Bändikoulun isä

Lassi Talasmosta ei tullut rokkitähteä, mutta hänen toinen unelmansa toteutui. Suunnitelma Lappeenrannan bändikoulun perustamisesta kypsyi purjeveneessä.

Marleena Liikkanen

Bändikoulun isä

Lassi Talasmon kotialbumi

Purjehtiminen Saimaalla on ollut Lassi Talasmolle aina paras keino päästä eroon stressistä.

Rankkaahan se oli. Perustaessaan Lappeenrannan bändikoulua 20 vuotta sitten Lassi Talasmo eli monella tavoin ruuhkavuosia.

Kotona elämän olivat mullistaneet kaksi pientä lasta, Thaimaasta adoptoidut Nuttama ja Yai.

Kun kuulin radiosta ensimmäistä kertaa Beatlesin kappaleen All My Loving, ihokarvat nousivat pystyyn.

Kun kuukausipalkkainen musiikinopettajan työ vaihtui yksityisyrittäjän arkeen, työtunteja kertyi hurjat määrät.

— Aluksi opetin itse kaikkia soittimia kitarasta bassoon ja rumpuihin, Lassi Talasmo kertoo.

Tilat bändikoululle löytyivät Taikinamäen vanhasta puukoulusta, jota ryhdyttiin laittamaan kuntoon koko perheen voimin. Lassin apuna huhkivat Leena-vaimo, lapset ja välillä appivanhemmatkin.

— Yai oli vasta vaipoissa, mutta kuului tiukasti siivousjoukkoihin.

Bändikoulun perustaminen oli haave, jonka toteuttamista Lassi Talasmo oli puntaroinut jo vuosien ajan. Omassa musiikkikoulussaan hän pystyisi antamaan juuri sellaista, käytännönläheistä ja rentoa rytmimusiikin opetusta, jota olisi itsekin nuorena poikana kaivannut.

Lassi Talasmon oma musiikkiharrastus alkoi perinteisesti: äiti pakotti pojan pianotunneille. Perheen kaikki neljä lasta kävivät soittotunneilla. Maikki soitti huilua, Raija selloa ja Kaisa viulua.

Isä Mauri Talasmo toimi Kaukaan koulun rehtorina, ja sisarusparvi nähtiin usein esiintymässä koulun juhlissa. Musiikista innostunut äiti huolehti siitä, että lapset pääsivät kuulemaan monenlaisia konsertteja.

Ikimuistoisimman musiikkielämyksen Lassi koki kuitenkin lopulta radion ääressä.

— Kun kuulin radiosta ensimmäistä kertaa Beatlesin kappaleen All My Loving, ihokarvat nousivat pystyyn. Muistan elävästi sen hetken.

Palava innostus poppia ja rokkia kohtaan oli syttynyt. Kavereiden kanssa ryhdyttiin tapailemaan kitaraa ja jammailemaan yhdessä.

Musiikkiopistossa Talasmo jatkoi puhallinopintoja. 15-vuotiaana poika sai äidiltä ensimmäisen saksofoninsa, josta tuli hänen rakkain instrumenttinsa.

Hippiaate ja underground-kulttuuri tavoittivat 70-luvulla myös Lappeenrannan ja puhuttelivat parikymppistä muusikkoa. Kaverukset Lassi Talasmo ja Teippi Tuomanen perustivat Sukellusvene-bändin, joka ei rämpyttänyt kolmen soinnun bulkkibiisejä, vaan teki musiikillisesti haastavaa progressiivista rockia.

Ammattitaitoinen kokoonpano alkoi hiljalleen saada myös valtakunnallista huomiota. Bändin huippuhetket koettiin vuonna 1977, kun Sukellusvene ja toinen lappeenrantalainen bändi, Jimi Sumén & Dreams, jakoivat rockin suomenmestaruuden Helsingissä järjestetyssä kilpailussa.

Kilpailu näytettiin televisiossa ja sen voittaminen oli iso juttu, minkä seurauksena Sukellusvene paistatteli niin pääuutislähetyksessä kuin Ilta-Sanomien etusivulla.

Palkinnoksi bändi sai levytyssopimuksen Love Recordsin kanssa.

— Totta kai se kaikki herätti isoja haaveita, Talasmo sanoo.

Sukellusveneen levy jäi kuitenkin Love Recordsin viimeiseksi julkaisuksi ennen yrityksen konkurssia, eikä ajankohta ollut muutoinkaan bändin menestykselle otollinen. Musiikkigenrenä punk jyräsi progen, ja unelmat rocktähteydestä piti hiljalleen haudata.

Pelkän bändikortin varaan Lassi Talasmo ei toki ollut uraansa laittanut. Lukion jälkeen hän pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan musiikkitiedettä ja opiskeli lisäksi klassisen klarinetin soittamista Helsingin konservatoriossa. Lappeenrannasta löytyi musiikinopettajan töitä.

Musiikin lisäksi Talasmoa kiehtoi teatteri, jossa hän työskenteli vuosia opettajan työn ohella. Alun perin teatterista oli löytynyt vaihtoehto armeijalle.

— Kysyin teatterinjohtaja Kari Paukkuselta, enkö voisi tulla teille muusikoksi suorittamaan siivilipalvelusta.

Niin Lassi Talasmosta tuli ensimmäinen Lappeenrannan kaupunginteatterissa palvellut sivari.

— Se oli aivan poikkeuksellista. Ei siihen aikaan ollut vielä tuollaisia sivaripaikkoja.

Siviilipalveluksen valitseminen oli vielä 1980-luvun alussa muutenkin harvinainen ja paheksuntaakin herättävä ratkaisu. Esimerkiksi Lappeenrannan koulutoimenjohtaja antoi vahvasti ymmärtää, ettei siviilipalvelus ollut Talasmon opettajan uran kannalta hyvä meriitti.

Talasmo itse välitti enemmän siitä, mitä hänen oma isänsä ajattelisi asiasta. Reservin kapteeni Mauri Talasmo oli lähtenyt 17-vuotiaana vapaaehtoisena talvisotaan ja taistellut isänmaan puolesta kummassakin sodassa.

— Hän oli kuitenkin hyvin kannustava. Isä kertoi taistelleensa itse ihan riittävästi niin, ettei hänen lastensa tarvitsisi tarttua aseeseen.

Elämänsä suuren rakkauden Lassi Talasmo löysi lopulta luontevasti ja läheltä. Seitsemän vuotta nuorempi Leena Lehtinen oli tuttavaperheen tytär, jonka Ilona-äiti oli Mauri Talasmon työkaveri Kaukaan koulusta.

— Aluksi meidän perhe asui Kaukaan koululla. Kun muutimme Voisalmeen, Leenan perhe muutti koululle meidän asuntoon, Lassi Talasmo kertoo.

Lassi ilahduttikin Leenaa jo pikkutyttönä käymällä tämän kotona muun muassa joulupukkikeikalla. Rakkaus roihahti kuitenkin vasta aikuisena, jolloin kummallakin oli jo pitkä seurustelusuhde takanaan.

— Liikuimme samoissa porukoissa. Olimme samalla aaltopituudella ja kiinnostuneita samanlaisista asioista. Toki Leena myös miellytti silmää, niin kuin yhä tekee.

Lopulta Lassi uskaltautui tekemään ratkaisevan siirron. Hän harrasti intohimoisesti purjehdusta ja kysyi kerran Leenalta, lähtisikö tämä mukaan.

Siitä alkoi Talasmojen vuosikymmenten mittainen purjehdus yhdessä. Vuosien varrella purjeveneessä on iloittu ja surtu, juhlittu ja tehty töitä.

Kun Talasmoille ei yrityksistä huolimatta alkanut kuulua lapsia, Saimaa sai toimia lohduttajana. Nuttaman ja Yain tultua perheeseen purjeveneessä vaihdettiin vaippoja, leikittiin ja laulettiin.

Lasten varttuessa Talasmot ovat kerta toisensa jälkeen hämmästelleet yhtä asiaa.

— Miten juuri me satuimme saamaan niin umpimusikaaliset lapset? Lassi Talasmo miettii.

Nykyisin Nuttama ja Yai esiintyvät muun muassa yhteisessä bilebändissä, ja Yai opiskelee Jyväskylän yliopistossa musiikinopettajaksi.

Purjeveneessä Lassi ja Leena Talasmo puntaroivat myös sitä, riittäisikö Lappeenrannassa riittävästi kiinnostusta yksityiselle bändikoululle. Musiikinopettajana Lassi oli jo vuosia kehittänyt kouluihin bänditoimintaa.

Talasmot päättivät kokeilla tietyin ehdoin. Jos ilmoittautuneita olisi yli 50, bändikoulu perustettaisiin. Jos alle, haave saisi jäädä. Lopulta 53 nuorta ilmoittautui mukaan.

Nyt reilu kuusikymppisenä Lassi Talasmo johtaa Taidekoulu Estradin musiikkilinjaa, jossa opiskelee 150 oppilasta.

Kymmenisen vuotta sitten tehty bändikoulun, nuorisoteatterin ja sirkuskoulun yhdistäminen on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.

Estradi tunnetaan vaikuttavista esityksistään, jossa eri taiteenlajit tukevat toisiaan. Se luo ilmapiiriin jotain samaa, johon Lassi Talasmo rakastui jo aikanaan teatterimuusikkona.

Ajatellessaan uraansa taaksepäin Talasmo tunteekin lämpimän läikähdyksen.

— Ei sitä voi kieltää, ettenkö olisi bändikoulusta tosi ylpeä.

Lassi Talasmo

Lappeenrantalainen muusikko ja musiikinopettaja.

Perheeseen kuuluvat vaimo Leena, aikuiset lapset Nuttama ja Yai.

Rakastaa läheisiään ja ystäviään.

Inhoaa saunattomia päiviä.

Ihmettelee Saimaan loputonta vetovoimaa.

Riina Nokso-Koivisto

Riina Nokso-Koivisto

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.