Eteläkarjalainen kierrätti 2,7 kiloa muovipakkauksia viime vuonna — Kierrätykseen kelpaavaa muovia menee paljon kuivajätteen joukkoon

Muovipussien kulutus on vähentynyt dramaattisesti S-ryhmässä, ja kuluttajat ovat alkaneet kierrättää muovipakkauksia. Silti muovin kierrätyksessä on vielä paljon tehtävää.

Päivi Virta-Salo

Eteläkarjalainen kierrätti 2,7 kiloa muovipakkauksia viime vuonna — Kierrätykseen kelpaavaa muovia menee paljon kuivajätteen joukkoon

Eteläkarjalainen kierrätti viime vuonna keskimäärin 2,7 kiloa muovipakkauksia. Luku on parempi kuin koko maan luku 1,2 kiloa jokaista suomalaista kohden. Kaikki kuluttajat eivät kuitenkaan vielä kierrätä muovipakkauksia, ja niitä päätyy myös kuivajätteeseen.

Muovipakkausten keräys on kuluttajille vielä melko tuore juttu. Tarkkoja lukuja kulutuksesta ja kierrätyksestä on vaikea saada. Suomen pakkauskierrätys Rinki aloitti muovipakkausten keräämisen keräyspisteissään vuonna 2016. Etelä-Karjalan jätehuolto puolestaan aloitti muovin keräämisen pientaloista ja taloyhtiöistä Imatran ja Lappeenrannan alueella viime vuonna.

Meilläkin puhutaan ainakin miljoonasta pikkupussista vähemmän. — Antti Heinonen

Etelä-Karjalassa kerättiin kotitalouksilta viime vuonna 350 tonnia muovipakkauksia. Siitä saatiin talteen 285 tonnia Suomen pakkauskierrätys ringin muovinkeräyspisteiden kautta ja Etelä-Karjalan jätehuollon kautta 65 000 kiloa.

Maakunnasta kerätyt pakkaukset mahtuvat 90 kuorma-autoon.

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että muovin kulutusta pitää vähentää ja kierrättämistä tehostaa. Lappeenrannan strategiassa sanotaan, että tavoitteena on kaksinkertaistaa erilliskerätyn muovin määrä 2017—2021. Kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen ei kuitenkaan suoraan osaa vastata, mikä on kerätyn muovin määrä, joka pitäisi tuplata.

— Näin nopeasti ajateltuna meidän pitää laskea yhteen ringin ja Etelä-Karjalan jätehuollon luvut. Joudumme sitten käyttämään maakunnan lukuja ja arvaamaan, että olemme puolet siitä.

Kesto- ja paperikassien suosio kasvussa

S-ryhmässä pikkupussien kulutus väheni 52 miljoonan pussin verran viime vuonna sen jälkeen, kun kassat lakkasivat tarjoamasta niitä asiakkaille esimerkiksi pakasteiden pakkaamiseen.

— Arvioin, että meillä niiden kulutus on puolittunut. Meilläkin puhutaan ainakin miljoonasta pikkupussista vähemmän, kertoo Etelä-Karjalan osuuskaupan asiakkuus- ja hallintopäällikkö Antti Heinonen.

Tavarataloissa ja erikoisliikkeissä muovikassit ovat muuttuneet maksullisiksi, mikä on pienentänyt niiden menekkiä.

Myös osuuskaupan marketeissa muovikassien kulutus suhteessa myyntiin on hieman vähentynyt, Heinonen sanoo.

— Isoa, positiivista kehitystä näkyy kesto- ja paperikassien, kestovihannespussien sekä biohajoavien muovikassien myynnissä. Niiden myynti moninkertaistui viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna.

 

Yliopistossa tutkitaan valmistustekniikoita

Yritysten rooli muovin vähentämisessä ja kierrättämisessä on iso, sillä ne suunnittelevat ja valmistavat tuotteet, joita me kulutamme.

Yritykset kierrättävät muovipakkauksistaan nyt yli 30 prosenttia, kertoo Suomen uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini.

Muovin kierrätystä vaikeuttaa se, että pakkauksissa on erilaisia muovilaatuja. Muoveissa saattaa olla lisäaineina kemikaaleja, jotka estävät tai vaikeuttavat uudelleenkäyttöä.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkitaan uusia pakkausten valmistustekniikoita. Uudenlaisten pakkausten kehittäminen on mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille.

— Tulevaisuudessa muovia saatetaan tehdä esimerkiksi biomassasta, sanoo pakkausteknologiaan erikoistunut professori Kaj Backfolk.

Muovi on kuitenkin vain yksi pakkausmateriaali, yliopistossa tutkitaan esimerkiksi myös kartongin ja kuitujen käyttöä pakkauksissa.

Esimerkiksi Carlsberg, joka on yksi maailman suurimmista panimoyhtiöistä, yrittää kehittää puukuidusta valmistettavaa pulloa, Backfolk kertoo.

 

Keräyspisteitä tarvitaan lisää

Lainsäädännöllä ja yritysten tuotesuunnittelulla ratkaistaan, miten helposti muovipakkauksia voidaan kierrättää.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo, että erityisesti kertakäyttömuovin kulutusta pitää vähentää ja kehittää muovia korvaavia, biopohjaisia tuotteita. Myös jätteiden lajittelua teknologialla pitäisi kehittää, jotta seka- ja kuivajätteestä saataisiin eroteltua muovia.

Muovipakkausten kierrätyksestä on myös tehtävä kuluttajille nykyistä helpompaa.

— Muovin ja muiden jakeiden erilliskeräystä pitää lisätä nykyisestä, jotta kuluttajilla on mahdollisuus kierrättää. Sitä varmasti edistetään säädöspohjaisesti lähivuosina, Tiilikainen toteaa.

Euroopan unioni on nostamassa jätejakeiden kierrätystavoitteita. Kun nyt muovipakkausjätteestä pitää kierrättää nyt 22,5 prosenttia, osuus on nostettava 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Tiilikainen on luottavainen, että Suomi pystyy saavuttamaan muovinkeräykselle asetetut tavoitteet.

— Uskon, että kuluttajien sekä yritysten halu toimia on parantunut. Sen osoittavat jo kokemukset muovikassien käytön vähentämisestä kaupassa.

 

Kai Skyttä

Kierrätettyä muovia Wimaon kierrätyskomposiittilaitoksella Joutsenon Kukkuroinmäessä. Arkistokuva.

Muovia on jo luonnossa, mitä siitä seuraa?

Muovin kulutusta pitää vähentää myös siksi, että sen kulkeutuminen luontoon vähenisi. Maailman vesistöissä on niin paljon muoviroskaa, ettei niitä koskaan saada sieltä pois.

Luontoon heitetty muovipullo hajoaa aina vain pienemmiksi muruiksi, mutta muovi ei häviä. Muovi muuttaa kokoaan, sijaintiaan ja kemiallista koostumustaan.

Muovia voi kulkeutua läpi esimerkiksi valaan, kalan ja planktonin elimistön.

Mikromuovi on alle viiden millimetrin kokoista mikroskooppista muovia ja nanomuovi on vielä mikromuoviakin pienempää. Mikromuovia ja mikrokumia pääsee ympäristöön liikenteestä, teollisuudesta ja asutuksesta.

— Pieneksi hajonnut muovi voi olla vaikutuksiltaan arvaamatonta, sanoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Samuel Hartikainen.

Hartikainen kollegoineen on mukana Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä tutkimushakkeessa, jossa selvitetään mikromuovien vesistöille mahdollisesti aiheuttamia uhkia.

Muovi myös kuljettaa haitta-aineita, koska ympäristömyrkyt voivat kerääntyvät mikromuoveihin, Hartikainen sanoo.

Toisessa tutkimuksessa selvitetään Kallaveden sedimenttinäytteistä, miten muovia on ajan saatossa eri kerroksiin kertynyt. Sitä tutkimusta tekevät Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto. Tutkimusta varten otettiin näytteitä myös Saimaan Haukivedeltä viime syksynä, mutta näytteiden analysointi on vielä kesken.

Hartikainen kertoo, että Itä-Suomen yliopistossa on käynnistymässä hanke, jossa yritetään tutkia, miten solu reagoi mikro- ja nanomuoviin. Farmasian laitoksella on hyödynnetty pitkään molekyylimallinnusta lääkkeiden kehittämisessä.

— Tietokoneella on solukalvomalleja, joilla me voimme mallintaa solukalvoa ominaisuuksineen. Voimme vaihtaa solukalvon kanssa reagoivat lääkeaineet muoviin ja ruveta tutkimaan miten ne reagoivat.