueellinen epätasa-arvo korostuu. On aivan eri asia hakea töitä Helsingistä kuin Lappeenrannasta.

Kaksi vuotta työttömänä ollut kuusikymppinen Pyykönen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa aktiivimalli voi ehkä toimia Kehä kolmosen sisäpuolella, muttei muualla.

— Olisi rehellisempää sanoa että sori, rahat eivät enää riitä, ja leikata tukia suoraan. Nyt rakennellaan kaikenlaista järjestelmää sen peittämiseksi. Perussyy on kuitenkin työpaikkojen puute.

Monenlaiset kombinaatiot mahdollisia

Päivi Virta-Salo

Työttömät aktivointipalveluissa Etelä-Karjalassa 2013—2016. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö.

Viranomaiset rauhoittelevat työttömien huolta. Eduskunnan pitäisi ennen joulutaukoa hyväksyä työttömien aktiivimalli. Kyse on työttömyysturvalain muutoksista, joilla hallitus haluaa patistaa työttömiä työllistymään nykyistä ripeämmin. Lakimuutosten on määrä tulla voimaan tammikuun alussa.

Ensi vuonna työttömien työskentelyä ja työllistämispalveluihin osallistumista ryhdytään seuraamaan tarkasti.

— Kun etuutta on maksettu 65 arkipäivältä, katsotaan mitä niiden päivien aikana on tapahtunut. Jos koko jaksolta yhteenlaskettuna löytyy tarvittava määrä palkkatyötä, yleensä yhteensä 18 tuntia, työttömyysetuuden maksaminen jatkuu yhtä suurena kuin siihenkin asti, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Maisonlahti.

Mallia kannattaneet esittävät sen niin, että ihmiset olisivat tahallaan työttömiä, vaikka siitä ei ole kyse. — Riina Kuusisto

Tarvittavat palkkatyöt voi kerätä tekemällä töitä esimerkiksi kolme normaalia työvuoroa, puolitoista tuntia viikossa kolmen kuukauden ajan. Työtunteja saa myös olla enemmän kuin 18.

— Kaikki kombinaatiot ovat mahdollisia. Voi olla eri työnantajia, sama työnantaja, työn voi tehdä viikonloppuna tai arkena.

Aktiivisuuden seurannassa huomioidaan paitsi palkkatyö, myös yritystoiminta ja osallistuminen työllistämistä edistäviin palveluihin. Niitä ei kuitenkaan lasketa yhteen. Jos aktiivisuutta ei löydy riittävästi, työttömyysetuuden saajan työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia seuraavan 65 päivän ajaksi.

— Jos työnhakija on ollut aktiivinen, etuus palaa normaaliksi. Jos ei ole aktiivisuutta, jatketaan etuuden maksamista samantasoisena, Maisonlahti selvittää.

Maisonlahden mukaan työvoimaviranomaiset arvioivat, onko esimerkiksi työvoimakoulutus, työelämävalmennus tai omaehtoinen opiskelu työttömän työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista.

Harva firma tarvitsee lyhytaikaisia työntekijöitä

18 tuntia töitä ei ole kovin paljon. Tyypillisesti keikkatöitä on tarjolla esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla sekä hoitoalalla. Myös henkilöstöpalveluyritysten kautta voi etsiä lyhytaikaisia töitä.

Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari arvelee, että pienistä yrityksistä lyhytaikaisia töitä on vaikea löytää.

— Lyhytaikaisessa työssä on vaikeaa löytää tuottavuutta. Harvassa firmassa on tarjolla hanttihommia. Pieniä täytetöitä voi olla silloin tällöin. Tilanne toki vaihtelee yrityskohtaisesti ja toimialoittain.

Moni yrittäjä pitää työllistämiskokeiluja liian monimutkaisina. Lappeenrannan kaupungin myöntämät kesätyösetelit nuorten palkkaamiseen ovat Holtarin mukaan hyvä esimerkki mallista, jossa on hyvin vähän byrokratiaa.

Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto) on alustavasti varauduttu siihen, että lakimuutokset lisäävät kyselyitä ja kysyntää ainakin alkuvuonna.

Piia Kaskinen

Hannu Pyykönen harrastaa stand-upia, ja hän naurahtaa, että aktiivimallista saa ainakin huumoria kehiteltyä.

— Tällä hetkelläkin haastattelemme suurinta osaa asiakkaista kolmen kuukauden välein. En usko, että lakimuutokset merkittävästi yhteydenpitoa lisäävät.

— On arvioitu, että työllistämispalveluiden kysyntä kasvaa. Me emme ole hankkineet mitään uutta tai erilaista tätä varten. Meillä on erilaisiin tarpeisiin palveluita tarjolla koko ajan, Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston työnvälityspalveluiden palveluesimies Annele Buddas sanoo.

TE-toimiston kautta työtön voi hakeutua esimerkiksi työvoimakoulutukseen, työnhaku- tai uravalmennukseen.

Talous kärsii, mutta asennetta piisaa

Työttömistä tilanne tuntuu kurjalta. Riina Kuusisto tietää, että Lappeenrannan alueella on muitakin työttömiä kulttuurialan ammattilaisia ja työllistyminen ei ole helppoa. Hän uskoo, että uuden mallin myötä työttömyyskorvauksia leikataan ja toimeentulotukia haetaan entistäkin enemmän.

— Minulle tämä tarkoittaa noin 40 euron menetystä kuukaudessa taloudellisesti, ja olen valmis ottamaan sen päivän takkiin etuuksista. Ei työllistymiseni jatkossa ainakaan ole työhistoriastani tai aktiivisuudestani kiinni.

Hannu Pyykönen puolestaan pohtii, kuka valvoisi tehtyjä työtunteja tai muita aktivoimistoimia, kuten työvoimakoulutukseen osallistumista.

Työttömyysturvalain muutos:

Koskee eräitä pois rajattuja henkilöryhmiä lukuun ottamatta kaikkia työttömyysetuuden saajia.

Omavastuuaika lyhenee viiteen päivään aiemmasta seitsemästä päivästä.

Aktiivisuutta voi osoittaa palkkatyöllä, yritystoiminnalla, osallistumalla työllistymistä edistävään toimintaan tai sellaiseen muuhun työvoimaviranomaisen järjestämään toimintaan, johon liittyy korvauksettoman määräajan mahdollisuus tai rekrytointikokeilulla.

Aktiivisuuteen riittää yhteensä 18 tunnin työskentely (kolme työpäivää) tai viisi päivää työllistymistä edistävää toimintaa 65 arkipäivän aikana. Esimerkiksi opetustyössä oppilaitoksessa vähäisempikin tuntimäärä voi kuitenkin riittää alan työaikajärjestelmän vuoksi.

Etuus alenee 4,65 prosenttia, jos työtön ei ole edeltävän 65 päivän aikana osoittanut aktiivisuutta. Se vastaa noin yhtä omavastuupäivää kuukaudessa.

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki pienenisi noin 32 euroa ja ansiopäiväraha keskimäärin 66 euroa kuukaudessa.

Hallitus arvioi, että suurimmillaan malli voisi tuoda julkiselle taloudelle noin 53 miljoonan euron säästön vuodessa. Jos kaikki työttömät aktivoituisivat, omavastuuajan lyhentäminen lisäisi etuusmenoja noin 35,8 miljoonalla eurolla vuodessa.

Työttömyysetuuden maksajat eli työttömyyskassat ja Kela seuraavat työttömän aktiivisuutta.

Lähde: Hallituksen esitys

Luetuimmat

Kommentoidut