Miksi Ainonkadun kiistatontti sai lisärakennusoikeuden ja Kesämäen ei? — Julkisoikeuden professori vastaa

Ainonkadun ja Kesämäen tapaukset poikkesivat toisistaan, vaikka molemmissa vedottiin maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Professori pitää tärkeänä, että yksityishenkilöillä on jatkossakin oikeus valittaa kaavoista.

Marleena Liikkanen

Korkein hallinto-oikeus teki katselmuksen AInonkatu 29:n kiistellyllä tontilla. Päätöksen mukaan tontin rakennusoikeus lähes kaksinkertaistuu. 
Korkein hallinto-oikeus teki katselmuksen AInonkatu 29:n kiistellyllä tontilla. Päätöksen mukaan tontin rakennusoikeus lähes kaksinkertaistuu. 

Viime vuoden lopulla hallintoelimet ratkaisivat kaksi Lappeenrannassa kiistaa aiheuttanutta kaava- ja lisärakentamistapausta.

Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi Lappeenrannan teknisen lautakunnan päätöksen lisätä Kesämäessä olevan omakotitontin rakennusoikeutta ja hylkäsi poikkeamishakemuksen. 

Lautakunta oli marraskuussa 2016 päättänyt nostaa tontin rakennusoikeutta 200 neliöstä 400 neliöön poikkeamispäätöksellä.

Ainonkadulla pitkään kestänyt kiista Ainonkatu 29:n lisärakentamisoikeudesta puolestaan ratkesi, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi lisärakennusluvasta tehdyn jatkovalituksen. Kaupunki oli lisännyt merkittävästi rakennusoikeutta tätä yhtä tonttia koskevassa asemakaavamuutoksessa.

Molemmissa tapauksissa vedottiin maanomistajien tasapuoliseen kohteluun, mutta päätös oli erilainen. Kesämäen tapauksessa päätös perustui tasapuolisen kohtelun periaatteeseen, ja Ainonkadun asiassa se ei ollut riittävä peruste valituksen hyväksymiselle.

Minkälaisia eroja tapauksissa näet, julkisoikeuden emeritaprofessori Eija Mäkinen Vaasan yliopistosta?

— Korostan, että olen näiden tapausten osalta lehtitietojen varassa. Olennaista on, että Kesämäen tapauksessa on kysymys poikkeamisluvasta. Hallinto-oikeuden päätös näyttäisi perustuvan siihen, ettei tällaista asiaa voida ratkaista poikkeamisluvalla. Asia tulisi selvittää kaavalla, jotta yhdenvertaisuutta voitaisiin arvioida, kun muutos on melko suuri ja voi vaikuttaa muihin tontteihin eli maanomistajien asemaan. 

Tämä asia on siis jäänyt nimenomaan naapureiden huoleksi, mikä ei varmaan ole heille kovin mukavaa.

— Poikkeamisen edellytyksenä lain mukaan on, että se ei muun muassa saa aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle ja ympäristölliset seikat pitää niin ikään ottaa huomioon. Tällainen päätös ei yleensä mene valtuuston käsittelyyn, siitä ei tiedoteta samalla tavalla eikä sen vaikutuksia selvitetä kuten kaavaprosessissa.

— Ainonkadun tapaus koskee kaavapäätöstä. Siinä tulee hyvin esille, että yhdenvertaisuus ei välttämättä tarkoita sitä, että jokaiselle tontille kaavassa voitaisiin antaa sama rakennusoikeus, vaan siihen vaikuttavat aina myös muut seikat. Yhdenvertaisuus on tärkeä asia, mutta se ei ole mekaaninen arvio, vaan olosuhteet, ympäristöllinen kokonaisuus ja sen arvot ovat olennaisia, kun haetaan samanlaisuuden kriteereitä.

Vedotaanko maankäyttökiistoissa usein maanomistajien yhdenvertaiseen kohteluun?

— Se tulee aina silloin tällöin esille varsinkin juuri asianosaisten eli usein naapurien valituksissa. Viranomaisetkin ovat sitä valvoneet, kunnes viime keväänä lakia muutettiin niin, etteivät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset enää ilmeisestikään ole voineet valittaa tällä perusteella. Tämä asia on siis jäänyt nimenomaan naapureiden huoleksi, mikä ei varmaan ole heillekään kovin mukavaa.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamiseen tuli taannoin lakimuutos. Miten se vaikuttaa?

— Näissä tapauksissa vielä ilmeisesti saattoi tehdä jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta tuoreella lainmuutoksella tätäkin muutettiin siten, että valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaatii valitusluvan. Ja muutakin on tehty, sillä oikeudenkäyntimaksuja on korotettu. Nyt hallinto-oikeudessa hävitessään joutuu maksamaan 250 euroa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 500 euroa.

Hallitus suunnitteli pari vuotta sitten yksityishenkilöiden kaavavalitusoikeuden rajoittamista, mutta siitä luovuttiin. Millaiset asiat kuntien tulisi ottaa huomioon kaavoituksen suunnittelussa?

— Oikeusvaltiossa valitusoikeuden rajoittamiseen tulisi suhtautua kriittisesti. Huomio pitää kunnissa kiinnittää kaavoituksen ja päätöksenteon laatuun ja avoimesti kuulla eri osapuolia ilman turhaa kiirettä. Vaikka näin tehtäisiin, täytyy olla oikeus valittaa ja kyseenalaistaa kuntien ratkaisuja tuomioistuimissa.

— Päätöksissä sovitetaan yhteen monenlaisia ristiriitaisia intressejä, ja eri maanomistajilla voi olla erilaiset intressit. Se, mikä hyödyttää toista, haittaa toista, ja taloudelliset arvot rakentaa voivat olla ristiriidassa luontoarvojen tai rakennetun ympäristön suojelun tavoitteen kanssa.

— On tärkeää, että tätä harkintaa tehdään kunnissa lain rajoissa. Sen takia oikeusvaltiossa pitää olla oikeus valittaa ja tuomioistuimissa pitää olla riittävät resurssit.

 

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet