Lappeenranta torjuu jättipalsamia leveällä rintamalla — riiviökasvin kitkijöitä lähtee mukaan vuosi vuodelta enemmän

Torjuntatalkoissa ei tunneta toivottomia tapauksia. Kitkijän sinnikkyys palkitaan.

Marleena Liikkanen

Leen Valta kitki jättipalsamikasvustoja keskiviikkona Lappeenrannan Myllysaaressa.
Leen Valta kitki jättipalsamikasvustoja keskiviikkona Lappeenrannan Myllysaaressa.

Jättipalsamin nahkea varsi napsahtaa poikki kevyesti taittamalla. Ääni koukuttaa samaan tapaan kuin siemenkotien paukuttelu aiempina viattomuuden vuosikymmeninä.

Enää ei tee mieli posautella ja auttaa jättipalsamia sen hillittömässä leviämisessä. Kaikki vaaleanpunakukkaisista ryteiköistä tarpeekseen saaneet osallistuvat ilomielin kasvin kitkemistalkoisiin.

Lappeenrannassa jättipalsamin kimppuun on jo käyty Rakuunamäellä, Hiessillassa ja Pallossa. Juhannusviikon keskiviikkona kourallinen vapaaehtoista raivasi puhtaaksi tulokaskasvin valtaamaa Kirkkolahdenrantaa Myllysaaren uimarannan läheisyydessä.

— Tietoisuus jättiläispalsamin haitoista on lisääntynyt. Julkisten talkoiden lisäksi ihmiset kitkevät kasvia myös yksityisesti, haitallisten vieraskasvien torjuntaan keskittyvän Viekas-Lifen aluekoordinaattori Anna Vuori toteaa.

Marleena Liikkanen

Jättipalsamin hennot juuret on helppo nykäistä irti maaperästä.

Juuristo on heikko kohta

Ensimmäiset jättipalsamit tuotiin Suomeen 1800-luvun lopulla. Helppohoitoisesta ja näyttävästä puutarhakasvista on viime vuosikymmeninä sukeutunut vähitellen varsinainen maanvaiva, joka leviää nyt hallitsemattomasti.

Yksi ainoa jättipalsami saattaa tuottaa 4 000 siementä, jotka sinkoutuvat jopa seitsemän metrin päähän. Erityisen herkästi kasvi leviää pitkin rantoja ja puronvarsia.

Jättipalsami on onneksi helpoimpia torjuttavia vieraslajeja. — Anna Vuori

Jättipalsami vie elintilan muilta kasveilta ja houkuttelee isoilla kukillaan pölyttäjät luokseen. Koska yksivuotisen kasvin juuristo on hento, se ei pysty sitomaan maata juuristollaan ja eroosion uhka esimerkiksi jokipenkereillä kasvaa.

Torjujat käyttävät tietenkin hyväkseen kasvin heikkoa kohtaa. Kun jättipalsami nyhdetään maasta ennen siementen kypsymistä, kyseinen yksilö ei pysty enää kasvamaan tai leviämään.

Niittämisestä ensiapua

Kasvuston pysyvä häätäminen vaatii kärsivällisyyttä. Kertaalleen kitketylle alueelle jääneet yksilöt aloittavat uuden leviämisen, ellei raivaustöitä uusita useaan otteeseen.

— Jättipalsami on onneksi helpoimpia torjuttavia vieraslajeja. Erittäin hankalissa paikoissa niittäminenkin auttaa. Sitä paitsi kasvin siemen ei säily montaa vuotta itämiskykyisenä, Vuori kertoo.

Lappeenrannan kaupunki järjestää tänä kesänä 14 kitkentätalkootapahtumaa. Seuraavan kerran haittakasvia torjutaan Sammonlahden uimarannan ympäristössä maanantaina 24. kesäkuuta kello 16 alkaen.