Uhkaavatko mie ja sie kadota lappeenrantalaisten puheesta? Etelä-Saimaan podcastin aiheena murteet ja se, miksi puhetavalla on väliä

Kalankääreiksi-podcastissa puhutaan murteista ja siitä, miten sosiaalisen median pelätään vaikuttavan nuorten puheeseen.

Kai Skyttä

Etelä-Saimaan haastattelemat Riina Mäkeläinen (vas.), Alex Heikkinen ja Markus Gröhn eivät ole huolissaan kotiseutuidentiteettinsä puolesta, vaikka joku heistä toisinaan mäsättäisikin.
Etelä-Saimaan haastattelemat Riina Mäkeläinen (vas.), Alex Heikkinen ja Markus Gröhn eivät ole huolissaan kotiseutuidentiteettinsä puolesta, vaikka joku heistä toisinaan mäsättäisikin.

Kielitutkimus ei pysy perässä. Ainakin se on varmaa, kun yrittää selvittää onko Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan murteilla tulevaisuutta.

Etelä-Saimaa käsitteli Lappeenrannan murteen säilymiseen liityvää huolta viime sunnuntaina. Jutun kirjoittanut toimittaja Sini Lemmetty kertoo Kalankääreiksi-podcastissa, ettei uutta dataa aiheesta ei ole.

— Tutkimustiedon valossa on vaikea sanoa mitä nyt on meneillään nuorten kilenkäytössä Kaakkois-Suomessa. Tutkijakin joutuu ottamaan tutkimustuloksia kymmenen vuoden takaa.

Juttua varten haastateltiin Lappeenrannassa asuvaa kielentutkija Hanna Lappalaista Helsingin yliopistosta.

Viimeisen vuoden aikana useampi lappeenrantalaisnuoren vanhempi on esittänyt Etelä-Saimaalle huolensa siitä, että ovatko nuoret unohtamassa eteläkarjalaisen puhetavan. Vanhempiensa kanssa nuoret puhuvat eteläkarjalaisittain, mutta keskenään puhetapa on lähempänä helsinkiä. Erityisesti huomio kiinnittyy persoonapronomineihin, eli mien ja sien tilalla käytetään mä- ja sä-pronomineja.

Tästä on helppo syyttää Youtubea ja sosiaalista mediaa, mutta syitä joudutaan tutkimustiedon puutteessa vain arvailemaan ja arvioimaan. Toisaalta ilmiö ei ole uusi: Moni lappeenrantalainen muistaa myös, että aiemmatkin sukupolvet ovat teini-iässä hakeneet pääkaupunkilaisempaa puhetapaa palatakseen aina eteläkarjalaiseen.

Nyt pelkona kuitenkin on, että muutos jäisi pysyväksi.

Sini Lemmetty ei usko, että murteet häviävät kokonaan, vaikka asutus ja kulttuurielämä miten keskittyisi pääkaupunkiseudulle.

— Sekin on murre, mitä Uudellamaalla puhutaan. Yleiskielestä puhuttaessa usein viitataan Helsinkiin, mutta kyllä Helsingissäkin puhutaan murretta.

Lisäksi Lemmetty ei usko, että Suomessa voisi olla vain yksi puhetapa.

Murteet ovat kuitenkin selvästi tärkeitä ihmisille. Ne muun muassa kuvastavat paikallisidentiteettiä.

— Jos se ei olisi tärkeää, äidinkielenopettajat ja lasten vanhemmat eivät ottaisi yhteyttä asiasta. Ehkä siihen liittyy tunne siitä, että tietyt ihmiset, jotka on lukenut sisäryhmäänsä, alkavat muuttua kaukaisemmiksi.

Kuuntele koko murreaiheinen podcast oheisesta upotuksesta tai eri podcast-palveluista seuraavien linkkien kautta:

Kuuntele ja tilaa Applen podcast -sovelluksessa

Kuuntele ja tilaa Spotifyssa

Kuuntele ja tilaa Google podcastseissa

Luetuimmat