Villisika-aitaa harkitaan rakennettavaksi Suomen ja Venäjän rajalle

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on levinnyt belgialaisiin villisikoihin

Kai Skyttä

Villisikojen liikkeisiin itärajalla on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, kun afrikkalaista sikaruttoa tavattiin heinäkuussa venäläiseltä maatilalta noin 250 kilometrin päässä Suomen rajalta.
Villisikojen liikkeisiin itärajalla on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, kun afrikkalaista sikaruttoa tavattiin heinäkuussa venäläiseltä maatilalta noin 250 kilometrin päässä Suomen rajalta.

Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää, kannattaisiko Suomen ja Venäjän rajalle pystyttää villisika-aita.

Aita suitsisi eläinten kulkua näiden suosimilla reiteillä.

Suunnitelmasta kertoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.

Villisika-aitaa ryhdyttiin harkitsemaan, kun saatiin tieto afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisestä belgialaisiin villisikoihin.

MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala totesi perjantaina, että Euroopan sikamarkkinoille on odotettavissa ongelmia.

Löydöksen jälkeen on pohdittu, miten tauti voi puhjeta lähes 1000 kilometrin päässä lähimmästä tautitapauksesta.

Neuvotteleva virkamies Katri Levonen maa- ja metsätalousministeriöstä arvioi taudin on purkautuneen elintarvikkeiden välityksellä.

Levosen mukaan ensisijaista on tehostaa ruokatuonnin valvontaa satamissa ja itärajalla.

Luetuimmat

Kommentoidut