Kuva-aarteet vievät Lappeenrannan humppafestareille ja asuntomessuille aikaan ennen turvavälejä, Finna avasi arkistonsa entistä laajempaan käyttöön
Museovirasto jättimäisten kuva-arkistojen digitointi etenee koko ajan. Kun ennen Finnan sivuilta saattoi tihrustaa vain näyttökuvia, nyt vanhoista kuvista voi tehdä kotiinsa vaikka tapetin.
Miltä näytti, kun Lappeenrannassa humpattiin?
Tai kun keskustan vesitorniin vielä pääsi?
Tai millaisia olivat Vuoksi ja Valtionhotelli ennen kuin Imatrankoski valjastettiin? Tai, tai, tai...
Museovirasto avasi joulukuun puolivälissä Finna-hakupalvelussaan yli 200 000 kansallisen kuvakokoelman kuvaa painolaatuisina kuvatiedostoina kaikkien vapaasti käytettäväksi.
Tähän asti Finnan kokoelmia on voinut tarkastella näyttökuvina, mutta nyt aineistoa voi ladata käytettäväksi niin julkaisuissa, tutkimuksessa kuin vaikkapa sisustusratkaisuissakin.
Ruudultakin kuvia katsellessa niistä saa nyt enemmän irti.
– Palautetta on tullut, että kun kuvissa on korkea resoluutio, niistä näkee uusia yksityiskohtia, yli-intendentti Ismo Malinen Museovirastosta kertoo.
Iso avaus
Kokonaisuudessaan kyseessä on Suomen suurin kuvallisten kokoelmien avaaminen vapaaseen käyttöön.
Kuvien lisäksi Finnasta pääsee tarkastelemaan nyt myös arkeologista aineistoa, Journalistista kuva-arkistoa sekä Suomen kansallismuseon kokoelmia. Kullekin on omat hakusivunsa.
Kaikkiaan Museoviraston kokoelmiin kuuluu yli 18 miljoonaa kuvaa, noin puoli miljoonaa kulttuurihistoriallista esinettä ja yli 1,5 miljoonaa arkeologista löytöä.
Jättikokoelmasta vain pieni osa on toistaiseksi digitoitu, ja Finnassa on julkaistu vasta noin 300 000 kohteen tiedot.
Saatavilla oleva kuvakokoelma kuitenkin laajenee Ismo Malisen mukaan vuosittain vähintään tuhansilla kuvilla, kun aineiston digitoiminen edistyy.
– Kaikkea aineistoa silti tuskin koskaan digitoidaan, vaan vain tutkimuksen ja käytön kannalta keskeinen.
Kaikille yhteistä perintöä
Kuva-aineistot ovat Malisen mukaan Finnan käytetyin aineisto. Vuosittain sivustolla kirjataan 3,6 miljoonaa käyntikertaa. Tulevaisuudessa ennätykset todennäköisesti paukkuvat.
Saatavilla oleva kuvakokoelma kuitenkin laajenee Ismo Malisen mukaan vuosittain vähintään tuhansilla kuvilla.
– Jo nyt uudistus on selvästi lisännyt Finnan käyttöä. Sivuilla sekä käydään että ladataan kuvia entistä enemmän, Malinen kertoi jo ennen joulua.
Tähän Museovirasto uudistuksella pyrkiikin: kulttuuriperintö on yhteistä, joten sen pitäisi olla kaikkien käytettävissä. Julkinen hallinto on kirjannut tämän periaatteen monessa maassa.
Kuvamyynnin tulot eivät pudonneet
Ihan ongelmatonta arkistojen avaaminen vapaaseen käyttöön ei ole ollut. Monet museot ovat pelänneet kuvamyyntitulojen menetyksiä.
Esimerkiksi Hollannin Rijksmuseum aloitti keskikokoisten kuviensa avaamisen vapaaseen käyttöön vuonna 2011, mutta piti vielä isot tiedostot maksullisina.
"Huoli tulojen menetyksestä vaikutti ja vaikuttaa edelleen ratkaisuihin. Museovirasto oli samojen kysymysten äärellä", Malinen kirjoittaa blogissaan, jolla hän taustoitti Museoviraston päätöstä.
Myös Museovirasto eteni asteittain ja avasi vuoden 2017 alussa vapaaseen käyttöön vain digitoidut näyttökuvat. Korkearesoluutioiset kuvat säilyivät yhä maksullisina.
Mutta mitä tapahtuikaan? Sama kuin Hollannissa: tulot eivät romahtaneet, vaan päin vastoin kasvoivat.
Suomessa uudistus osui hyvään saumaan: 2017 oli itsenäisyyden juhlavuosi, ja historiallisille kuville oli kova kysyntä. Samaan aikaan myös tietoisuus Museoviraston palveluista ja sen verkon kautta käytettävissä olevista kokoelmista kasvoi.
Kaikista maksuista ei luovuta
Lopulta Museovirasto päätti luopua kokonaan omasta kuvamyyntijärjestelmästä. Sen sijaan resurssit suunnattiin Finna-palvelun pohjalta rakennettavien palvelujen ja toiminnan kehittämiseen.
Kaikista kuvapalveluihin liittyvistä maksuista Museovirasto ei silti luovu. Jatkossakin maksuja peritään tilauksesta tehtävistä digitoinneista ja asiakaspalvelusta.
Lisäksi osaan kuvista liittyy oikeudellisia ja sopimuksellisia rajoitteita, joten aivan kaikki digitoidut aineistot eivät tule täysin vapaaseen käyttöön.
Avatun aineiston osalta Museovirasto toivoo, että sitä myös käytetään. Tavoitteena on näin lisätä ihmisten ymmärrystä siitä, että kulttuuriperintö ympäröi meitä kaikkia.
"OIemme kaikki myös kulttuuriperinnön ylläpitäjiä ja uuden rakentajia", Malinen huomauttaa.
Museoviraston kokoelmien aineistoja voi hakea ja selata museovirasto.finna.fi -palvelussa. Kuvien käytössä Museovirasto toivoo eettisyyttä ja asianmukaisuutta. Mahdolliset käytön rajoitukset on mainittu kuvien yhteydessä. Hakupalvelua ylläpitää ja kehittää Kansalliskirjasto alan toimijoiden kanssa.