Kukkaloisto sallittu! Lappeenrannassa kätkettiin Pappilanpeltoon niittykasvin siemen poikineen

Osia Lappeenrannan viheralueista muutetaan hissun kissun niityiksi. Pappilanpellon jälkeen niittyistäminen jatkuu Valtakadun viherkaistalla. Asukkaita toivotaan mukaan niittyjen suunnitteluun ja vaikka niittykummeiksi.

Kukkaloisto sallittu! Lappeenrannassa kätkettiin Pappilanpeltoon niittykasvin siemen poikineen

Ketoneilikkaa, poimulehteä, punakärsämöä ja päivänkakkaraa.

Ainakin niitä puskee päivänvaloon Lappeenrannan Pappilanpellolta tänä kesänä.

Lappeenrannnan maatalousnaiset istuttivat alueelle keskiviikkona Kukan ja Floran päivänä 350 niittykasvin tainta. Lisäksi Pappilanpellolle kylvettiin heinänsiemenen seassa niittykasvien siemenseoksia.

Itämistään Pappilanpellolla odottavat nyt niin kellokasvit kuin hyvinä perhoskasveina tunnetut lajit kuten mäkimeriami, mäkitervakko, purtojuuri, päivänkakkara ja pietaryrtti.

– Ihan kukkaloistoa ei ehkä vielä tänä kesänä nähdä, mutta vuosi vuodelta niitty paranee, lupaa Lappeenrannan kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen.

Vanhaa viljelys- ja laidunmaata

Lappeenrannan kaupunki on jo pari vuotta antanut pienen osan hoidetuista viheralueistaan muuttua niittymäisemmiksi. Syynä on se, että niityt lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja monipuolistavat maisemaa, mutta auttavat myös hulevesien hallinnassa ja hiilen sidonnassa.

Varsinaisiksi pilottikohteiksi on nyt valittu Pappilanpelto sekä Lepolankadun puoleinen osa viherkaistasta, joka erottaa Valtakadun ajoradat vesitornin suoralla.

Jo viime kesänä osia Pappilanpellosta jätettiin vähemmälle hoidolle. Alue on hiekkakangasta, ja osittain entistä Lappeen pappilan viljelys- ja laidunmaata. Siksi se sopii Tolosen mukaan hyvin paikaksi, josta kaupunkiniittyjen kehittämisen voi alkaa.

Luonnon avitusta

Kukanpäivän talkoissa niittykukkia kylvettiin ja istutettiin Pappilanpellolla alueelle, joka ennen oli Elveran vanha soranläjityspaikka. Ennen kylvötöitä pintaan ajettiin pieni kerros niittymultaa.

– Muualta taas kuorittiin vähän vanhaa multaa pois ja tilalle tuotiin niittymultaa, Tolonen kertoo.

Niityn syntymistä tällä tavoin avitetaan noin parin hehtaarin alalta. Keskiviikkona urakasta saatiin tehtyä noin puolet.

Kaikkiaan niittymäisemmäksi saa kuitenkin muuttua koko Pappilanpelto sekä lisäksi suuri osa arboretumin aluetta Valtakadun eteläpuolella ammattikoulun kentän läheisyydessä.

– Näillä alueilla toivotaan, että vanhasta nurmipohjasta alkaa vähitellen nousta niittykasveja. Ja nyt kylvettäviltä alueilta alkaa kyllä levitä siemeniä sinnekin.

Kulkureitit pidetään siisteinä

Tolonen toivoo, että vielä toukokuussa myös Valtakadun viherkaistan pintaa päästäisiin kuorimaan ja kylvämään ja istuttamaan tilalle niittykasveja.

Liikennekaupungista vesitornin suuntaan puistoa aitaan kuitenkin pitää yhä kaupunkimaisemmin hoidettuna. Niittyalueillakin kulkuväylien reunoja aiotaan punkkivaaran torjumiseksi ajaa ruohonleikkurilla.

Niittyalueita kehitetään Tolosen mukaan muutenkin niin, että kulkureitit ja oleskelualueet huomioidaan ja kaupunkiin saataisiin silti monipuolinen kattaus erilaisia niittytyyppejä.

Varsinaisten pilottikohteiden lisäksi viheralueiden hoitoa on parina viime vuonna vähennetty myös Juvakanpuistossa paloaseman vieressä, Harapaisten Kangastuvan puistossa, Hovinpellolla sekä Karhuvuoren Viljapuistossa.

– Varsinkin Juvakanpuistossa alkoi jo vuodessa näyttää hyvältä. Se on aina paljon paikasta kiinni, kauanko niityn kehkeytyminen kestää, Tolonen toteaa.

Asukkaita toivotaan kummeiksi

Timo Seppäläinen

Päivänkakkara on yksi niityn peruslaji, joka houkuttaa hyvin muun muassa perhosia.
Päivänkakkara on yksi niityn peruslaji, joka houkuttaa hyvin muun muassa perhosia.

Asukkailta kaupunki on saanut niittyistämisestä sekä kiitosta että moitteita. Asukkaita toivotaankin mukaan suunnitteluun.

Kaupunki laatii paraikaa tavoiteohjelmaa niittyverkoston laajempaan kehittämiseen Lappeenrannan keskustan, Joutsenon ja Rauhan alueella. Alueilta toivotaan yhteydenottoja sekä esimerkiksi järjestöjä niittykummeiksi.

– Koko niittyhankkeessa tavoite on, että asukkaat saadaan mukaan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ojala-Tuomelan alueelta on jo tullut yhteydenotto, ja Joutsenossa koulu on kiinnostunut hankkeesta. Rauhasta ei vielä ole tullut yhteydenottoa, vaikka suunnitelmaa sinnekin on tehty, Tolonen kertoo.

Voisalmessa puolestaan toimii asukasryhmittymä, jonka kanssa toiveissa olisi päästä kehittämään kosteikkoniittyä alueelle.

Kaksi teemaa yhdellä iskulla

Sanna Lento-Kemppi

Lappeenrannan maaseutunaisten vuoden teemana on tuoda maaseutua kaupunkiin. Heli Pukin käsialaa oleva mainoskyltti teemasta pysytettiin Pappilanpellon kupeeseen Kukanpäivänä.
Lappeenrannan maaseutunaisten vuoden teemana on tuoda maaseutua kaupunkiin. Heli Pukin käsialaa oleva mainoskyltti teemasta pysytettiin Pappilanpellon kupeeseen Kukanpäivänä.

Pappilanpellolla kaupunkia lykästi. Maaseutu- ja kotitalousnaisten valtakunnallisena teemana on tänä vuonna tuoda eri tavoin maaseutua kaupunkiin. Alueyhdistyksille on toisaalta heitetty myös haaste tehdä maisemateko, jossa teemana on niityn lumo.

–  Hoksasimme, että kun tuomme niityn kaupungin keskustaan, niin sehän yhdistää nämä kaksi teemaa, myhäilee Lappeenrannan maaseutunaisten sihteeri Sanna Lento-Kemppi.

Ensin maatalousnaiset tarjoutui kylvämään niityn Lappeenrannan liikenneympyrään. Hannu Tolonen tarjosi paikaksi kuitenkin Pappilanpeltoa, jota muutenkin oltiin niittyistämässä.

Maaseutunaiset ovatkin nyt Pappilanpellon niityn kummeja, ja viran jakaa Taide- ja kulttuuritila Pihatto.