Tekeekö Cheek comebackin ja pääseekö Lappeenrannasta kahdella junanvaihdolla Berliiniin? — Tutkija Tommi Rissanen pohtii esseessään, millainen tulevaisuus Etelä-Karjalalla ja Suomella on edessään

Suomi on kahlannut monissa muutoksissa ja myrskyissä. Millainen on arkipäivämme vuonna 2037?

Päivi Virta-Salo

Tekeekö Cheek comebackin ja pääseekö Lappeenrannasta kahdella junanvaihdolla Berliiniin? — Tutkija Tommi Rissanen pohtii esseessään, millainen tulevaisuus Etelä-Karjalalla ja Suomella on edessään

ESSEE: Mihin menet, Kaakkois-Suomi? Satavuotias Suomi on käynyt läpi monet muutokset ja myrskyt. Tulevaisuudessa tahti vain kiihtyy, emmekä välty muutoksilta täällä kaakonkulmallakaan. 

Vuodesta 2009 vuoteen 2016 maailman keskiluokan suuruus on OECD:n mukaan kaksinkertaistunut. Vuosittain keskiluokkaan siirtyy yli 140 miljoonaa ihmistä ja näistä 88 prosenttia tulee Aasiasta.
Tähän asti keskiluokkaisten kulutus on tullut pääosin Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, joten tällä kysynnän muutoksella on valtava vaikutus globaaliin talouteen. Samaan aikaan kuin länsimaista demokratiaa uhkaavat Trumpin ja Brexitin kaltaiset odottamattomat häiriötekijät, Aasiassa toteutetaan pitkäkestoisia strategioita ja valmistaudutaan palauttamaan taloudellinen ja maailmanpoliittinen valta takaisin itään.

Suomelle tämä ei välttämättä ole huono asia. Yhteiskuntamme perustuu vapaan kilpailun ja vahvan julkisen ohjauksen tehokkaaseen yhdistämiseen, ja sijaintimme idän ja lännen välissä tarjoaa monia mahdollisuuksia.
Jo nyt Kouvolasta lähtee junia uutta silkkitietä pitkin Kiinaan ja aasialaisten turistien varaan suunnitellun Tallinna-tunnelin kaivaminen on käynnistymässä.
Olennaista on kuitenkin ymmärtää se, että todennäköisesti tulevaisuudessa uusia innovaatioita, uutta muotia tai rahoitusta etsiessä katseet kääntyvät ensin Kiinaan ja vasta sitten Yhdysvaltoihin.

Kontrasti vuoteen 1995 on hätkähdyttävä

Teknologinen kehitys on tyypillisesti odotettua hitaampaa, mutta kehityksen tapahtuessa kaikilla osa-alueilla kokonaisvaikutus on kuviteltua suurempi.
On hätkähdyttävää palata itsenäistymisen jälkeen merkittävimpään hetkeen historiassamme: vuoteen 1995, jolloin Suomi voitti ensimmäistä kertaa MM-kultaa jääkiekossa. Teimme ostoksemme markoilla, ja internetistä ei yliopistojen ulkopuolella vielä juuri tiedetty. Googlea ei ollut olemassa.
Televisiosta näkyi kolme kanavaa, ja Blackburn Rovers voitti Englannin liigan mestaruuden. Vuonna 1995 lähtivät ensimmäiset tekstiviestit Nokian 2110-kännykällä Telen tai Radiolinjan liittymistä.

Teknologisten innovaatioiden yleistyminen vie yleensä noin kymmenen vuotta. Voimme siis uskoa, että monet tällä hetkellä kehitettävistä uusista keksinnöistä ovat arkipäivää vuonna 2037.
Vuonna 2017 uusia nousevia trendejä ovat yleinen tekoäly, 4D-tulostus, aivojen ja tietokoneiden väliset liitynnät, keskustelukäyttöliittymät, kvanttitietokoneet sekä itsekseen ajavat ajoneuvot.
120-vuotiasta Suomea juhlittaessa kuluva vuosi näyttää vähintään yhtä erikoiselta ja alikehittyneeltä kuin edellisen kappaleen kurkistus yhdeksänkymmentäluvulle.

Tommi Rissanen

Tekoäly ei tee meistä työttömiä

Tekoäly korvaa pääosan sellaisista työtehtävistä, joiden määräävänä tekijänä on tuottavuus ja tehokkuus. Meistä ei kuitenkaan tule työttömiä.
Sata vuotta sitten 70 prosenttia suomalaisista sai elantonsa maanviljelystä, kun osuus tällä hetkellä on noin kolme prosenttia. Tekoälyn ja automaation kehittymisen myötä meille syntyy työtehtäviä, joita emme osaa vielä edes kuvitella.
Työn rooli elämässämme tulee muuttumaan radikaalisti. Muutos on väistämätön. Menestyminen edellyttää positiivista asennetta muutokseen, ja ennen kaikkea halua oppia työskentelemään koneiden ja tekoälyn kanssa.

Työn roolin muuttuessa muuttuu myös vapaa-aikamme. Elämästämme tulee helpompaa, kun koneet tekevät tylsät ja aikaa vievät työt puolestamme kotona ja työpaikalla. Viihdeteollisuus on aina osannut kehittää uusia keinoja ruokkia mielikuvitustamme ja niin tulee olemaan tulevaisuudessakin.
Tämä on kuitenkin vain yksi puoli vapaa-ajasta. Digitalisaatio ei korvaa fyysisen kosketuksen ja läsnäolon tarvetta.
Vuonna 2016 Suomessa on enemmän koiria kuin koskaan ennen ja ennustan tämän kehityksen jatkuvan. Virtuaalisen työn ja vapaa-ajan vastapainoksi meille tulee kasvava tarve myös aitoihin vuorovaikutustilanteisiin.

Saimaan saaristoon nousee jatkuvasti lisää huippuvarusteltuja koteja, joissa eri alojen asiantuntijat asuvat ja tekevät töitä virtuaalitoimistoissaan.

Robin muodolliseksi presidentiksi, Cheek tulee taas?

Vuonna 2037 suurin osa ihmisistä on uusien lääkkeiden ja kehonparannusten ansiosta terveitä ja hyvässä kunnossa eikä kymmentuntinen työviikko juuri rasita.
Autolla ajamisesta on tullut laitonta, ja hyvä niin koska sillä säästetään 250 ihmishenkeä vuodessa. Liikkuminen hoituu itsestään ajavilla sukkuloilla sekä kaupungeissa että niiden välillä. Kaakkois-Suomella menee erittäin hyvin.
2020-luvulla alkanut aasialaisturistien virta on kehittänyt alueen elinkeinoelämää merkittävästi. Yliopiston, elinkeinoelämän ja kuntien 2010-luvulla alkanut yhteistyö on tuonut alueelle työpaikkoja, virkeyttä ja osaamista.
Saimaan saaristoon nousee jatkuvasti lisää huippuvarusteltuja koteja, joissa eri alojen asiantuntijat asuvat ja tekevät töitä virtuaalitoimistoissaan. Lappeenrannasta pääsee tarvittaessa kahdella junanvaihdolla Berliiniin.
Entisissä paperitehtaissa valmistetaan yksilöllisesti tulostettuja biotuotteita mikrosiruista rakennuselementteihin. Robin Packalen valittiin toista kertaa Skandinavian muodolliseksi presidentiksi ja Cheek ilmoitti tekevänsä comebackin, taas.

Sisäänpäin ei saa käpertyä

Ihmisillä on tarve löytää oma paikkansa muiden ihmisten joukossa. Elinympäristömme on ollut aina muutoksessa, mutta olemme loistavia sopeutujia.
Isoissa muutoksissa tapahtuu aina törmäyksiä ja lieveilmiöitä, joita globalisoituvassa ja digitalisoituvassa nykyhetkessä edustavat esimerkiksi populistiliikkeiden nousu.
Maailman litistyessä suurin uhka on sisäänpäin käpertyminen, niin yksilöinä kuin alueenakin. Lopulta kuitenkin löydämme oman tapamme elää ja olla.
Osaamisen ja asenteen ansiosta me täällä Kaakkois-Suomessa pärjäämme hyvin niin kuin aina olemme pärjänneet. Jokainen meistä voi tehdä elämästään helpomman olemalla avoin, utelias, suvaitsevainen ja oppimishaluinen. Halu muuttua on uusiutuva luonnonvara.

Tommi Rissanen
Kirjoittaja on Lappeenrannan yliopiston tutkija ja Digital Media Finlandin konsultti.

Nuoret ennustavat kansainvälistä ja ekologista Suomea

Kysyimme kolmelta lappeenrantalaisnuorelta, mitä ajatuksia Tommi Rissasen essee heissä herättää. Nuoret uskovat Suomeen, jossa robotit tekevät raskaimmat työt ja puusta tulee uusien keksintöjen raaka-aine.

Aksia Söderlund.


”Kolmella tv-kanavalla
ei nykyään pärjäisi”
Lappeenrantalaisen Aksia Söderlundin, 15, mielestä on vaikea kuvitella Suomea vuonna 1995 — aikaa, jolloin tv-kanavia oli kolme ja Googlea ei ollenkaan.
— Käytän Googlea kymmeniä kertoja päivässä. En voisi kuvitella eläväni ilman internetiä, koska käytän sitä niin moneen asiaan: opiskeluun, yhteydenpitoon, elokuvien ja sarjojen katsomiseen sekä pelaamiseen. Myöskään kolmella tv-kanavalla ei nykyään pärjäisi.
Söderlund uskoo, että 20 vuoden päästä Suomi on nykyistä kansainvälisempi ja ekologinen maa, jonka rikkaus ovat puhtaat metsät.
— Jokamiehenoikeuksia on ehkä rajoitettu, jotta metsät ja järvet säilyisivät puhtaampina. Suomessa on varmaan kehitetty uusia keksintöjä, joiden raaka-aineena on puu. Suomella on potentiaalia kehitellä hienoja robotteja. Nettiyhteyden nopeus on varmasti kasvanut moninkertaiseksi.

Ida Haakonsson


”Pitäisi keksiä astianpesukone,
joka tyhjentäisi itsensä”
Lappeenrantalainen Ida Haakonsson, 12, arvelee, että jotkin nykypäivän ammatit saattavat tulevaisuudessa kadota kokonaan teknologian kehittyessä.
— Robotteja myös tulee, ja ne korvaavat jo osan töistä. Toivon, että minusta tulee arkeologi.
Vaikka Suomi ottaisikin suuria harppauksia teknologiassa, Haakonsson uskoo harrastustensa pysyvän samoina kuin nykyään.
— Uskon, että käytän vapaa-aikani tulevaisuudessa urheilemiseen ja musiikin harrastamiseen.
Haakonsson toivoo, että joku keksisi astianpesukoneen, joka osaisi täyttää ja tyhjentää itsensä.
— Jos kärsii selkäkivuista, tiskikoneen täyttö ja tyhjennys ovat kivuliasta hommaa.

”Asuminen voisi olla yhteisöllisempää”
Lappeenrantalaisen Jonatan Hjeltin, 15, mielestä tulevaisuuden Suomessa olisi hyvä asua nykyistä simppelimmin.
— Luulen, että tulevaisuudessa asuminen voisi olla yhteisöllisempää, ja esimerkiksi ruoanlaitto- ja pesutilat voisivat olla yhteiset. Teknologia kuluttaa luonnonvaroja, ja ilmastonmuutosta ajatellen olisi hyvä asua yksinkertaisemmin.
Hjelt uskoo, että moniin sairauksiin keksitään parantava lääke. Mutta vaikka ihmisen kehoa saisi vahvistettua entisestään, Hjelt arvelee, että fyysiset työt ovat tulevaisuuden Suomessa robottien heiniä.
— Ihminen kuitenkin joskus väsyy.
Hjelt pelkää, että työpaikoista käydään vielä kovaa taistelua.
— Esseessä sanotaan, että meille syntyy työtehtäviä, joita emme vielä osaa edes kuvitella. On kuitenkin vaarana, ettei niitä synny tarpeeksi.

Jonatan Hjelt

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet