Ruplan kurssi ja öljyn hinta sanelevat Lappeenrannan venäläisturismia, elinkeino on kapeutunut päivämatkailuun ja ruuanhakuun

Leena Sallinen

Venäläisiä ostosmatkailijoita kävi bussilla Lappeenrannan Prismassa vuosi sitten. Tavaratila täyttyi valtaosin elintarvikkeista.
Venäläisiä ostosmatkailijoita kävi bussilla Lappeenrannan Prismassa vuosi sitten. Tavaratila täyttyi valtaosin elintarvikkeista.

Lappeenranta on venäläisturisteille leimallisesti päivämatkailupaikka. Tällä on etunsa ja haittansa, pääekonomisti Jaana Kurjenoja Kaupan liitosta sanoo.

— Lappeenrantaan tullaan erityisesti ruokaostoksille. Kansainvälinen verkkokauppa ei uhkaa ruuan ympärillä tapahtuvaa päivämatkailua, toisin kuin laajempaa shoppailua esimerkiksi muodin perässä.

Suuret toiveet ovat jääneet toteutumatta.

Lappeenrannan venäläisturismi on melko yksipuolista rajamatkailua, joka Kurjenojan mukaan on vahvasti riippuvaista ruplan kurssista ja öljyn hinnasta. Mitä laajemmalla pohjalla matkailu on, sitä vähemmän suhdanteet vaikuttavat.


Laaja keskiluokka jäi syntymättä

Ruplan kurssi ja öljyn hinta heiluttelevat venäläisturismia myös tulevaisuudessa.

Kurjenojan mukaan Venäjälle ei ole syntynyt laajaa ja ostovoimaista keskiluokkaa, joka erityisesti hyödyttäisi Suomen matkailua ja loisi monipuolista kysyntää suhdanteista riippumatta.

— Joitakin vuosia sitten toivottiin, että Venäjän talouskehitys vahvistaisi keskiluokkaa ja sen ostovoimaa, mutta suuret toiveet ovat jääneet toteutumatta.


Turismi kasvu-uralla

Venäläisten turistien määrä on Kaupan liiton Tutkimus- ja analysointikeskus TAKilla teettämän selvityksen mukaan kääntynyt kasvu-uralle laskukauden jälkeen.

Tammi-heinäkuussa 2017 venäläisten matkailijoiden määrä kasvoi noin 15 prosenttia viime vuodesta ja viisumihakemusten määrä yli 60 prosenttia.


Kaukana vuodesta 2013

Venäläismatkailijat eivät enää ole vuoden 2013 tapainen kultakaivos Suomelle. Tuolloin he kuluttivat ostoksiin ja palveluihin noin 1,2 miljardia euroa.

Syyskuusta 2016 elokuun loppuun 2017 venäläiset jättivät Suomeen 605 miljoonaa euroa, josta ostoksiin kulutettiin 494 miljoonaa euroa ja loput palveluihin. Kuluneen vuoden aikana ostokset keskittyvät aiempaa selvemmin elintarvikkeisiin.

— Venäläisten matkailu Suomessa alkaa muistuttaa yhä enemmän 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun päivämatkoja, Kurjenoja sanoo.

Viro ja kansainvälinen verkkokauppa käyvät Suomen rinnalla kovaa kilpailua venäläisten ostovoimasta. Kaupan liiton mukaan venäläismatkailijat tekevät verkko-ostoksia aikaisempaa useammin.

Verkko-ostoksia tekevien venäläisten määrä on lisääntynyt huomattavasti kolmessa vuodessa.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.