Rajavartiosto pitää 7 villikoiran laumaa harvinaisen suurena — Koirien karkottaminen tai lopettaminen on vaikeaa, sillä ne osaavat varoa, jos kokevat tilanteen uhkaavana

Imatralla keskiviikkona nähdystä koiralaumasta ei ole tullut uusia havaintoja.

Mika Strandén

Imatralainen Jenni Korkala oli keskiviikkona iltapäivällä äitinsä kanssa autossa Imatran Jakolassa, kun hän huomasi seitsemän koiran lauman läheisellä pellolla. Koirat jatkoivat matkaansa tielle ja juoksivat vain reilun metrin päästä Korkalan auton nokasta. Korkalan mukaan koirat eivät välittäneet paikalla liikkuneista autoista tai ihmisistä, vaan etenivät tiiviinä laumana Jaakkimankatua kohden ja katosivat näköpiiristä. Korkala kertoo nähneensä Venäjältä tulleita kulkukoiria Imatralla aiemminkin, mutta ei koskaan yhtä monen koiran laumaa kuin keskiviikkona. Torstaina Korkala palasi paikalle oman koiransa Kyöstin kanssa.
Imatralainen Jenni Korkala oli keskiviikkona iltapäivällä äitinsä kanssa autossa Imatran Jakolassa, kun hän huomasi seitsemän koiran lauman läheisellä pellolla. Koirat jatkoivat matkaansa tielle ja juoksivat vain reilun metrin päästä Korkalan auton nokasta. Korkalan mukaan koirat eivät välittäneet paikalla liikkuneista autoista tai ihmisistä, vaan etenivät tiiviinä laumana Jaakkimankatua kohden ja katosivat näköpiiristä. Korkala kertoo nähneensä Venäjältä tulleita kulkukoiria Imatralla aiemminkin, mutta ei koskaan yhtä monen koiran laumaa kuin keskiviikkona. Torstaina Korkala palasi paikalle oman koiransa Kyöstin kanssa.

Imatralla nähty seitsemän villiintyneen koiran lauma on poikkeuksellisen iso. Näin sanoo Kaakkois-Suomen Rajavartioston yleisjohtaja, everstiluutnantti Esa Veikkanen.

Hätäkeskukseen tuli ilmoitus keskiviikkona kello 15.45, että Jaakkimankadun ja Hiitolankadun välissä oli nähty seitsemän villiintyneen koiran lauma.

Poliisi ei torstai-iltapäivään mennessä ole saanut uusia havaintoja koiralaumasta.

— Meidän valvontakameroissa aina joskus näkyy villikoiria. Koirat tulevat tänne Venäjältä ja välillä häipyvät sinne takaisin, Veikkanen kertoo.

Myös maastossa liikkuvat rajavartioston partiot näkevät joskus villikoiria.

Villikoiria ei kannata lähestyä

Villikoiria esiintyy Suomessa eniten itärajan tuntumassa, sillä Venäjällä on puolivillejä ja villiintyneitä koiria, Luonnonvarakeskuksen suurpetoihin erikoistunut tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo.

Koirat saavat ravintonsa todennäköisesti saalistamalla, ihmisiltä ja ihmisten jätteitä tonkimalla.

Villikoiralaumaa ei kannata lähestyä. Havainnoista voi ilmoittaa poliisille tai hätäkeskukseen.

— Missään tapauksessa kenenkään ei pidä lähteä koiria omin päin ottamaan kiinni. Mitä useampi koira on samassa laumassa, sitä todennäköisemmin joku niistä puree, Esa Veikkanen sanoo.

Ilpo Kojola ymmärtää, että ihmiset pelkäävät villiintyneitä koiria.

— Kokemuksesta tiedän Kaakkois-Euroopasta, että siellä on vapaasti liikkuvia, puolivillejä koiria, joilla on voimakas vartiointitaipumus. Jos ne liikkuvat laumana, ne ovat aika pelottavia.

 

Koirilla on varsin hyvä kyky lukea ihmisen aivoituksia. Ne osaavat varoa, jos kokevat tilanteen uhkaavaksi, — Ilpo Kojola

Koirat livahtavat rajan yli

Poliisi ja rajavartiosto ovat keskustelleet, mitä villikoirille voitaisiin tehdä. Jos koirat aiheuttavat vaaraa ihmisille tai eläimille tai vahinkoa omaisuudelle, ne voidaan lopettaa.

Koirien kiinni saaminen tai lopettaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä ne ovat vikkeliä.

— Koirilla on varsin hyvä kyky lukea ihmisen aivoituksia. Ne osaavat varoa, jos kokevat tilanteen uhkaavaksi, Ilpo Kojola sanoo.

Hän arvelee, että koirat saattavat osata käyttää rajaa hyväkseen ja livahtaa maasta toiseen.

— Lopettamisessa pitää varmistua, ettei siitä aiheudu sivullisille vaaraa ja myös melko lopputuloksesta on oltava varma. Niin ei saa käydä, että meillä on vapaana olevien villikoirien lisäksi liikkeellä myös haavoittuneita villikoiria. Se olisi kaikkein vaarallisinta, Esa Veikkanen toteaa.

Lepakkorabiesta löytyi viime vuonna

Villikoirat voivat levittää rabiesta eli raivotautia. Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tilastojen mukaan raivotautia on viimeksi löydetty Suomesta vuonna 1989 ja lepakkorabiesta vuonna 2017. Viime vuonna Evira otti rabiesnäytteet 25 kuolleelta koiralta, eikä niistä yhdenkään näyte ollut positiivinen.

Vuosittain Evirassa rabiesta tutkitaan 1—5 koirasta, jotka ovat tai joiden epäillään olevan Venäjältä, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, laboratoriopäällikkö Tiina Nokireki Eviran virologian tutkimusyksiköstä kertoo.

Havaintoja villikoirista voi ilmoittaa hätäkeskukseen tai Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen vihjepuhelimeen 050 447 9574.