Lappeenrannan valtuutetut visioivat sataman ideakilpailua, halpalentojen lopettamista ja jopa lukion perustamista Joutsenoon

Valtuutetut kehuivat tilinpäätöskokouksessa kohtuullista viime vuotta, mutta muuttiko korona kaiken? Edessä on sopeutuskuuri ja velkavuori.

Maija Kaibijainen

Lappeenrannan valtuusto kokoontui maanantaina poikkeusaikojen tilinpäätöskokoukseen. Osa valtuutetuista oli mukana etänä.
Lappeenrannan valtuusto kokoontui maanantaina poikkeusaikojen tilinpäätöskokoukseen. Osa valtuutetuista oli mukana etänä.

Ajoittuuko talouden iso sopeutuskuuri ensi vuoteen vai vasta muutaman vuoden päähän? Miten suuren velkavuoren kaupunki voi kasvattaa investoinneilla? Muun muassa näitä joutuu Lappeenrannan kaupunginvaltuusto tästä eteenpäin pohtimaan.

Viime vuoden hyvän tilinpäätöksen jälkeen tuli korona, ja se muutti kaiken.

Korona sekoittaa suunnitelmia

Maanantai-illan tilinpäätöskokousta leimasikin koronakevään ihmettely sekä aivan lähitulevaisuudenkin epävarmuus.

Viime vuosi oli niukasti ylijäämäinen ja vertailukaupunkien paremmasta päästä. Verotulot viimein kääntyivät kasvuun, työllisyys parani ja toimialat pysyivät budjeteissaan.

Rahoitusjohtaja Jari Iskanius joutui kuitenkin esittelemään valtuustolle huonoja tai vielä huonompia talouden kehityskulkuja lähivuosina.

Suomen bruttokansantuoteen on arvioitu laskevan tänä vuonna 5,5 – 12 prosenttia. Tuorein Kuntaliiton arvio on jonkin verran yli 7 prosenttia.

Voisiko investointeja siirtää ja painotuksia muuttaa?

Muun muassa sote-menot kasvavat, verotulot pienenevät, eikä valtion koronakompensaation määrää vielä tiedetä.

– Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että kaupungin sopeutustarve aikaistuu merkittävästi jo ensi vuodelle. Mutta onko realismia lyödä suuria säästöohjelmia jo ensi vuodelle, kysyy Iskanius.

Jos aiotaan investoida jotakuinkin suunnitellusti, roimakin velkaantuminen on sitten vain hyväksyttävä.

Tarkastuslautakunta tekee selväksi valtuuston maanantaina hyväksymässä arviointikertomuksessa, ettei investointeihin juurikaan ole varaa.

Iskanius miettisi, voisiko joitain investointeja siirtää. Pitäisikö painotuksia muuttaa?Jos ensi ja seuraavalle vuodelle "annetaan löysää", niin hyvin velkaantuneina vuonna 2023 on muistettava, miksi niin on tehty.

Mika Strandén

Sanna Koskenranta vaati budjettikuria  ja kriittisyyttä investointeihin. Arkistokuva.
Sanna Koskenranta vaati budjettikuria ja kriittisyyttä investointeihin. Arkistokuva.

Onko realismia lyödä suuria säästöohjelmia jo ensi vuodelle? — Jari Iskanius

Koskenranta: Budjettikuria ja kriittisyyttä investointeihin

Suurimman valtuustoryhmän, sosialidemokraattien Sanna Koskenranta totesi, että myös väestön ikääntymisen ja vähenemisen takia edessä on haasteita. Budjettikuria tarvitaan ja kriittisyyttä investointeihin.

– Mutta se on varmaa, että Lappeenrannan vetovoima ei kasva olemattomilla palveluilla, ylisuurilla kouluilla tai niukoilla harrastepaikoilla.

Kasvaako LUT Lappeenrannassa vai muualla?

Kokoomuksen Jukka Kopran mukaan poikkeusaikana on uudistuttava ja oltava innovatiivisia. Yksi kaupungin kivijaloista on yliopisto.

– Kaupungin on panostettava LUT-yhteistyöhön nykyistäkin enemmän. On varmistettava, että LUT kasvaa Lappeenrannassa eikä muualla.

Kopra otti kantaa myös vellovaan sataman kehittämisnokitteluun.

– Tuntuu, että osapuolet puhuvat toistensa ohi, vaikka kaikilla on vilpitön halu kehittää aluetta.

Ehdotan, että järjestetään sataman kehittämiseksi yleinen ideakilpailu.

Kemppi: Liikuntapaikkojen oltava kaikkien käytössä

Keskustan Jouni Kemppi kehui muun muassa onnistuneita ja ihmisten arkea parantavia ilmaisia liikuntapaikkoja.

– Uusien liikuntapaikkojen on oltava kaikkien käytössä.

Perusuomalaisten Ilpo Heltimonen totesi, ettei Lappeenranta tee tänä vuonna matkailuennätyksiä.

– Mutta on vältettävä ylireagointi tässä tilanteessa.

Mika Strandén

Kimmo Klemola toteaa halpalentoliikenteen tukemisen paljastuneen karmean huonoksi bisnekseksi. Arkistokuva.
Kimmo Klemola toteaa halpalentoliikenteen tukemisen paljastuneen karmean huonoksi bisnekseksi. Arkistokuva.

Ehdotan, että järjestetään sataman kehittämiseksi yleinen ideakilpailu. — Jukka Kopra

Klemola lopettaisi halpalennot ja korjaisi jäähallin

Vihreiden Kimmo Klemola olisi valmis reagoimaan. Klemola toteaa halpalentoliikenteen tukemisen paljastuneen "karmean huonoksi bisnekseksi".

– Tutkimusten valossa keskieurooppalaiset lentomatkustajat tuovat Etelä-Karjalaan alueen ulkomaisten matkaajien tuomista tuloista vain promillen murto-osia.

Klemola kysyy, voisiko nyt satsata johonkin kestävämpään.

– Tässä ja tulevassa taloustilanteessa verovarojen syytäminen niin sanottuina markkinointirahoina veroparatiisiyhtiölle on loputtava.

Kenttä voisi toimia edelleen harrasteilmailijoiden käytössä ja vaikkapa sähkölentokoneiden kehityksen keskuksena.

Korona on Klemolan mukaan viemässä jäähalliratkaisun korjausinvestoinnin suuntaan.

– Verrokkiliigapaikkakunnilla vanhan tekojääradan päälle rakennetun jäähallin remontti onkin ollut vallitseva käytäntö jo ennen pandemiaa.

Jääkö korona ikuiseksi riesaksi?

Ilpo Heltimoinen uumoili koronan toista ja kolmatta aaltoa, jopa jäämistä pysyväksi.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tuula Lindh (kok.) toppuutteli.

– Ei lietsota epävarmuutta ja pessimismiä. Eiköhän rokote ole käytössä viimeistään ensi vuonna.

Riitta Munnukka (kesk.) ainakin taitaa joka tapauksessa uskoa tulevaisuuteen. Hän on ensimmäinen allekirjoittaja valtuustoaloitteessa, jonka mukaan Joutsenon kouluun perustetaan lukio.

Demariryhmä puolestaan haastoi muut ryhmät lahjoittamaan kirsikkapuita Pappilanpellolle suunniteltuun kirsikkapuistoon.