Kello soimaan aamuvarhaisella ja lapset mukaan ruoanlaittoon – Etelä-Saimaa keräsi perheille tietopaketin Eksoten avulla

Etelä-Karjalassa Lasten- ja nuorten talon palvelut toimivat pääosin etävastaanottoina. Oppilashuollon henkilöstö on tavoitettavissa edelleen, ja myös sosiaalipalvelut toimivat normaalisti. Perheiden tueksi on lisätty psykologiaikaa.

Kai Skyttä

Etelä-Saimaan toimittaja Kaisa Juntunen haastattelee psykologi Helena Metsäterää, erityisasiantuntija Tiina Vormistoa ja psykiatri Antti Lehtosta skypen avulla.
Etelä-Saimaan toimittaja Kaisa Juntunen haastattelee psykologi Helena Metsäterää, erityisasiantuntija Tiina Vormistoa ja psykiatri Antti Lehtosta skypen avulla.

Vanhemmat ja perheet ovat lujilla koronakeväänä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote varautuu siihen, että perheiden tuen tarve voi lisääntyä poikkeusajan jatkuessa. Lasten- ja nuorten talolla on laadittu suunnitelmia siltä varalta, että asiakasperheiden määrä lisääntyy. Tässä vaiheessa toivotaan, ettei niitä tarvitse ottaa käyttöön.

– Pitää miettiä, miten välttää kriisit ennakkoon, sanoo nuorisopsykiatri Antti Lehtonen.

Nyt on tärkeää, että arki rullaa perheissä niin hyvin kuin näissä olosuhteissa on mahdollista.

– Noin 95 prosentissa perheistä asiat ovat hyvin, ja on tärkeää, että ne pysyisivätkin kunnossa. Suurin osa ihmisistä sopeutuu muuttuviin tilanteisiin, Lehtonen sanoo.

Jos vanhemmille tulee tunne, että omat voimat eivät riitä, apua on tarjolla ja siihen kannattaa tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lasten- ja nuorten talon palvelut toimivat, tosin pääosin etävastaanottoina. Oppilashuollon henkilöstö on tavoitettavissa edelleen ja myös sosiaalipalvelut toimivat normaalisti.

Perhepalveluissa on lisätty psykologiresurssia perheiden tueksi. Lasten ja nuorten talon asiakaspalvelusta voidaan tarvittaessa ohjata perheitä psykologien puhelinvastaanotolle.

Lisäksi netistä löytyy monenlaista tietoa ja käytännön vinkkejä.

Seuraavassa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin ongelmatilanteista, joita perheissä kohdataan tällä hetkellä.

Mitä tehdä lapsen kanssa, joka ei tee etätehtäviään?

Monissa perheissä vanhemmat tekevät etätöitä ja heidän pitää siinä samalla valvoa lastensa etäkoulua.

– Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että opettajat ja vanhemmat pitävät yhteyttä. Jos oppimisessa on haastetta, opettajaan pitää olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, erityisasiantuntija Tiina Vormisto sanoo.

Asiantuntijat rauhoittelevat, että maailma ei kaadu, vaikka koulunkäynti ei nyt ihan sujukaan.

–  Vanhempien ei pidä ottaa syyllisyyttä, kun juuri minun lapseni ei tee läksyjä. Jos oppimisessa jää aukkoja, ne paikataan syksyllä, Antti Lehtonen rauhoittelee.

Mihin pistäisi lapset riehumaan ja energiaansa purkamaan?

Kun koko perhe on päivät pitkät yhdessä, hermot alkavat helposti kiristyä. Kun vielä koko porukan iltaharrastukset ovat tauolla, aika voi tuntua pysähtyneeltä ja päivät toivottoman pitkiltä.

–  Osa lapsista kokee, että on liikaa koulutöitä. Mutta osan mielestä niitä on liian vähän. Kun tehtävät on tunnissa tehty, on vaikea keksiä muuta tekemistä, Tiina Vormisto sanoo.

Jos lapsi on tottunut käymään neljä kertaa viikoissa treeneissä, hänen voi olla vaikea ohjelmoida itseään toiseen malliin. Mutta energia pitää saada kanavoitua jonnekin.

– Vaihtoehtoja on rajattomasti, kun niitä alkaa miettiä yhdessä. Nyt on mahdollisuus luoda perheelle aivan uudenlainen yhteys yhteisen tekemisen kautta, Antti Lehtonen sanoo.

Perhe voi lähteä yhdessä vaikka geokätköilemään tai pelaamaan frisbeegolfia.

Kai Skyttä

Vaikka aamulla ei ole lähtöä kotoa mihinkään, herätyskello on hyvä virittää normaalisti.
Vaikka aamulla ei ole lähtöä kotoa mihinkään, herätyskello on hyvä virittää normaalisti.

Kuinka saada ruotuun teini, joka on alkanut nukkua päivät ja valvoa yöt?

Kun aamulla ei ole lähtöä mihinkään, arkirytmi menee helposti sekaisin niin lapsilla kuin vanhemmilla.

Asiantuntijat korostavat arkirytmin merkitystä.

– Autamme mieltä sopeutumaan poikkeuksellisessa tilanteessa, kun heräämme samaan aikaan kuin ennen, teemme aamutoimet kuten ennen ja aloitamme työt samaan aikaan kuin tavallisesti, psykologi Helena Metsäterä neuvoo.

Päivän suunnitelmaa ei kannata rustata aamulla, vaan edellisenä päivänä tai jo viikonloppuna koko seuraavaksi viikoksi.

Välitunteja ei pidä unohtaa ja lounasta tulee syödä lounasaikaan.

– Lapset voivat osallistua ruokalistan suunnitteluun ja ruoan tekemiseen. Jokaisen pitää osallistua perheen arjen pyörittämiseen omalta osaltaan, Metsäterä sanoo.

Oma lukunsa ovat murrosikäiset, jotka saattavat heittäytyä joka asiassa vastahankaan.

– Ei ole hyvä idea ajatella, että nyt alan lastani kasvattaa, kun on aikaa. Nyt ei pidä alkaa vaatia ja esittää tiukkoja ukaaseja. Poikkeustilassa on luovittava soveliaasti, Antti Lehtonen toppuuttelee.

Nyt ei ole myöskään otollinen aika vaatia perheeltä optimaalista siisteyttä ja järjestystä.

– Ei kannata välittää onko pölyä. Pääasia, että rutiinit pysyvät, Lehtonen sanoo.

Millä ilveellä saisi sisarusten alituisen riitelyn loppumaan?

Koti voi alkaa tuntua ahtaalta, kun koko perhe pyörii siellä kaiken aikaa päivästä toiseen.

Kaikilla perheillä ei ole omia tietokoneita tai omia huoneita. Silloin on pakko sopia selvät vuorot.

– Löytyisikö kotoa kaikille pieni oma tila, jossa saisi vetää henkeä? Näin ennaltaehkäistiin myös vanhempien välisiä konflikteja, Metsäterä sanoo.

Entä jos vanhemmat käyvätkin normaalisti töissä ja lapset ovat keskenään kotona?

– Siinäkin tilanteessa lapset hyötyvät kotilukujärjestyksestä, että tähän aikaan herätään ja tehdään koulutyöt, Vormisto opastaa.

Keskenään kotona olevien sisarusten välille syntyy helposti riitoja, joiden ratkomiseen tarvittaisiin aikuista. Lapsille voi syntyä muutakin paniikkia, vaikka ruokaa laittaessa.

Lapsen tiedossa pitää olla, kenen puoleen voi kääntyä, jos on hätätilanne eikä vanhempia saa kiinni.

– Myös isovanhemmat voivat edelleen olla voimavarana puhelimitse tai videoyhteyksillä, Metsäterä muistuttaa.

Johanna Erjonsalo

Normaali arkirytmi aterioineen ja ulkoilemisineen luo turvan tunnetta lapselle.
Normaali arkirytmi aterioineen ja ulkoilemisineen luo turvan tunnetta lapselle.

Miten hallita omaa ahdistustaan ja pelkoaan? Millä sanoilla kertoa lapselle koronasta?

Koronatilanteen pitkittyessä pelko ja ahdistus lisääntyvät. Monissa perheissä on myös taloushuolia lomautusten ja irtisanomisten vuoksi.

– Elämme poikkeuksellisia aikoja, joita varten ei ole opittuja tai aiemmin kokeiltuja tapoja toimia. Tämä on uutta kaikille, niin vanhemmille kuin ammattilaisille. Olisi tärkeää antaa mielelle aikaa sopeutua tilanteeseen. Se vie ihmisillä enemmän tai vähemmän aikaa, sanoo Helena Metsäterä.

Lapsi saattaa pelätä, sairastuuko itse tai kuoleeko mummi.

– Vanhempien pitää kuunnella lasten mietteitä, huolia ja murheita, lohduttaa ja luoda toivoa. On tärkeää muistuttaa, että tämä loppuu joskus, Vormisto sanoo.

Pinnalla on myös turhautumista ja ikävä tavallista arkea. Samalla kun vanhempi kaipaa työkavereita ja omia harrastuksia, lapsi harmittelee peruuntunutta turnausreissua ja kiukkuaa, kun ei pääse kaverille yökylään.

– Vanhempi voi sanoa ääneen oman pettymyksen, ikävän ja surun. Näin hän on mallina ja antaa lapselle luvan sanoa asiat ääneen, Metsäterä sanoo.

Tiina Vormisto pohtii, että ehkä lohtua tuo se ajatus, että kaikkien lapsiperheiden arki on muuttunut, olemme samassa veneessä maailmanlaajuisesti.

– Aikuinen saa olla huolissaan, surullinen ja apea. Kaikki tunteet ovat luonnollisia, mutta niihin ei pidä jäädä kiinni. On tärkeää, että aikuiset suojaavat lapsiaan omilta voimakkailta tunteiltaan, Vormisto sanoo.

Alkoholista asiantuntijat varoittavat. Nyt jos koskaan on syytä pysyä erossa väkijuomista ja etsiä muita keinoja rentoutuakseen.

Jatkuva uutistulva voi lisätä osaltaan kaikkien huolestuneisuutta. Uutisten ja somen seurantaa on syytä rajoittaa.

– Nyt somet pois ja lautapelit esiin, Antti Lehtonen patistaa.

Iloa ja huumoria ei pidä unohtaa.

– Illalla voi kiittää itseään ja perhettään, ja huomenna on uusi päivä. Tämä poikkeustila loppuu jossakin kohdassa ja sitten on aika pitää juhlat, Tiina Vormisto tsemppaa.

Aamulla herätyskello soimaan normaalisti

Pitäkää vuorokausirytmi normaalina. Aamulla herätyskello soimaan ja teinitkin ylös sängystä.

Tehkää viikonloppuna lukujärjestys seuraavalle viikolle. Merkatkaa oppituntien lisäksi välitunnit.

Lounas sovittuun aikaan.

Suunnitelkaa koko perhe yhdessä viikon ruokalista.

Lapset mukaan valmistamaan ruokaa ja muihin kotitöihin.

Ruokaa ei ole pakko tehdä aina itse. Kaupoista ja ravintoloista saa valmiita aterioita.

Älkää ottako paineita lapsen koulutehtävistä.

Jos vanhemmat ovat töissä ja lapset yksin kotona, miettikää henkilö, jolle lapsi voi soittaa hätätilanteessa.

Älkää möllöttäkö kaikki omissa huoneissa tai tuijota omia kännyköitä. Tehkää asioita yhdessä, kokeilkaa uusia juttuja. Oletteko koskaan geokätköilleet tai pelanneet frisbeegolfia?

Ei kannata terästäytyä supervanhemmaksi. Olkaa armollisia itsellenne ja lapsillenne.

Nyt ei ole aika stressata pölypalloista nurkissa tai lattialle jätetyistä sukista.

Täältä apua

Eksote

Eksoten sivuilta löytyy lukuisia auttavien tahojen numeroita ja nettiosoitteita.

Väestöliitto

Väestöliiton asiantuntijoiden tuottamaa tietoa ja palveluita koronaepidemiaan liittyen.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Arkisin klo 13-15 mahdollisuus jutella puhelimessa: Marjaana puh. 050 358 8394 ja Noora puh. 050 466 2642.

Tietoa koronaviruksesta, tukea ja vinkkejä.

Facebookissa vertaistukea ja tietoa: Kaakon äipät ja iskät

Terveyskylä

Koronabotissa ohjausta, neuvoa ja henkistä tukea.

Mielenterveystalo

Opas koronavirukseen liittyvän huolen ja epävarmuuden sietämiseen.

Lastensuojelun Keskusliitto

Miten säilyttää perhesopu

Pelastakaa Lapset ry.

Lahjakortteja ruokakauppaan sekä erilaista tietoa ja tukea.

https://www.pelastakaalapset.fi/

Luetuimmat