Kuva-aarteet vievät Lappeenrannan humppafestareille ja asuntomessuille aikaan ennen turvavälejä, Finna avasi arkistonsa entistä laajempaan käyttöön

Museovirasto jättimäisten kuva-arkistojen digitointi etenee koko ajan. Kun ennen Finnan sivuilta saattoi tihrustaa vain näyttökuvia, nyt vanhoista kuvista voi tehdä kotiinsa vaikka tapetin.

Museovirasto/Journalistinen kuva-arkisto, Lauri Sorvojan kokoelma

Humppamaratonin yleisöä Lappeenrannassa heinäkuussa 1982.
Humppamaratonin yleisöä Lappeenrannassa heinäkuussa 1982.

Miltä näytti, kun Lappeenrannassa humpattiin?

Tai kun keskustan vesitorniin vielä pääsi?

Tai millaisia olivat Vuoksi ja Valtionhotelli ennen kuin Imatrankoski valjastettiin? Tai, tai, tai...

Museovirasto avasi joulukuun puolivälissä Finna-hakupalvelussaan yli 200 000 kansallisen kuvakokoelman kuvaa painolaatuisina kuvatiedostoina kaikkien vapaasti käytettäväksi.

Tähän asti Finnan kokoelmia on voinut tarkastella näyttökuvina, mutta nyt aineistoa voi ladata käytettäväksi niin julkaisuissa, tutkimuksessa kuin vaikkapa sisustusratkaisuissakin.

Ruudultakin kuvia katsellessa niistä saa nyt enemmän irti.

– Palautetta on tullut, että kun kuvissa on korkea resoluutio, niistä näkee uusia yksityiskohtia, yli-intendentti Ismo Malinen Museovirastosta kertoo.

Museovirasto/Journalistinen kuva-arkisto, Lauri Sorvojan kokoelma

Asuntomessut pidettiin Joutsenossa heinäkuussa 1979.Niillä vierailivat muun muassa Pertti ja Sirkku Peltoniemi.
Asuntomessut pidettiin Joutsenossa heinäkuussa 1979.Niillä vierailivat muun muassa Pertti ja Sirkku Peltoniemi.

Museovirasto/Lappeenrannan museot, Aarne Mikonsaaren kuva-arkisto

Joutsenossa kahviteltiin baari Tuki-Rastissa vuonna 1982.
Joutsenossa kahviteltiin baari Tuki-Rastissa vuonna 1982.

Iso avaus

Kokonaisuudessaan kyseessä on Suomen suurin kuvallisten kokoelmien avaaminen vapaaseen käyttöön.

Kuvien lisäksi Finnasta pääsee tarkastelemaan nyt myös arkeologista aineistoa, Journalistista kuva-arkistoa sekä Suomen kansallismuseon kokoelmia. Kullekin on omat hakusivunsa.

Kaikkiaan Museoviraston kokoelmiin kuuluu yli 18 miljoonaa kuvaa, noin puoli miljoonaa kulttuurihistoriallista esinettä ja yli 1,5 miljoonaa arkeologista löytöä.

Jättikokoelmasta vain pieni osa on toistaiseksi digitoitu, ja Finnassa on julkaistu vasta noin 300 000 kohteen tiedot.

Saatavilla oleva kuvakokoelma kuitenkin laajenee Ismo Malisen mukaan vuosittain vähintään tuhansilla kuvilla, kun aineiston digitoiminen edistyy.

– Kaikkea aineistoa silti tuskin koskaan digitoidaan, vaan vain tutkimuksen ja käytön kannalta keskeinen.

Museovirasto/Historian kuvakokoelma, Pietisen kokoelma

Valokuvaaja Lappeenrannan vesitornissa vuonna 1938.
Valokuvaaja Lappeenrannan vesitornissa vuonna 1938.

Museovirasto/Lappeenrannan museot, kuva-arkisto, Kuvapaja

Koulu on loppunut ja tyttölyseon oppilaat kiiruhtavat kotiin. Kuva on vuodelta 1957.
Koulu on loppunut ja tyttölyseon oppilaat kiiruhtavat kotiin. Kuva on vuodelta 1957.

Kaikille yhteistä perintöä

Kuva-aineistot ovat Malisen mukaan Finnan käytetyin aineisto. Vuosittain sivustolla kirjataan 3,6 miljoonaa käyntikertaa. Tulevaisuudessa ennätykset todennäköisesti paukkuvat.

Saatavilla oleva kuvakokoelma kuitenkin laajenee Ismo Malisen mukaan vuosittain vähintään tuhansilla kuvilla.

– Jo nyt uudistus on selvästi lisännyt Finnan käyttöä. Sivuilla sekä käydään että ladataan kuvia entistä enemmän, Malinen kertoi jo ennen joulua.

Tähän Museovirasto uudistuksella pyrkiikin: kulttuuriperintö on yhteistä, joten sen pitäisi olla kaikkien käytettävissä. Julkinen hallinto on kirjannut tämän periaatteen monessa maassa.

Museovirasto/M. L. Carstensin kokoelma

Imatrankoski vuonna 1908.
Imatrankoski vuonna 1908.

Museovirasto/ Journalistinen kuva-arkisto, Helge W. Heinosen kokoelma

Imatranajoissa elokuussa 1966 vallitsi tiivis tunnelma.
Imatranajoissa elokuussa 1966 vallitsi tiivis tunnelma.

Museovirasto/Journalistinen kuva-arkisto, UA Saarisen kokoelma

Työntekoa Kaukopään tehtailla 1964.
Työntekoa Kaukopään tehtailla 1964.

Kuvamyynnin tulot eivät pudonneet

Ihan ongelmatonta arkistojen avaaminen vapaaseen käyttöön ei ole ollut. Monet museot ovat pelänneet kuvamyyntitulojen menetyksiä.

Esimerkiksi Hollannin Rijksmuseum aloitti keskikokoisten kuviensa avaamisen vapaaseen käyttöön vuonna 2011, mutta piti vielä isot tiedostot maksullisina.

"Huoli tulojen menetyksestä vaikutti ja vaikuttaa edelleen ratkaisuihin. Museovirasto oli samojen kysymysten äärellä", Malinen kirjoittaa blogissaan, jolla hän taustoitti Museoviraston päätöstä.

Myös Museovirasto eteni asteittain ja avasi vuoden 2017 alussa vapaaseen käyttöön vain digitoidut näyttökuvat. Korkearesoluutioiset kuvat säilyivät yhä maksullisina.

Mutta mitä tapahtuikaan? Sama kuin Hollannissa: tulot eivät romahtaneet, vaan päin vastoin kasvoivat.

Suomessa uudistus osui hyvään saumaan: 2017 oli itsenäisyyden juhlavuosi, ja historiallisille kuville oli kova kysyntä. Samaan aikaan myös tietoisuus Museoviraston palveluista ja sen verkon kautta käytettävissä olevista kokoelmista kasvoi.

Museovirasto/Historian kuvakokoelma

Nuijamaan kansakoulun oppilaita hiihtolomalla 1920-luvulla.
Nuijamaan kansakoulun oppilaita hiihtolomalla 1920-luvulla.

Museovirasto/Pietisen kokoelma

Myllysaaren uimarantaa kesällä 1936.
Myllysaaren uimarantaa kesällä 1936.

Kaikista maksuista ei luovuta

Lopulta Museovirasto päätti luopua kokonaan omasta kuvamyyntijärjestelmästä. Sen sijaan resurssit suunnattiin Finna-palvelun pohjalta rakennettavien palvelujen ja toiminnan kehittämiseen.

Kaikista kuvapalveluihin liittyvistä maksuista Museovirasto ei silti luovu. Jatkossakin maksuja peritään tilauksesta tehtävistä digitoinneista ja asiakaspalvelusta.

Lisäksi osaan kuvista liittyy oikeudellisia ja sopimuksellisia rajoitteita, joten aivan kaikki digitoidut aineistot eivät tule täysin vapaaseen käyttöön.

Avatun aineiston osalta Museovirasto toivoo, että sitä myös käytetään. Tavoitteena on näin lisätä ihmisten ymmärrystä siitä, että kulttuuriperintö ympäröi meitä kaikkia.

"OIemme kaikki myös kulttuuriperinnön ylläpitäjiä ja uuden rakentajia", Malinen huomauttaa.

Museoviraston kokoelmien aineistoja voi hakea ja selata museovirasto.finna.fi -palvelussa. Kuvien käytössä Museovirasto toivoo eettisyyttä ja asianmukaisuutta. Mahdolliset käytön rajoitukset on mainittu kuvien yhteydessä. Hakupalvelua ylläpitää ja kehittää Kansalliskirjasto alan toimijoiden kanssa.

Uusimmat uutiset