Tilastojen mukaan eteläkarjalaisen pojan elämässä on monia vaikeuksia — Viisikuukautisen Niilo Skytän ei tarvitse olla huolissaan, sillä poikien kasvupolulle on tukea tarjolla

Eteläkarjalaisilla pojilla on keskimääräistä matalampi eliniänodote ja itäsuomalaille pojille kasaantuu tyypillisesti ongelmia. Poikien tietä aikuisuuteen pyritään tukemaan maakunnassa monessa eri vaiheessa.

Kai Skyttä

Toukokuussa syntynyt Niilo Skyttä ei tiedä vielä eteläkarjalaisten poikien ongelmista mitään.
Toukokuussa syntynyt Niilo Skyttä ei tiedä vielä eteläkarjalaisten poikien ongelmista mitään.

Niilo Skyttä syntyi Lappeenrannassa tämän vuoden toukokuussa. Jos katsoo tilastoja, hänen tulevaisuutensa voi muodostua ohdakkeiseksi.
Numeroiden valossa eteläkarjalaiset pojat esimerkiksi jäävät keskimääräistä useammin työkyvyttömiksi ja kuolevat muita nuorempana.

Skytän perheen ei silti tarvitse olla huolissaan. Poikien tulevaisuuteen voi vaikuttaa monessa elämänvaiheessa.

Liian moni ei liiku tarpeeksi.

Lapsen tulevaisuutta määrittää paljon varhaislapsuus. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) päihdepsykiatrin Juha Kemppisen mukaan Niilolla ja muilla vauvoilla on hyvät lähtökohdat rakentaa onnistunut elämä Etelä-Karjalassa.

Mahdollisiin ongelmiin pitää puuttua jo varhain päiväkodista lähtien, jotta ongelmat eivät kasaantuisi aikanaan sosiaali- ja terveyspuolen ammattilaisten kontolle.

— Päiväkodeissa on ammattilaisia, jotka kykenevät havaitsemaan esimerkiksi oppimiseen liittyvät erityisvaikeudet. Kaveripiirillä, vanhemmilla ja koululla on kaikilla merkitystä.

Päivi Virta-Salo

Apua on tarjolla

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL korostaa ongelmien ennaltaehkäisemisen merkitystä. Esimerkiksi työttömyyttä pitäisi pystyä ehkäisemään siinä missä sydän- ja verisuonitautejakin.

— Jos vanhemmilla on työttömyyteen ja terveyteen liittyviä ongelmia, pitää aktiivisemmin selvittää, miten lapsen arki sujuu ja pystyvätkö vanhemmat huolehtimaan siitä. Jos ehkäisytyötä ei tehdä eri sektoreilla, korjaamme jatkuvasti vain ongelmien aiheuttamia jälkiä, erikoistutkija Tiina Ristikari sanoo.

Nuoruusvaiheessa epävarmuus tulevaisuudesta voi vaivata poikia. Etelä-Karjalan Ohjaamolla työskennellään etenkin 18—24-vuotiaiden nuorten paremman tulevaisuuden eteen tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita.

Apua pyydetään esimerkiksi koulutukseen, työllistymiseen, yksinäisyyteen tai päihteisiin liittyen. Asiakasryhmiä on monenlaisia.

— Valtaosalla pojista menee hyvin, mutta tilastoissa näkyvät juuri ne marginaaliryhmät. Meiltä tullaan kyselemään esimerkiksi harrastusvinkkejä tai tullaan puhumaan päihde- ja mielenterveysongelmista. Haluamme ennaltaehkäistä näitä ongelmia, ohjaamokoordinaattori Jenna Ahlberg avaa.

Päivi Virta-Salo

Myös poikien liikunnallisuutta pyritään lisäämään eri keinoin. Lappeenrannassa 13—19-vuotiaille nuorille on järjestetty syksyn aikana yhteistyössä urheiluseurojen ja liikunta-alan yritysten kanssa mahdollisuus kokeilla yli 20 eri urheilulajia maksutta Syke sataan –hankkeessa.

Hanketyöntekijä Marko Siltamies Lappeenrannan liikuntatoimesta kertoo, että tarkoitus on saada vähemmän liikkuvat nuoret aktivoitumaan ja löytämään uusia harrastuksia.

— Liian moni ei liiku tarpeeksi. Mukaan on tullut myös poikia, jotka eivät ole aiemmin juuri liikkuneet. Kuuntelemme nuoria, ja teemme tätä heidän ehdoillaan.

Alkoholi on ongelma

Yksi eteläkarjalaisia poikia riivaava ongelma on päihteiden käytön aloittaminen nuorena. Juha Kemppinen muistuttaa, että mitä pidemmälle alkoholikokeilujen aloittaminen lykkääntyy, sitä paremmalta tulevaisuus näyttää. Asiaan ei ole helppoja ratkaisuja.

— Jos alkoholinkäyttö alkaa alle 14-vuotiaana, on 40-prosenttinen todennäköisyys ajautua aikuisena ongelmiin. Alle 18-vuotiaana aloittavien riskiprosentti on 10 ja alle 25-vuotiaiden enää yksi. Nuoren aivojen otsalohko ei ole kehittynyt, eikä hän pysty ennakoimaan, mitä käytöstä seuraa.

Kemppinen sanoo, että yhteiskunnan kelkasta tippuneet pojat täytyy saada integroitua yhteisöihin ja työelämään. Muuten kuorma kasvaa liian suureksi.

— On laskettu, että vuonna 2040 yhden työssäkäyvän täytyy elättää huoltosuhteessa 5—7 ei-työssäkäyvää. Yhtälö on matemaattisesti mahdoton, jos emme tee mitään.

Päivi Virta-Salo

Fakta: Alueelliset erot Suomessa

Itä- ja Pohjois-Suomessa poikien eliniän odote on Länsi-Suomea matalampi ja erilaisia ongelmia kasaantuu.

Tarkkoja syitä alueellisiin eroihin ei tiedetä, mutta alueiden väliset terveyserot eivät ole muodostuneet hetkessä. Kyse on syvälle juurtuneesta ilmiöstä maan eri osien välillä.

Vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi geeniperimä, ympäristö, työ, tulotaso, koulutus ja elintavat.

Lähteet: THL, Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain -analyysi

Uusimmat uutiset