Maidon arvo alenee – tuottajan saama hinta halpenee vappuna, MTK uskoo rahan päätyvän välikäsille

Lappeenrantalaisen Kimmo Kaipian navetassa tuottajahinnan muutos tarkoittaa investointien lykkäämistä.

Mika Strandén

Valio leikkaa maidontuottajan osuudesta noin seitsemän prosenttia. Maidon tuottajahinta vaikuttaa tilojen kannattavuuteen, joka taas vaikuttaa siihen, mitä tahtia maatilat vähenevät.

Maidontuottajien tulot ovat laskussa. Isoimmalle jalostajalle Valiolle maitonsa toimittavien tilojen saama litrahinta laskee 2,5 senttiä toukokuun alussa. Se tarkoittaa seitsemän prosentin hinnan alennusta.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.

Kaakkoissuomalaisista maitotiloista valtaosa toimittaa maitonsa Tuottajain maito -osuuskunnan kautta Valion Riihimäen tuotantolaitoksille. Lisäksi pieniä määriä maitoa menee Arlalle Sipooseen ja Kaslinkille Kouvolaan. Perinteisesti muut jalostajat ovat seurailleet Valion hinnoittelua.

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Tuula Dahlman laskee, että 2,5 sentin hinnan alennus tarkoittaa Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa 2,5 miljoonan euron menetystä vuodessa.

— Se on valtava tulomenetys. Maito on maatilojen myyntituloista tärkein euroissa mitattuna.

Märkä syksy ja Venäjä-pakotteet rassaavat

Dahlman sanoo hinnan laskun olevan erityisen huono uutinen Kaakkois-Suomessa, koska tilojen kannattavuus on ennestään heikko. Märkä syksy toi tappiota korjaamatta jääneen sadon takia, ja sitä ennen Venäjän-vastaiset pakotteet olivat lopettaneet viennin Venäjälle.

— Ei tällaista uutista olisi kaivattu. Olisin kaivannut tässä tilanteessa pelisilmää.

Dahlman arvelee, ettei kuluttaja hyödy maidontuottajia koskevista säästöistä.

— Raha jää välikäsille. Jalostava porras hyötyy.

Dahlman sanoo maanviljelijöiden jäävän paitsi Suomen talouskasvusta. Hän arvelee, että tilansa tulevaisuutta tuskailevalle tuottajahinnan lasku voi olla syy lopettaa.

Mika Strandén

Lappeenrantalainen Kimmo Kaipia toivoo elantoa kohtuullista työmäärää vastaan.

Eläinten ruuasta ei voi säästää

Lappeenrantalaiselle maanviljelijälle Kimmo Kaipialle tieto hinnanmuutoksesta tuli ikävänä yllätyksenä. Nykyään hinnat elävät, mutta entuudestaan alhaisen hinnan aikana pudotus tuntuu isolta.

Kaipia harmittelee, että kyse on nimenomaan niistä rahoista, joilla tilaa pitäisi kehittää ja elanto hankkia.

— Eläimet on ruokittava ja perhe elätettävä, joten käytännössä tämä tarkoittaa investointien lykkäämistä tai pysähtymistä.

Pitkällä tähtäimellä tilan pito ilman investointeja taas ei ole mahdollista. Kaipialla on ollut mielessä pieni laajennus, mutta suunnitelmia ei vielä ollut paperilla.

— Tämä asettaa uuteen valoon investoinnin järkevyyden.

Kaipia ymmärtää tuottajahinnan leikkauksen Valion näkökulmasta. Euroopassa on ylituotantoa, mikä laskee maidon hintaa maailmalla. Venäjälle ei voi enää viedä, ja kotimaan markkinoilla on kireä kilpailutilanne.

Luomu ei lisää kannattavuutta automaattisesti, mutta siinä olisi mahdollisuuksia. — Kimmo Kaipia

Luomumaitoa ei voi tuottaa Lappeenrannassa

Kimmo Kaipia ei ole harkinnut maitonsa myymistä muille meijereille kuin Valiolle, vaikka siten voisi saada hieman paremman hinnan. Valio on maidontuottajaosuuskuntien omistama yhtiö, ja se on Kaipialle tärkeää. Muut ovat yksityisiä firmoja, ja Kaipia arvelee, että ilman Valiota niiden maksama hinta olisi nykyistä huonompi.

Kaipia yrittäisi mielellään ansaita parempaa tuottajahintaa tarjoamalla luomumaitoa, mutta se ei ole mahdollista. Lappeenrannassa ei nimittäin ole ainakaan toistaiseksi luomumaidon keräilyä. Nyt Kaipian pellot ovat luomutuotannossa, mutta maito on tavallista.

Mika Strandén

Kimmo Kaipian maitotilalla on 45 lehmää. Hän sanoo maitotilojen menestyksellä olevan iso merkitys maaseudun vireydelle. Navettojen pärjääminen vaikuttaa lähiympäristöönsä monin tavoin, myös ympäröivien peltotilojen menestykseen.

Mika Strandén

— Luomu ei lisää kannattavuutta automaattisesti, mutta siinä olisi mahdollisuuksia.

Juttua muokattu klo 11.20. Lisätty maininta ja linkki Maaseudun Tulevaisuuteen.

Maitotilojen määrä Etelä-Karjalassa

Tilanne vuonna 2017


Imatra: 0
Lappeenranta: 53
Lemi: 13
Luumäki: 6
Parikkala: 40
Rautjärvi: 7
Ruokolahti: 15
Savitaipale: 25
Taipalsaari: 11
Tilojen määrä on laskussa.
Tuotantomäärältään suurin maitokunta on Parikkala.


Lähde: Luonnonvarakeskus

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat