Seurakuntayhtymä löysi kehittämiskonsultin— Kalliista palkkiosta onnistuttiin hieman tinkimään

Kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma pitää hyvänä, että Lappeenrannan seurakuntayhtymässä halutaan keskustella siitä, mitä vaihtoehtoja on vastata tiukentuvaan talouteen ja väen vähenemiseen

Kai Skyttä

Jos selvitystyö johtaa siirtymiseen seurakuntayhtymästä yhteen seurakuntaan, se mahdollista aikaisintaan vuoden 2021 alusta.
Jos selvitystyö johtaa siirtymiseen seurakuntayhtymästä yhteen seurakuntaan, se mahdollista aikaisintaan vuoden 2021 alusta.

Jatkaako Lappeenrannan seurakuntayhtymä entisellään vai siirrytäänkö yhden seurakunnan malliin?

Mitä etuja tai haittoja ratkaisulla olisi?

Näihin isoihin kysymyksiin ei ole valmiita vastauksia, mutta selvitystyöhön nimetty kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma Suomen Kirkkopalvelut ry:stä pitää hyvänä, että lappeenrantalaisilla on halua keskustella vaihtoehdoista.

Konsultin valinnassa jouduttiin ottamaan pieni aikalisä keskiviikkoiltana, sillä yhteinen kirkkoneuvosto piti Lahtiluoman alkuperäistä 39 000 euron palkkiota liian kalliina.

Torstaisen neuvonpidon tuloksena oli lähes neljänneksen halvempi hintalappu.

Samalla selvityksen aikataulu kiristyi vuodesta yhdeksään kuukauteen. Työ alkaa maaliskuussa.

”Vakavissaan ollaan”

Marleena Liikkanen

Kirkkoherra Hannu Haikonen odottaa ratkaisua, joka auttaisi keventämään hallintoa, lisäämään yhteistyötä ja taloudellista liikkumavaraa.
Kirkkoherra Hannu Haikonen odottaa ratkaisua, joka auttaisi keventämään hallintoa, lisäämään yhteistyötä ja taloudellista liikkumavaraa.

Vt. talousjohtaja Kari Virtasen mukaan palkkiotaso kertoo osaltaan siitä, että seurakuntiin ja seurakuntayhtymiin perehtyneitä ulkopuolisia asiantuntijoita on tällä hetkellä melko vähän.

Taustatieto on kuitenkin tarpeen muun muassa organisaation tuntemisessa.

— Seurakunnan johtamisjärjestelmä ei ole helpoimmasta päästä, kun on kaksi johtajaa.

— Kirkkoherrat vastaavat kukin omien seurakuntiensa toiminnasta ja talousjohtaja koko yhtymän taloudesta ja kiinteistöistä. Lisäksi olemme iso yhtymä.

Kokenutta Lahtiluomaa suositteli tehtävään Mikkelin tuomiokapituli.

Ehdotus selvitystyöstä on lähtöisin luottamushenkilöiltä. Se jo sinällään kuvaa kirkkoherra Hannu Haikosen mielestä, että asialla ollaan vakavissaan.

Kahdesti aikaisemmin on kompastuttu erimielisyyksiin.

Haikosen mukaan yhden seurakunnan mallissa kiinnostaa mahdollisuus keventää hallintoa, helpottaa yhteistyötä ja saada liikkumavaraa talouteen.

Toiselle sopiva, toiselle huono

Yhdellekään seurakunnalle ei voi kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoman mukaan suoralta kädeltä antaa yhtä oikeaa mallia.

Ei siis voi sanoa, että kannattaa jatkaa yhtymänä tai lyödä hynttyyt yhteen.

Se mikä malli sopii toiselle, voi olla syystä tai toisesta huono toisen käyttöön.

Osa on tyytyväinen yhtymään, jossa täkäläisittäin viidellä seurakunnilla on omat kirkkoherransa ja identiteettinsä.

Jonkin verran esiintyy haittoja yhteistyössä, kun muun muassa pitäisi sijaistaa sairastuneita pastoreita.

Toisaalta ei yksi iso seurakuntakaan synny kertapäätöksellä valmiiksi.

Hallintoa on mahdollista keventää, mutta ensin pitää linjata henkilöstöpolitiikka.

— Isoa seurakuntaa voi verrata myös mihin tahansa isoon organisaatioon, jossa työ keskittäytyy erillisiin siiloihin ja yhteinen tekeminen saattaa takerrella.

Katse tulevaisuuteen

Kai Skyttä

Kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma toivoo, että taloudelliset tosiasiat saisivat oikean painoarvon. Yleensä puheet seurakuntaliitoksista nostavat tunteet pintaan.
Kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma toivoo, että taloudelliset tosiasiat saisivat oikean painoarvon. Yleensä puheet seurakuntaliitoksista nostavat tunteet pintaan.

Lahtiluoma huomauttaa, että myös ihmisten tunnesiteet omaan seurakuntaan tulevat lähes poikkeuksetta esiin seurakuntaliitoksissa.

Ajatellaan, että kirkosta, seurakuntakuntakodista tai metsäomaisuudesta joudutaan luopumaan.

Hän sanoo toivovansa, että taloudelliset tosiasiat saisivat oikean painoarvon.

Jos raha on tiukilla, seurakuntayhtymän tai seurakunnan on hyvin hankala pitää yllä toimintaansa.

— Katse pitäisi olla kymmenen vuoden päässä. Nyt tuntuu, että ihmiset käpertyvät usein menneisyyteen. Tulevaisuus on epävarma ja siksi ehkä vähän pelottavakin.

Hän myöntää, että seurakuntien talouden kehitystä on vaikea ennustaa.

Paljon riippuu muun muassa jäsenten määrästä, maan taloudesta, työllisyydestä, syntyvyydestä ja kuolleisuudesta.

Aikaisintaan vuoden 2021 alusta

Jos Lappeenrannassa päädytään luopumaan seurakuntayhtymästä, aloitteen tekevät paikalliset seurakuntaneuvostot.

Taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander Kirkkohallituksesta sanoo, että käytännössä kaikki yhtymän seurakunnat lakkaisivat kukin omalla päätöksellään, ja tilalle tulisi yksi uusi seurakunta.

— Selvitystyön valmistuttua seuraava vuosi menee vielä hallinnolliseen valmisteluun, että kaikilla on selvät ja yhteiset sävelet.

Näin on Kari Virtasen mukaan ajateltu toimia.

Uuden seurakunnan ja sen nimen hyväksyy Kirkkohallitus. Muutos ajoittuu aina vuodenvaihteeseen, joten Lappeenrannassa se olisi mahdollisesti vuosi 2021.

Peranderin tiedossa ei ole, että vastaava selvitystyö seurakuntayhtymän purkamisesta olisi meneillään missään muualla.