Lappeenrannan tilinpäätös painui kolme miljoonaa euroa pakkaselle — oma toiminta oli plussalla, mutta Eksoten alijäämät painoivat kokonaisuuden miinukselle

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on huolissaan Eksotesta. Vuoropuhelu kaupungin kanssa on puutteellista.

Kai Skyttä

Lappeenrannan urheilutalon peruskorjaus oli yksi viime vuoden suurimmista investoinneista. Remontti valmistuu tämän vuoden aikana.
Lappeenrannan urheilutalon peruskorjaus oli yksi viime vuoden suurimmista investoinneista. Remontti valmistuu tämän vuoden aikana.

Lappeenrannan kaupungin viime vuoden tilipäätös painuu odotetusti pakkaselle.

Alustavien tietojen perusteella Lappeenrannan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätöksestä on muodostumassa kolme miljoonaa euroa alijäämäinen.

Alijäämä ei tule kaupungille yllätyksenä, sillä Etelä-Karjala sosiaali- ja terveyspiirin alijäämät olivat tiedossa ja sen vaikutus tilinpäätökseen kirjattuun miinukseen oli odotettu.

Kaupungin oman toiminnan tilinpäätös olisi noin viisi miljoonaa euroa plussalla ilman Lappeenrannan osuutta Eksoten alijäämästä.

Kaupungin oma toiminta toteutui kokonaisuutena jopa budjetoitua parempana. Vuosikatetta ja tulosta painaa osuus Eksoten alijäämästä, minkä vuoksi tilinpäätökseen on kirjattu 8,6 miljoonan euron varaus.

Lainamäärä väheni viime vuonna 13,4 miljoonaa euroa.

Jarva toivoo parempaa vuoropuhelua

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on huolissaan myös Eksoten alijäämistä myös alkaneella vuodella, sillä kunnille Eksoten tulevat säästölinjaukset ovat edelleen osin hämärän peitossa.

— Olisin toivonut, että olisimme voineet puhua enemmän kaupungin tahtotilasta, ja kuulleet enemmän toiminnallisista vaikutuksista.

Jarva pelkää, että heikko vuoropuhelu ja pitkittynyt päätöksenteko siirtävät uudistusten vaikutuksia eteenpäin.

— Sellainen uhka on olemassa.

Lappeenrannan kaupungin vuosikate painuu alle 20 miljoonan euron, millä tasolla se on ollut viimeksi vuosikymmenen alussa. Vuosikatteella tarkoitetaan euroja, jotka kaupungin juoksevien menojen maksamisen jälkeen jäävät jäljelle käytettäväksi esimerkiksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin.

Nettomenot kasvoivat

Lappeenrannan kaupunki kertoi tilinpäätösennusteensa tiedotteessaan tiistaiaamuna.

Tilinpäätös on toistaiseksi alustava. Lopulliset luvut varmistuvat, kun kaupunginhallitus saa tilinpäätöksen hyväksyttäväkseen huhtikuun alussa.

Lappeenrannan kaupungin vuosikate painuu alle 20 miljoonan euron, millä tasolla se on ollut viimeksi vuosikymmenen alussa. Vuosikatteella tarkoitetaan euroja, jotka kaupungin juoksevien menojen maksamisen jälkeen jäävät jäljelle käytettäväksi esimerkiksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin.

Kaupungin oman toiminnan nettomenot kasvoivat 2,4 prosenttia vuoteen 2017 nähden. Työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset ja joulukuun kertaerä kasvattivat henkilöstömenoja liki 2,5 prosenttia. Kuluja kasvatti myös toimitilamenojen kasvu.

Kaupungin kokonaisnettomenot, jossa huomioidaan maakunnallinen palvelutoiminta ja Eksote, kasvoivat 13,6 miljoonalla eurolla, mikä merkitsi 3,6 prosentin lisäystä.

Verotulot laskivat

Verotulot laskivat 3,2 miljoonaa euroa. Budjetoidusta tuotosta verotulot jäivät 2,6 miljoonaa euroa. Viime vuonna maksettiin ennätysmäärä veronpalautuksia.

Verotulojen kehitys on ollut muutenkin ansiotulojen kasvua hitaampaa valtion päättämien verovähennysten kasvun vuoksi.

Valtionosuuksia kertyi budjetoidusti, mikä merkitsi 1,9 miljoonan euron lisäystä vuoteen 2017 nähden. Verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä väheni 1,3 miljoonalla edellisvuodesta.

Urheilutalon peruskorjaus ja päiväkoti suurimmat investoinnit

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan investoinneilla on jatkettu päiväkoti- ja koulutilojen terveellisyyden sekä ajanmukaisuuden ja myös harrastusmahdollisuuksien edistämistä.

— Nettoinvestointeja toteutui noin 22 miljoonan euron arvosta. Viime vuoden suurimmat rakennushankkeet ovat olleet urheilutalon peruskorjaus ja Hovinpellon uuden päiväkodin rakentaminen.

Molemmat valmistuvat tänä vuonna. Katuihin ja yleisiin alueisiin investoitiin kahdeksan miljoonaa euroa.

Rahoitusjohtaja Jari Iskanius laskee, että etenkin sote-menojen voimakkaan kasvun ja alentuneen verorahoituksen seurauksena Lappeenrannan talous on kääntynyt epätasapainoon, mutta alijäämäisestä tuloksesta huolimatta kaupungin lainamäärä jatkoi viime vuonna vähenemistä.

— Velkaa oli vuoden lopussa 13,4 miljoonaa euroa edellistä tilinpäätöstä vähemmän. Tulosta erityisesti painaneet varaukset eivät aiheuttaneet vielä kassavaikutteisia menoja. Lainakehitykseen vaikutti myös parin rakennushankkeen siirtyminen.

Juttua muokattu 19.2.2019 klo 16.08. Lisätty Kimmo Jarvan kommentit Eksotesta.

Kommentoidut