"Tuntuu, että sängystä putoaa, naapurit pelkäävät, että lasikaide räjähtää" — Löytyikö Porin seudulla tehdyistä testeistä ratkaisu Tykissä tärisevien talojen ongelmaan?

Kai Skyttä

Väylävirasto teki poikkeuksellisen laajoja testejä Porin seudun junaradoilla elokuussa. Kuvituskuva.
Väylävirasto teki poikkeuksellisen laajoja testejä Porin seudun junaradoilla elokuussa. Kuvituskuva.

Väylävirasto on tutkinut venäläisten hiilivaunujen aiheuttamaa tärinää Porin seudulla tehdyissä koeajoissa.

Elokuun aikana tehtyjen testien alustavien tulosten mukaan yksi syy vaunujen aiheuttamaan normaalia suurempaan tärinään on niiden suurempi teliväli. Väylän rautatieliikennejohtaja Markku Nummelinin mukaan vaunujen kunto ei ole ratkaiseva tärinää aiheuttava tekijä.

— Tulosten mukaan vasta merkittävä nopeuden lasku vähentäisi oleellisesti tärinän tasoa. Tämä taas vähentäisi radalle mahtuvien junien määrää eli heikentäisi matkustajien liikkumista ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia.

Porin seutu valikoitui koeajojen pitopaikaksi, sillä alueella on kärsitty merkittävästi rautatieliikenteen asuintaloihin aiheuttamasta tärinästä.

Samanlaista tärinää on havaittu myös Lappeenrannassa. Etelä-Saimaa uutisoi elokuussa Tykin asuinalueen asukkaiden kokemuksista. Tykissä asuvat ovat ihmetelleet jo jonkin aikaa talojen yöllistä tärinää. Asukkaat kertoivat heränneensä öisin, kun talo on tuntunut heiluvan sivusuunnassa.

— Tuntuu, että sängystä putoaa, sanoo Tykissä asuva Maritta Poutanen kertoi 

— Naapurit pelkäävät, että lasikaide räjähtää.

Tuolloin Nummelin arvioi, että kyseessä ovat juuri Venäjältä Vainikkalan ja Imatran kautta kolmesti päivässä saapuvat kivihiilijunat, jotka matkustavat Poriin asti.

Ei helppoja ratkaisuja

Tekniikka ja ympäristö -osaston johtaja Minna Torkkeli Väylästä selittää, että itäisen yhdysliikenteen vaunuissa akseliryhmien mittasuhteet ovat erilaiset kuin suomalaisissa vaunuissa. Akseliryhmät ovat vaunujen päissä, jolloin teliväli muodostuu pitkäksi.

— Se on yksi iso tekijä, joka ilmeni selvityksessä. Emme ole aiemmin tunteneet tätä vaikutusta. Se aiheuttaa sopivalla nopeudella ajettaessa maan painumista. Ilmeisesti tärinä lähtee voimistumaan tietyillä nopeuksilla.

Torkkelin mukaan helppoja ratkaisuja tärinäongelman korjaamiseksi ei ole. Rakenteelliset ratkaisut, kuten radan alle rakennettava paalulaatta tai radan ympärille rakennettava ponttiseinä ovat erittäin kalliita ja hitaita rakentaa. Myös olemassa olevan vaunukaluston uusiminen kestää ja on kallista.

— Helppoja ratkaisuja, mitkä eivät vaadi isoja investointeja tai muuten isoja muutoksia, ei ole. Nopeuden laskussa haittapuolena on kapasiteetti, junia ei mahtuisi niin paljon liikkumaan. Etenkin yksiraiteisilla rataverkon osilla on todella vaikea tilanne.

Lopulliset tulokset saadaan analysoitua vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen alueen kunnat, operaattorina toimiva VR-Transpoint ja rahdinantaja sopivat mahdollisista toimenpiteistä. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti.

— Mitään päätöksiä asian suhteen ei ole tehty. Keskusteluja tullaan käymään. Tämä on kompromissin hakua. Haemme mahdollisimman vähän huonoa ratkaisua.

Torkkeli kertoo Väylävirastoon tulleen valituksia junien aiheuttamasta tärinästä eri puolilta Suomea. Eniten valituksia tulee Porin ja Kokemäen väliseltä rataosuudelta ja Oulun seudulta.

— Se riippuu liikenteestä ja maaperästä. Pehmeä maaperä aiheuttaa ongelmia.