Suomen tärkein karjalainen muinaisjäännös muhii Lappeen maaperässä ja tarjoaa rajattoman tietopankin — Kauskilan kalmisto odottaa jatkotutkimuksia, mutta halukkaita rahoittajia ei tahdo löytyä

Kauskilan Kappelinmäen kalmiston tutkimuksiin on haettu tuloksetta apurahaa. Kaksivuotinen tutkimus maksaisi 25 000 euroa. Turun yliopisto on lupautunut tutkimuksen suojelijaksi ja asialla on myös Etelä-Karjalan museon siunaus.

Ilpo Leskinen

Lappeenrannassa järjestettiin vuosi sitten arkeologinen seminaari, johon kuului käynti Kauskilan kalmistossa. Arkeologi Ville Laakso esitteli kohteen tutkimushistoriaa.
Lappeenrannassa järjestettiin vuosi sitten arkeologinen seminaari, johon kuului käynti Kauskilan kalmistossa. Arkeologi Ville Laakso esitteli kohteen tutkimushistoriaa.

Lappeenrannassa sijaitsee Itä-Suomen kenties tärkein muinaisjäännös. Vaalimaantien tuntumassa sijaitsevaa Kauskilan Kappelinmäen kalmistoa ei ole tutkittu vuosiin.

Lappeen maaperässä on tuolla kohtaa nelinumeroinen määrä hautoja kuudelta vuosisadalta: ristiretkiajalta, keskiajalta ja uuden ajan alusta eli 1100-luvulta 1600-luvulle. Haudoista vasta kymmenesosa on tutkittu.

Edelliset kaivaukset päättyivät vuonna 2005. Lappeen kotiseutuyhdistys ja Etelä-Karjalan maakuntayhdistys ovat sittemmin vedonneet useita kertoja eri tahoihin kaivausten jatkamisesta.

Eläkkeellä oleva Etelä-Karjalan museon amanuenssi Jukka Luoto on tehnyt tutkimussuunnitelman kahdeksi vuodeksi. Kustannusarvio on noin 25 000 euroa. Aiemmat rahahakemukset ovat vetäneet vesiperän, eikä juuri nyt ole tekeillä uutta hakemusta.

Pekka Hölkki

Kirkon pohjan ja reunakiveysten tutkimus oli pääasiana vuoden 2003 kaivauksissa.

Luoto on ollut ollut asiasta yhteyksissä Turun yliopiston arkeologian laitokseen. Yliopistolla ei hänen mukaansa ole resursseja kaivauksiin. Jos rahaa saadaan, tutkimuksia voidaan kuitenkin tehdä Turun yliopiston suojeluksessa.

Hautatutkimusta ja kyläkaivausta

Jukka Luoto on suunnitellut Kauskilaan kaksitahoisen tutkimushankkeen.

Yhtenä osana on arkeologisten kaivausten ulottuminen 2000-luvun alussa löytyneen Lappeen ensimmäisen kirkon jäännösten alapuolelle.

Toisena osana on ulottaa kaivaukset kalmiston läheiselle Herrointuvanpellolle, josta on löytynyt ristiretkiaikaisia esineitä sekä rautakautinen kulttuurikerrostuma.

Kauskilan tutkimuksia vuosina 1999—2005 johtanut arkeologi Ville Laakso pitää kalmiston hautatutkimusta aina yhtä ajankohtaisena.

— Maassa on valtava tietopankki, josta on saatavissa lisää tutkimustietoa. Toisaalta on tärkeää saada lisätietoa lähialueen kohteista, kuten Herrointuvanpellosta.

Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksessä vaikuttava rovasti Antti Vanhanen on korostanut useaan otteeseen jatkotutkimusten tarvetta. Maakuntayhdistys ja kotiseutuyhdistys ovat suunnitelleet työryhmän perustamista asiaa edistämään.

Ilpo Leskinen

Antti Vanhasen mielestä Kauskilan jatkotutkimuksia edistämään on saatava arvovaltaisempia tahoja kuin maakuntayhdistys ja kotiseutuyhdistys. Risti ja alttari pystytettiin vuonna 2010 Lappeen ensimmäisen kirkon paikalle.

Vanhanen pitää tärkeänä, että Turun yliopiston lisäksi myös Etelä-Karjalan museo saadaan asian taakse.

Etelä-Karjalan museo puoltaa tutkimusten jatkamista. Museojohtajan sijainen Leena Räty katsoo, että kaikki Kauskilan kalmistosta saatava tieto on tärkeää.

— Tärkeintä on, että kaivauksille löytyy kunnon rahoitus. Näin se alue, joka kaivetaan, saadaan tutkittua kunnolla ja kaikki mahdollinen tieto saadaan talteen.

Tuorein muinaislöytö korostaa entisestään Kauskilan seudun merkitystä.

Teemu Siltanen ja Katja Ruuhinen löysivät vastikään Kauskilan läheltä rautakautisen soljen. Ville Laakso kertoo löydöksen täydentävän kuvaa seudun ristiretkiajasta (1050—1300 jKr.).

Laakso ei sulje pois mahdollisuutta, että solki on peräisin kalmistosta.

Maassa on valtava tietopankki, josta on saatavissa lisää tutkimustietoa. — Ville Laakso

— Ristiretkiajalla joka kylällä oli oma kalmistonsa. Herrointuvanpellon löydöt viittaavat taas asuinpaikkaan.

Lappeenrannassa on muinaisjäännösrekisterin (kyppi.fi) mukaan 12 rautakautista kohdetta, joista yksi, Joutsenon Anolan kuppikivi, on tuhoutunut tietöissä.

Tämän määrän perusteella ei Jukka Luodon mukaan voi vielä vetää kovin kummoisia johtopäätöksiä Lappeenrannan viikinkiajasta ja ristiretkiajasta.

Pekka Hölkki

Kauskilassa on Ville Laakson mukaan saattanut olla useita puukirkkoja samoilla sijoilla. Kuva kesän 2003 kaivauksilta.

Ville Laakso arvioi, että metallinetsijöiden löytöjen avulla tieto lisääntyy lähivuosina tasaiseen tahtiin.

Etelä-Karjalan museo saattaa saada arkeologin

Etelä-Karjalan museon henkilökunta saattaa vuodenvaihteessa lisääntyä yhdellä arkeologilla.

Muutos liittyy opetusministeriön uuteen rahoituslakiin, jossa Museovirasto siirtää viranomaistehtäviä maakuntiin.

Asia ei ole vielä varma. Museojohtajan sijainen Leena Räty kertoo, että opetusministeriö päättää asiasta loppusyksyn aikana.

— Jos asia toteutuu, se on museomaailmassa iso juttu. Arkeologi pääsee paneutumaan paikallisiin asioihin ja tapahtumiin paremmin kun hän on paikan päällä ja on myös helpommin tavoitettavissa.

Valtaosa maakunta-arkeologin työpäivästä täyttyy lausuntojen antamisesta kaavoitukseen, rakentamiseen ja maankäytön muutoksiin. Arkeologeja on nykyisellään vain osassa maakuntamuseoita.

Museo on ollut ilman arkeologia sen jälkeen, kun Jukka Luoto jäi eläkkeelle puolenkymmentä vuotta sitten.

Kauskilan Kappelinmäki on ehtymätön tietolähde

Kappelinmäen kalmisto paljastui tien leventämisen yhteydessä vuonna 1951.

Arkeologinen kaivaus järjestettiin 1953 Unto Salon johdolla. Tuolloin löytyi kalmiston kenties tunnetuin löydös, esine, bysanttilaisperäinen Kauskilan risti.

Lappeen kotiseutuyhdistys vetosi 1990-luvulla useita kertoja kaivausten käynnistämiseksi uudelleen.

Vetoomukset tuottivat tulosta. Vuonna 1997 järjestettiin koekaivaus arkeologi Minna Kähtävä-Marttisen johdolla.

Vuosina 1999—2005 kalmistossa järjestettiin arkeologiset kaivaukset Ville Laakson johdolla.

Perimätieto on kertonut Lappeen ensimmäisen kirkon sijainneen Kappelinmäellä.Asialle saatiin vahvistus 2000-luvun alussa, jolloin kaivauksissa löytyi kirkon perustan kiveystä.

Kalmiston vieressä sijaitsevasta umpeenkasvaneesta Löytösenlammesta tehdyn siitepölyanalyysin mukaan seudulla on asuttu ajanlaskun alusta lähtien.

Lappeen ensimmäinen kirkko on rakennettu Kauskilaan arviolta 1400-luvulla. Lappeen seurakunta lienee perustettu 1300-luvun alkupuolella.

1500-luvun puolivälissä Lappeen kirkko ja hautausmaa siirtyivät Linnoitukseen, nykyisen Ratsuväkimuseon taakse.

Kauskilaa käytettiin hautausmaana vielä 1600-luvulla.

Kommentoidut