Lappeenrantalaisilla fysioterapeuttiopiskelijoilla on niin hyvä yhteishenki, että opettajatkin hämmästelevät sitä — "Meidän luokka näkyy ja kuuluu tuolla käytävillä"

Ronski huumori, avoimuus ja energisyys yhdistävät Saimaan ammattikorkeakoulun toisen vuoden fysioterapiaopiskelijoita. Ryhmähenki syntyi jo ensimmäisellä kouluviikolla niin nopeasti, ettei ryhmäytymistunteja tarvittu.

Jenni Hirvinen

Saimaan ammattikorkeakoulun toisen vuoden fysioterapiaopiskelijoita ei voi olla huomaamatta koulun käytävillä: iloinen puheensorina seuraa siellä, missä nämä opiskelijat liikkuvat. Kuvassa takarivissä Jose Toivonen, Maria Paul, Salla Virtanen, Tuulia Suojalehto, Annukka Oinonen ja Sini Harju sekä eturivissä Markus Mauno, Niina Nukarinen ja  Else-Maj Mickelsson.
Saimaan ammattikorkeakoulun toisen vuoden fysioterapiaopiskelijoita ei voi olla huomaamatta koulun käytävillä: iloinen puheensorina seuraa siellä, missä nämä opiskelijat liikkuvat. Kuvassa takarivissä Jose Toivonen, Maria Paul, Salla Virtanen, Tuulia Suojalehto, Annukka Oinonen ja Sini Harju sekä eturivissä Markus Mauno, Niina Nukarinen ja  Else-Maj Mickelsson.

Kuuluisa Skinnarilan kampuksen henki tiivistyy Saimaan ammattikorkeakoulun toisen vuoden fysioterapiaopiskelijoissa. Runsaan 20 hengen luokka kokoontui yhteen viettämään grillaus- ja elokuvailtoja jo heti ensimmäisellä kouluviikolla syksyllä 2017. Tuolloin opiskelijat olivat vasta tavanneet toisensa, ja suurin osa oli muuttanut Lappeenrantaan tuntematta kaupunkia lainkaan.

Sittemmin ”hyvästä porukasta” on kasvanut tiivis, turvallinen ja tärkeä yhteisö.
— Lähdimme heti tekemään kaikkea porukalla sekä koulussa että vapaa-ajalla. Vietimme aikaa yhdessä tiiviisti, ja siitä se lähti, Salla Virtanen sanoo.

Opiskelijoiden mukaan koulun opettajatkin ovat ihmetelleet tiivistä yhteisöä. Heidän mukaansa näin hyvä ryhmähenki koko luokan kesken on harvinaisuus.
— Meidän luokka näkyy ja kuuluu tuolla koulun käytävillä. Äänen volyymi toisinaan nousee tässä porukassa, Salla Virtanen sanoo nauraen.
— Jos jotain järkätään, niin meitä tulee usein koko lauma mukana, Niina Nukarinen kertoo.

NETTI - Lappeenranta - Skinnarila - Saimaan ammattikorkeakoulu-01.jpg

Ryhmätöihin painottuva opiskelu vaatii avointa luonnetta

Opiskelijoiden mukaan tiiviin porukan resepti on ronski huumorintaju. Heitä yhdistävät myös energisyys ja avoimuus, jotka opiskelijoiden mukaan ovat fysioterapeutiksi opiskeleville tyypillisiä luonteenpiirteitä. Erakkoluonteinen ei alalla pärjää, sillä opiskelu on hyvin toiminnallista ja painottuu ryhmätöihin.

Viimeisimpänä opiskelijat ovat esimerkiksi tehneet yhdessä kuormitustestejä ja rakentaneet tuloksista raportteja.
— Henkilökemiamme kohtaavat todella hyvin. Osaamme kaikki heittäytyä juttuihin, Jose Toivonen kuvailee.
— Emme piilottele toisiltamme mitään, Niina Nukarinen sanoo.

Opiskelijat pitävät yhteisöään tärkeänä turvaverkkona, ja alemmilla kouluasteilla hyvä ryhmähenki ei ole ollut kaikille itsestäänselvyys.
— Tässä porukassa kukaan ei jää yksin, vaan autamme toisiamme, Markus Mauno sanoo.

Ryhmähenki kasvattaa myös opiskelumotivaatiota.
— Kouluun on aina kiva tulla kavereiden takia, Tuulia Suojalehto sanoo.

Opiskelijat näkevät toisiaan koulussa ja vapaa-ajalla lähes päivittäin. Yhteyttä pidetään myös sosiaalisessa mediassa luokan yhteisessä Whatsapp-ryhmässä ja Snapchat-sovelluksessa.

Äänen volyymi toisinaan nousee tässä porukassa. -Salla Virtanen

Valtaosa luokasta muualta Suomesta tulleita

Suurin osa luokan opiskelijoista on muuttanut Lappeenrantaan muualta Suomesta, esimerkiksi Helsingistä, Kouvolasta, Haminasta, Huittisista ja Turun seudulta. Valtaosa porukasta asuu nyt Lappeenrannan keskustassa ja käy yhdessä esimerkiksi samoilla kuntosaleilla.
— Olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin, joten Lappeenranta tuntui jopa isolta siihen verrattuna. Kaupunki tuntui heti kotoisalta, Salla Virtanen sanoo.

Opiskelijaporukan yhteishenki syntyi niin nopeasti, ettei heillä ollut tarvetta koulun järjestämille ryhmäytymistunneille. Opiskelijat kuitenkin kiittävät ammattikorkeakoulun tutoroppilaita hyvästä perehdytyksestä koulun ja kaupungin tavoille.
— Tämä on kiva pieni yhteisö täällä Skinnarilassa, Markus Mauno kuvailee.

Fysioterapiaopiskelijat ovat varmoja siitä, että he aikovat pysyä ystävinä vielä valmistuttuaankin eli vuoden 2020 jälkeen.
— Ympärillä on paitsi hyviä kavereita myös tuleva fyssariverkosto, Sini Harju sanoo.

Jenni Hirvinen

Fysioterapiaopiskelijat Markus Mauno (takana vasemmalla), Niina Nukarinen, Rosa Salmi, Sini Harju, Annukka Oinonen, Pinja Raskinen, Elli Lonka, Jarkko Nykänen, Else-Maj Mickelsson (edessä vasemmalla), Inka Nieminen, Heidi Rasp, Salla Virtanen, Tuulia Suojalehto, Mikaela Vuorikoski, Maria Paul ja Jose Toivonen ovat kuin iso perhe.
Fysioterapiaopiskelijat Markus Mauno (takana vasemmalla), Niina Nukarinen, Rosa Salmi, Sini Harju, Annukka Oinonen, Pinja Raskinen, Elli Lonka, Jarkko Nykänen, Else-Maj Mickelsson (edessä vasemmalla), Inka Nieminen, Heidi Rasp, Salla Virtanen, Tuulia Suojalehto, Mikaela Vuorikoski, Maria Paul ja Jose Toivonen ovat kuin iso perhe.

Kommentoidut