Parikkalan valtatieliittymän rahoitus eteni — Työt voivat alkaa ensi vuonna

EU-komission päätöstä rahoituksesta odotetaan ensi vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Esa Penttinen / KVL-kuljetus

Kuutostien ja Kolmikannantien risteyksen kautta kulkevat muun muassa kaikki Karjalan Konepajan kuljetukset.
Kuutostien ja Kolmikannantien risteyksen kautta kulkevat muun muassa kaikki Karjalan Konepajan kuljetukset.

Kuutostien ja Kolmikannantien liittymän rakennustyöt Parikkalassa alkanevat ensi vuonna.

Euroopan komissio saa lähiaikoina hyväksyttäväkseen Kaakkois-Suomi—Venäjä- rahaston seurantaryhmän esityksen kymmenestä isosta investoinnista.

Risteys on rekkaliikenteelle aika vaikea. - Pekka Reiman

Yksi noista investoinneista on uuden liittymän rakentaminen Kuutostien ja rajalle johtavan tien risteykseen. Päätöstä rahoituksesta odotetaan ensi vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Kyseessä on niin sanottu porrastettu tasoliittymä. Se tarkoittaa, että Kolmikannantien liittymä siirtyy noin sadan metrin päähän nykyiseltä sijaltaan. Siten se ei enää ole samalla kohdalla kuin Parikkalan keskustan suuntaan johtavan Vierevintien liittymä.

Kevyelle liikenteelle tulee alikulku valtatien alitse.

Seurantakomitea päätti esityksestään tällä viikolla. Ohjelmajohtaja Päivi Ilves Etelä-Karjalan liitosta pitää Parikkalan investointia todennäköisenä.

EU-komissio on jo kertaalleen yhteenvetovaiheessa hyväksynyt isojen hankkeiden kokonaisuuden. Lopullista päätöksentekoa varten komissio saa hakemusten liitteiksi ympäristövaikutusten arvionnit ja muut asiakirjat.

Ilveksen arvion mukaan papereissa ei ole mitään sellaista, joka kaataisi hankkeita.

Parikkalan risteys saataisiin periaatteessa rakenteille jo ensi keväänä. Matkassa on kuitenkin yksi mutka, joka Ilveksen mukaan saattaa lykätä hankkeiden aloittamisen ensi syksyyn.

EU ja Venäjä eivät vielä ole ratifioineet rahastoa koskevaa sopimusta. Ilveksen mukaan tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että asioita hoitavat henkilöt ovat vaihtuneet.

EU:ssa ei ehkä täysin ymmärretä Venäjän olevan rahastossa tasaveroinen kumppani, koska se maksaa Venäjän puolella tehtävistä investoinneista puolet omista rahoistaan.

Suomalaisrahalla ei makseta investointeja Venäjän puolella eikä venäläisrahalla Suomen puolella.

Kymmenen suuren investoinnin paketin budjetti oli alun alkaen 30 miljoonaa, josta 15 miljoonaa Suomeen ja 15 miljoonaa.

Ilveksen mukaan raha ei riitä kaikkien suunnitelmien toteuttamiseen. Budjetit käydään tarkkaan läpi, jonka jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö on luvannut maksaa erotuksen Suomen puolen hankkeisiin.

Esimerkiksi Parikkalassa on Ilveksen mukaan tarkoitus ainakin parantaa valtatieliittymän turvallisuutta. Suunnitelmaan sisältyvä kuutostieltä rajalle johtavan tien uusi linjaus saattaa karsiutua pois.

Muut hankkeet Vaalimaalla, Vainikkalassa, Imatralla ja Kotkassa

Muut Kaakkois-Suomi—Venäjä ohjelman hankkeet Suomen puolella ovat Vaalimaalla, Vainikkalassa, Imatralla ja Kotkassa.

Vaalimaalla tehdään kaistajärjestelyjä sekä hankitaan turvallisuuteen liittyviä laitteita. Vainikkalassa rakennetaan tullille ja rajavartiolaitokselle uusia tiloja ja laitteita. Imatralla tehdään rautatieliikenteeseen liittyviä toimia.

Kotkan satamaan tehdään tullille ja rajalle tarkistuspisteitä ja matkustajaliikennettä varten paremmat fasiliteetit.

Venäjällä pietarilaiset suunnittelevat tutkimukseen orientoitunutta yrityspuistoa yhdessä kotkalaisten kanssa. Investointeja on suunnitteilla myös Pietarin satamaan.

Vaalimaan kohdalla kaistajärjestelyjä tehdään myös Venäjän puolella.
Lisäksi Viipurin lähistölle on valmisteltu kaksi ympäristönsuojeluun liittyvää hanketta.

Risteys on vaikea

Parikkalan elinkeinojohtaja Pekka Reiman sanoo, että risteysremontti on tarpeen riippumatta siitä, avataanko Parikkalan rajanylityspaikka kansainvälisenä vai ei.

— Risteys on rekkaliikenteelle aika vaikea. Siinä on kaltevuutta ja pahaa mutkaa. Näkyvyys on huono, Reiman sanoo.

Risteyksen liikenne on lisääntymässä. Kyse on Reimanin mukaan myös paikallisten asukkaiden kevyen liikenteen ja myös koulukuljetusten turvallisuudesta.

Rajanylityspaikan avaaminen on eri prosessi

Kaakkois-Suomi—Venäjä rahaston seurantaryhmässä Etelä-Savoa edustaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.). Hän on tyytyväinen siihen, että Parikkalan valtatieliittymä on edelleen rahoituslistoilla.

Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen kansainväliseksi kulkee eri prosessissa.

Venäjä on pyytänyt rajanylityspaikan avaamista nootilla, mutta Suomen istuva hallitus vastasi kieltävästi ja sanoi, että ainakaan tällä hallituskaudella asiaa ei käsitellä uudestaan.

— Mielestäni hallitus teki linjauksensa turhan hätäisesti. Liikenne Parikkalassa on puunkuljetusten takia jo nyt merkittävästi lisääntynyt.

Wuorinen huomauttaa, että kansainvälinen rajanylityspaikka vahvistaisi seudun elinkeinoelämää merkittävästi. Hän uskoo, että vaikutukset alkaisivat näkyä nopeasti.

— Vaikutuksia alkaisi tulla heti, ja liikevaihto Savonlinnan seudun liikkeissä lisääntyisi varmasti moninkertaisesti, Wuorinen sanoo.

Parikkalan rajanylityspaikka lyhentäisi ajallisesti matkaa Pietarista esimerkiksi Savonlinaan tai Kuopioon tunnilla.

— Venäjän puolella tiet ovat kunnossa rajalta Pietariin. Venäjä on luvannut laittaa omat rajarakennuksensa kuntoon, jos raja avataan kansainvälisenä.

—  Suomen puolella rajaliikennettä pystyttäisiin lisäämään nykyisestä 100 000 ajoneuvosta 300 000 ajoneuvoon jo nykyisillä rakennuksilla. Toimivampi rajasta saataisiin 3—5 miljoonan euron investoinneilla, Wuorinen sanoo.