Imatralainen Mika Kailes on unelmiensa kintereillä Lontoossa — Opiskelu muotialan arvostetuimmassa yliopistossa tarkoittaa, että uni ja vapaa-aika saavat väistyä kunnianhimon tieltä

Kansainvälisen muodin suomalaisia vaikuttajia ei välttämättä tunneta kotimaassa. Maailmalla imatralainen peräänkuuluttaa rohkeutta: Se on siivittänyt hänet opiskelemaan yhteen maineikkaimmista taidekouluista.

Jasmin Ojalainen

Mika Kailes aloitti muotibloggaamisen 17-vuotiaana Imatralla, jolloin 
kuvauspaikkana saattoi toimia esimerkiksi pelto maalaismaisemineen. Keväällä hänen katutyylinsä ikuistettiin Lontoon muotiviikoilla muun muassa Britannian Voguelle.
Mika Kailes aloitti muotibloggaamisen 17-vuotiaana Imatralla, jolloin kuvauspaikkana saattoi toimia esimerkiksi pelto maalaismaisemineen. Keväällä hänen katutyylinsä ikuistettiin Lontoon muotiviikoilla muun muassa Britannian Voguelle.

Mika Kailes, 24, hymähtää kertoessaan, että viime hetkestä kahvikupin äärellä imatralaisessa kahvilassa on vierähtänyt tovi. Isossa-Britanniassa viime vuodet asunut Kailes vierailee kotona kaksi kertaa vuodessa, kesällä ja jouluna. Jos koskaan on aikaa puhua kiireestä, niin nyt.

Alun perin Jyväskylän yliopistossa vuoden verran venäjän kieltä ja taidehistoriaa opiskellut Kailes vaihtoi maisemansa Skotlantiin kolme vuotta sitten tietämättä muuta kuin stereotypiat nummista ja kilteistä. Nyt Glasgow’sta muotisuunnittelijaksi valmistunut Kailes on kansainvälistynyt vauhdilla ja kokenut loppuvuodesta paljon.

Yöunet jäävät usein välistä

Kotikaupunki on syksyn aikana vaihtunut Lontooseen, tutkinto muotiviestintään ja yliopisto yhdeksi taide– ja muotialan maineikkaimmista: Central Saint Martins on koulu, josta oppinsa ovat saaneet muun muassa Stella McCartney, Alexander McQueen ja Marc Jacobs. Sisään otetaan kuusi prosenttia hakijoista, minkä mukaista on menokin.

Taustalla oli polte päästä panostamaan omaan tekemiseen täysillä, Kailes kertaa mietteitään. Se toteutui. Nyt kotiin ehtii vain nukkumaan, jos sitäkään — suurimmalle osalle muotiopiskelijoista uni lakkaa olemasta realiteetti monta päivää ennen töiden palautusta. Aika ei yksinkertaisesti riitä.

— Koululla käydään sunnuntaisinkin ja kirjastolla on vierähtänyt viiteen aamulla. Se on rankkaa, mutta jos haluaa sijoittaa aikansa siihen, se palkitsee. Olen tykännyt siitä, että kaikki ovat niin omistautuneita ja ottavat sen tosissaan. On jollain tavalla hauskaa, että koululla on jopa pelottava maine. Se koetaan ennemmin elämäntyylinä.

Kilpailu on kovaa, etenkin itseään kohtaan

Hurjan tahdin konkretisoi se, että projekteja ja ryhmätöitä on ensimmäisten kuukausien aikana ollut yhtä aikaa jopa kuusi. Uuteen kotikaupunkiinsa Kailes ei ole sen vuoksi ehtinyt vielä tutustua. Rytmi ei tullut odottamatta, vaikka sitä ei käsitäkään kuin tekemällä.

Jasmin Ojalainen

Mika Kailes on ponnahtanut taidealan metropoliin todellisena moniosaajana: oman mallistonsa yliopistossa suunnitellut muotiopiskelija on myös vakiinnuttanut kasvonsa kameran kummallakin puolen niin mallina kuin valokuvaajana.

— Syyskuun jälkeen en ole nähnyt Lontoota hirveästi. Opiskelu on vastannut odotuksia, mutta ajattelin, että se olisi jollain tapaa itsenäisempää. Tuntuu, että meitä karaistaan tarkoituksella ja eka jakso tulee olemaan muita pahempi.

Central Saint Martins on maailma, jota kannattelee vahva yhteisöllisyys. Kehittymään ravisuttaa opettajien kritiikki, jota Kailes kuvailee ajoittain rankaksi. Kun riittävän monta kykyä laitetaan yhteen, saadaan summaksi keskinäistä kilpailua. Oppilaiden tavoitteellisuus ei kuitenkaan kipinöi käytävillä.

— Koululla on todella hyvä yhteishenki ja kaikki pitävät toistensa puolia. Kilpailusta ei puhuta, mutta se on varmasti monella takaraivossa. Kun ihmiset ovat lahjakkaita, ei haluta jäädä huonommaksi ja tietyn tason eteen tehdään paljon töitä.

Kansainvälinen hype on Suomessa alakulttuuri

Vaihtelua opiskeluun tuo se, että ryhmätöitä voi ajoittain hoitaa omalla äidinkielellä luokan toisen suomalaisopiskelijan kanssa. Juuriaan Kailes pyrkiikin tuomaan esiin mahdollisimman paljon: yhdeksi projektin aiheeksi valikoitui Kalevala.

Imatralaislähtöisenä on vaikea linkittää itsensä tällaisiin asioihin, täältä ajateltuna ne tuntuvat niin kaukaisilta.

— Olen halunnut katsoa tekemisessäni Suomeen päin. Alalla ja koulussa on tärkeä erottua, joten miksi sitä ei toisi omasta taustastaan, hän pohtii.

Kansalliseepos löytyi koulun kirjastosta, mutta suomalaisuus on muotimaailmassa vielä suhteellisen anonyymi. Kailes kokee, että Suomi kiinnostaa alalla, mutta osaamisesta ei tiedetä tarpeeksi.

— Ihmiset ovat lahjakkaita, mutta sitä ei viedä eteenpäin kansainvälisesti. Moni voi kokea itsensä niin pieneksi, ettei ole uskallusta lähteä. Suomessa alalla ei ole liikaa töitä, mutta kunnianhimoa puuttuu silti.

Taito kuitenkin kantaa, ja se huomataan kansainvälisesti. Muotikulttuurien ero heijastuu siten, että ulkomailla vaikuttavat suomalaiset ovat usein kotimaassa tuntemattomia.

— Lontoossa on paljon merkittäviä suomalaisia muotialan osaajia, jotka ovat tunnettuja ammattitaidostaan. Suomessa heitä ei edes tiedetä. Esimerkiksi suomalainen SSAW on yksi päälehdistä koulun kirjaston hyllyssä. Täällä ne ovat kuitenkin underground-juttuja, mikä on hassua, Kailes miettii.

Bloggaaminen raivasi tietä

Kokemusta kameran kummaltakin puolelta hänellä on valokuvaajana, stylistinä sekä mallina. 17-vuotiaana perustettu blogi siivitti aikoinaan mallitoimiston listoille pari vuotta myöhemmin.

Tällä hetkellä satunnaiset työt järjestyvät koulun ehdoilla ja omalla päätäntävallalla. Yhteisöpalvelu Instagramissa Kailesta seuraa yli kymmenen tuhatta ihmistä, mitä kautta tulevat myös yhteydenotot.

— Instagram on CV, jonka kautta aukeaa työmahdollisuuksia. Siitä olen kiitollinen. Pidän sen tavallaan tarkoituksella erillään muusta elämästä, mutta se on auttanut paljon. En ole koskaan ottanut mallin töitä niin vakavasti, kokenut sen vain kivana asiana, jota tekee sivussa.

Töiden lisäksi sosiaalinen media on tuonut rohkeutta. Kailes tietää, että ponnistaminen kohti unelmia voi olla vaikeaa. Itärajalta taidemaailman metropoliin sinkautti uskallus, ja usko itseensä. Häntä katsoessaan on vaikea kuvitella, että koskaan olisi toisin ollutkaan.

— Se, että perustin blogin, on avannut paljon ovia. Imatralaislähtöisenä on vaikea linkittää itsensä tällaisiin asioihin, täältä ajateltuna ne tuntuvat niin kaukaisilta. Koulusta minut muistetaan ujona, mutta itsevarmuus on löytynyt tätä kautta.

Kiireestä joustavat ystävät ja parisuhde

Hetken pysähtyminen kahvilassa on välähdys harvinaiseksi jääneestä vapaa-ajasta. Kiirettä rikkovat lomapäivät antavat mahdollisuuden tasapainottaa yhtälöä, jossa muuttujina ovat koulunkäynnin ja nukkumisen lisäksi olleet parisuhde ja ystävät. Etenkin Bristolissa asuva poikaystävä on kokenut arjen pyörityksen ensi kädessä.

— Matkustaminen Lontooseen viikonloppuisin on jäänyt usein hänen kontolleen. Nyt yritän nähdä ystäviäni ja käydä gallerioissa. Se on ollut itselleni inspiroivaa ajanvietettä, Kailes avaa suunnitelmiaan ennen paluuta takaisin.

Kolmevuotisen tutkinnon ensimmäinen syksy tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden ääriviivat hahmottuvat selkeimmiksi matkan varrella. Jo tutkinnon laajuus kuvastaa siitä, että Kailes ei toistaiseksi halua sitoutua vain yhteen ajatukseen.

— Vielä näkisin itseni ulkomailla. En sulkisi Helsingissä asumista pois tulevaisuudessa, ehkä Suomessa tapahtuu muodin saralla enemmän.

Tilastolähde: Business of fashion -sivusto

Fakta: Mika Kailes

Kirjoitti ylioppilaaksi Mansikkalan lukiosta vuonna 2012.

Kotoisin Saareksiinmäeltä, asuu Pohjois-Lontoossa.

Perheeseen kuuluvat äiti, isä ja kaksi vanhempaa veljeä.

Harrastuksiin kuuluu valokuvausta sekä gallerioissa ja kirpputoreilla käyntiä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet