Maija Lemponen ja moni muu lukiolainen aikoo lähteä opiskelemaan Etelä-Karjalan ulkopuolelle — Etelä-Saimaan tulevaisuuskyselyssä liki 200 lukiolaista kertoi, missä he näkevät itsensä 15 vuoden päästä

Kyselyyn vastanneista lukiolaisista iso osa aikoo muuttaa ulkomaille tai pääkaupunkiseudulle. Aluetutkijan mukaan kyse ei ole siitä, kuka muuttaa pois, vaan siitä, kuka saadaan palaamaan takaisin.

Marleena Liikkanen

19-vuotias Maija Lemponen voisi jäädä Lappeenrantaan, jos kaupungissa olisi hänelle sopivia opiskelupaikkoja.
19-vuotias Maija Lemponen voisi jäädä Lappeenrantaan, jos kaupungissa olisi hänelle sopivia opiskelupaikkoja.

Lappeenrantalainen abiturientti Maija Lemponen aikoo hakea opiskelemaan diplomi-insinööriksi Tampereelle. 19-vuotiaalle Lemposelle valinta oli suhteellisen helppo. Lappeenrantaan ei voi jäädä, koska täällä ei ole hänelle mieluista alaa.

— Minua kiinnostavat tietojärjestelmät ja tietojohtaminen. Sitä alaa ei voi opiskella Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jos voisi, jäisin luultavasti tänne.

Lemponen on Itä-Suomen koulun abiturientti. Kotikaupungistaan hän pitää.

— Lappeenrantaan voi tulla aina takaisin, varsinkin jos täältä myöhemmin löytyy oman alan työpaikka.

Pois Etelä-Karjalasta

Juha Rika

Suurin osa Etelä-Karjalan lukiolaisista näkee asuvansa vuonna 2032 jossain muualla kuin Etelä-Karjalassa, todennäköisimmin pääkaupunkiseudulla tai ulkomailla.

Tiedot selviävät Etelä-Saimaan tulevaisuuskyselystä. Etelä-Saimaa kysyi kaikilta Etelä-Karjalan lukioiden kakkos-, kolmos- ja nelosvuotisilta opiskelijoilta, missä he kuvittelevat asuvansa ja elävänsä viidentoista vuoden päästä.

Viime vuoden puolella avautuneeseen verkkokyselyyn vastasi 177 lukiolaista noin 1 200 lukiolaisesta.

Kysely suunnattiin lukiolaisille, sillä lukion jälkeen hakeudutaan vielä yleensä jatko-opiskelemaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, monesti myös kotipaikkakunnan ulkopuolelle. Kysely antaa pientä osviittaa siitä, miten moni nuori näkee itsensä Etelä-Karjalassa korkeakoulutuksen jälkeen.

Kyselyn tulosta voi pitää vain suuntaa-antavana.

Minna Mäkinen

Mona Inkilä opiskelee tällä hetkellä Taavetissa.

— Luulen, että asun pääkaupunkiseudulla tai sitten Luumäellä. Lappeenranta on ehkä myös mahdollinen, sanoo Taavetin lukio abiturientti Mona Inkilä.

Luumäkeläinen Roni Rytkönen on samaa mieltä.

— Tarkasti en ole asiaa miettinyt, mutta varmasti asun jossain Etelä-Suomessa. Varmaankin Tampereen korkeudella, tai siitä alaspäin.

Nuoret liikkuvat eniten

Alue- ja väestötutkija Timo Aron mukaan nuoret aikuiset muuttavat ja liikkuvat kaikista ikäryhmistä eniten.

— On luonnollinen olotila, että nuoret hakeutuvat muualle työn ja koulutuksen perässä, Aro sanoo.

Olennaista onkin se, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun koulutus on hankittu ja edessä on työelämään siirtyminen ja elämän vakiintuminen.

— Suurin kysymys on, tulevatko he takaisin vai eivät.

Eniten paluuseen vaikuttaa se, mitä alueella on tarjota sinne muuttavalle: millaisia työpaikkoja, koulutusta ja asumismahdollisuuksia seutu tarjoaa. Tämän lisäksi tarvitaan myös pehmeitä vetovoimatekijöitä.

— Esimerkiksi tapahtumia ja sitä, kuinka vireä kaupunki ylipäätään on. Houkuttelevan seudun pitää tarjota mahdollisuuksia hyvään elämään myös työajan ulkopuolella.

Mielikuvat ohjaavat valintoja paljon.

— Fiilistekijät, kuten mitä kaupungissa voi tehdä ja miltä se vaikuttaa, ovat tärkeitä.

Isompi kaupunki kiinnostaa

Marleena Liikkanen

Luumäkeläinen Roni Rytkönen haaveilee muutosta Etelä-Suomeen.

Yleensä maakunnan pienistä kunnista muutetaan keskuskaupunkiin, kuten Lappeenrantaan. Maakunnan keskuskaupungista taas muutetaan kauemmas, kuten pääkaupunkiseudulle.

— Jos haluaa hyvän koulutuksen, kannattaa suunnata pääkaupunkiseudulle. Minä en halua asua Helsingin keskustassa, vaan mieluummin jossain hieman reunassa, sanoo luumäkeläinen Rytkönen.

Hän on kiinnostunut sosiaali- ja terveysalan töistä.

— Rajalla voisi olla myös kiinnostavaa työskennellä.

Ulkomaat vaihtoehto

 Iso osa kyselyyn vastaajista näki itsensä asumassa ulkomailla.

Maija Lemponen on jo kokeillut ulkomailla asumista. Hän vietti yhden lukuvuoden vaihto-opiskelijana Yhdysvalloissa, New Yorkin osavaltiossa pienessä muutaman tuhannen asukkaan kaupungissa.

— Koko kulttuuri oli ihan toisenlainen. Muilta vaihto-oppilailta oppi paljon uutta, ja tietoisuuteni muista kulttuureista lisääntyi.

Lemponen ei pyrkimällä pyri ulkomaille, mutta se on yksi mahdollisuus. Samoilla linjoilla on myös Mona Inkilä.

— Voisin asua ulkomailla, mutta uskon, että viidentoista vuoden kuluttua haluaisin vakiintua asumaan Suomeen.

Juha Rika

Perhe on tärkein

 Ihmissuhteet ja perhe ovat nuorten arvoasteikossa korkealla. Samaa heijastelee myös Etelä-Saimaan kysely.

Projektiasiantuntija Katariina Heikkilä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta on ollut mukana tekemässä tutkimusta nuorten tulevaisuuskäsityksistä.

Heikkilä arvelee, että perheen ja läheisten arvostaminen kertoo eniten siitä, että ne kuuluvat kiinteästi ihmisyyteen.

— Lisäksi nuoret hakevat konkreettisia esimerkkejä lähiympäristöstään. Perhe on siinä lähellä ja monella tapaa tärkeä.

Perhettä arvostaa myös Imatran yhteislukion toisella luokalla opiskeleva Miska Misukka.

— Uraa tärkeämpää ovat hyvät ihmissuhteet ja läheiset ihmiset. 32-vuotiaana minulla saattaa olla jo oma perhe, tai sitten ei. Perheen perustamisella ei ole kiirettä.

Kaupungistuminen lisääntyy

Juha Rika

Lukiolaisten tulevaisuuden valinnat vaikuttavat maakunnan tulevaisuuteen. Kaupungistuminen tulee vain vahvistumaan seuraavien muutamien vuosikymmenten aikana. Timo Aron mukaan kehitys on suunnilleen samanlaista joka puolella Suomea.

— Asukkaat, palvelut ja osaaminen keskittyvät yhä voimakkaammin kaupunkeihin ja kuntakeskustoihin. Sama ilmiö toistuu sekä kuntien sisällä että maakuntatasolla, Aro sanoo.

Tutkimukset osoittavat nyt ensimmäistä kertaa, että nuorten arvot poikkeavat siitä, mitä heidän vanhempansa ovat ajatelleet. Niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö, eli suurten kaupunkien kainaloon tai kehyskuntiin erityisesti pientaloalueille hakeutuminen, on hiipumassa.

— Toki edelleen moni nuori arvostaa omakotiasumista, hyviä palveluita ja sijaintia. Reaalimaailmassa joutuu kuitenkin tekemään valintoja, kun esimerkiksi lainan antamisen politiikka on kiristynyt huomattavasti, Aro sanoo.

— Yhä suurempi joukko ihmisiä on valmiimpi tinkimään esimerkiksi omasta tilasta ja asumisen neliöistä, jos vain tarvittavat vetovoimapalvelut ovat lähellä.

Lappeenranta on veturi

 Keskittyminen näkyy Etelä-Karjalassa niin, että Lappeenranta on maakunnan selkeä veturi. Tärkeitä tekijöitä alueen vetovoimassa ovat alueelta löytyvä osaaminen, korkeakoulut, sijainti, kulkuyhteydet ja luonto.

Suhteessa kahteenkymmeneen Suomen suurimpaan kaupunkiin Lappeenranta on kuitenkin vain keskitasoa.

— Ei Lappeenranta juuri erotu. Tärkeintä olisi viestiä alueen vahvuuksia oman maakunnan ulkopuolelle, ei vain sen sisällä.

Aron mukaan kunnan kannattaa pitää kynsin hampain kiinni entisistä asukkaistaan.

— Poismuuttaville nuorille kannattaa lähettää vaikka kirje tai lähestyä sosiaalisessa mediassa. Keinolla ei ole väliä, kunhan yhteys kotiseutuun jotenkin säilyisi. Se voi edesauttaa paluumuutossa.

Valoisa tulevaisuus

Marleena Liikkanen

 Jenna Simolan mukaan nuoret voi saada viihtymään pienissäkin kunnissa.

Etelä-Karjalan lukiolaiset näkevät maakunnan tulevaisuuden varsin valoisana.

— Uskon, että Lappeenranta tulee kehittymään viidessätoista vuodessa. Jos vain matkailu vetää ja venäläiset turistit pysyvät alueella, suunta on hyvä, sanoo Maija Lemponen.

Luumäkeläinen Jenna Simola, 18, uskoo, että palveluja parantamalla ihmisiä saadaan jäämään paremmin kotiseudulleen.

— Nuorille voisi tarjota enemmän harrastusmahdollisuuksia.

Imatran yhteislukion abiturientti Annika Vento uskoo, että vuonna 2032 hän on palkkatöissä, mahdollisesti opettajana. Hänellä voi olla perhe, jonka kanssa hän matkustelee.

— Työssä tärkeää on se, että sitä haluaa tehdä oikeasti ja siinä viihtyy.

Simola taas haluaisi kouluttautua psykologiksi tai ensihoitajaksi.

Kaikki eivät halua muutosta

Tulevaisuuskyselyssä oli mukana vain pieni otos alueen nuorista. Korkeasti kouluttautuvat ovat tyyppillisesti muita aktiivisempia muuttamaan. Kyselyn tulos olisi saattanut olla erilainen, jos esimerkiksi ammattiin opiskelevat olisivat olleet mukana.

— Kaikki nuoret eivät halua muuttaa pois kotiseudultaan. Paljon on niitä, jotka haluavat jäädä, ja heille pitäisi olla jotain tarjottavaa, sanoo asiantuntija Katariina Heikkilä.

Hänen mukaansa ihmiset asettuvat sinne, missä elinympäristö mahdollistaa mahdollisimman tasapainoisen arjen.

— Kyse on joustavuudesta. Ei elämä ole pelkkää työtä, eivätkä nuoret halua pelkästään sitä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet