Kisapuisto putosi kaupunkikehityksen suosikkilistalta — monitoimijäähalli pitäisi sijoittaa keskustaan ja se olisi enemmän elinkeinopoliittinen kuin liikuntainvestointi

Lappeenkatu, Kivenkatu ja Armila ovat Lappeenrannan kaupunkikehityksen toimialan suosikit monitoimijäähallin paikaksi.

Päivi Virta-Salo

Lappeenkatu, Kivenkatu ja Armila ovat kaupunkikehityksen toimialan suosikkeja.
Lappeenkatu, Kivenkatu ja Armila ovat kaupunkikehityksen toimialan suosikkeja.

Lappeenrantaan kaavailtu monitoimijäähalli pitäisi sijoittaa Lappeenkadulle, Kivenkadulle tai Armilaan. Näin arvioi toimialajohtaja Pasi Leimi esityksessään  kaupunkikehityslautakunnalle. Lautakunta käsittelee asiaa ensi keskiviikkona.

Monitoimijäähalli palvelisi kaupungin kehittämisen tavoitteita parhaiten lähellä ydinkeskustaa. Näissä kolmessa vaihtoehdossa kysymys olisi liikuntainvestoinnin sijasta keskustan toimintoja tukevasta elinkeinopoliittisesta hankkeesta.

Lappeenkadulle voisi saada keskustalle identiteettiä antavan, näkyvän rakennuksen.

Asian valmistelijoiden eli kaupunginarkkitehti Maarit Pimiän, asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuoren ja johtaja Mikko Ojapellon mukaan nykyaikaisen monitoimijäähallin pitää palvella jääurheilun ja muun liikunnan lisäksi myös messu- ja tapahtumatoimintaa.

Lisäksi hallin yhteyteen pitäisi voida sijoittaa myös muuta yritystoimintaa kuten ravintola- ja majoitustiloja, liiketiloja sekä erilaisia viihde- ja elämyspalveluja.

Kisapuisto ei tukisi keskustan kehittämistä

Yhtenä ennakkosuosikkina monitoimijäähallin ohjausryhmän valitsemista viidestä vaihtoehdosta pidetty Kisapuisto sen sijaan ei kuulu toimialan suosikkeihin.

Kisapuistoon tehtävä investointi hyödyttäisi lähinnä liikuntakäyttöä, mutta ei tue keskustan kehittämistä. Kaupallisen toiminnan mahdollisuudet ovat huomattavasti vähäisemmät kuin muissa vaihtoehdoissa.

Lappeenkadulle saisi näyttävän rakennuksen

Lappeenkadulla taas suuret asiakasvirrat mahdollistaisivat monipuolisen kaupallisen kehittämisen ja houkuttelevat todennäköisesti myös ulkopuolisia sijoittajia. Hallille löytyisi ympärivuotista käyttöä myös muuhun kuin jääurheiluun.

Lappeenkadulle voisi saada keskustalle identiteettiä antavan, näkyvän rakennuksen. Halli lisäisi keskustan vetovoimaa.

Paikoitus onnistuisi lähes pelkästään maanalaisena pysäköintinä. Hallia varten olisi hankittava maata ja purettava rakennuksia.

Armilassa yhteiskäyttöä koulujen ja urheilutilojen kanssa

Armilan alue taas mahdollistaa yhteiskäytön Saimaan Ammattiopiston ja Kimpisen kampuksen sekä urheilutalon ja uimahallin kanssa.

Alue sijaitsee kuitenkin ydinkeskustan ulkopuolella ja kaupallisen toiminnan mahdollisuudet olisivat vähäisemmät kuin Kivenkadun ja Lappeenkadun vaihtoehdoissa.

Kaikki autopaikat eivät mahtuisi maan päälle. Kaupungin pitäisi luopua suunnitelmista kehittää Armilasta keskustan läheinen asuinalue ja viime vuonna hyväksytty yleiskaava pitäisi muuttaa.

Kivenkatu virkistäisi Leirin kaupallisia palveluja

Kivenkadun ja Opintien sijoituspaikat tukeutuvat Leirin alueen kaupallisiin palveluihin ja mahdollistavat synergiaedut esimerkiksi Prisman kanssa.

Monitoimijäähalli tukisi Leirin alueen kaupallisten palvelujen kehittämistä ja voi houkutella alueelle uusia kaupallisia toimijoita.

Kaupunginhallitus pyytää myös asukkailta, urheiluseuroilta, yrityksiltä ja kaikilta asiasta kiinnostuneilta mielipiteitä ja näkemyksiä monitoimijäähallin paikkavaihtoehdoista. Kysely on avoinna 19. helmikuuta asti.

Kommentoidut