Turvetuotanto on alamäessä — turpeen korjuuala pienenee jatkuvasti ja Etelä-Karjalassa on vireillä vain yksi uusi tuotantoalue

Moni turpeennostoalue on pistetty kiinni osittain, ja osa kokonaan. Lappeenrannassa tuotantoala on jopa puolittunut takavuosista.

MIKA STRANDÉN

Suursuon turvetuotantoalue Taipalsaarella on metsätön aukea vesistöjen keskellä. Ranta-asukkaita kiukuttaa valumavesien vesistövaikutukset Pien-Saimaalla.
Suursuon turvetuotantoalue Taipalsaarella on metsätön aukea vesistöjen keskellä. Ranta-asukkaita kiukuttaa valumavesien vesistövaikutukset Pien-Saimaalla.

Etelä-Karjalan turpeennostoalasta noin kolmannes on pois tuotannosta. Suurin syy on alueiden osittainen sulkeminen. Samalla into uusien alueiden perustamiseen on hiipunut.

— Monia vanhoja tuotantoalueita ajetaan alas, ja uuden käynnistäminen on hankalaa. Todennäköisesti tuotantopinta-alat vähenevät koko ajan, sanoo Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristöinsinööri Timo Laine.

Monet suot ovat olleet turvetuotannossa useita vuosikymmeniä. Ajan mittaan turve käy vähiin ja nosto kannattamattomaksi, ja ainakin osa lohkoista suljetaan. Riippuu esimerkiksi turvekerroksen paksuudesta ja olosuhteista, kuinka pitkään nosto kannattaa.

Luvanhakija kohtaa vastustusta ja valituksia

Uusien tuotantoalueiden perustaminen on vaikeutunut huomattavasti.

— Tietoisuus turvetuotannon ympäristöhaitoista on levinnyt, ja vastustusta on kovasti, sanoo Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Jukka Nevalainen.

Lähes poikkeuksetta turpeennostosuunnitelmasta syntyy erimielisyyttä luvan hakijan sekä paikallisten asukkaiden, mökkiläisten ja luontojärjestöjen kesken.

Luvan hakuun voi mennä viisikin vuotta. Valtio on yrittänyt vauhdittaa luvitusta sillä, että asian viemiseen korkeimpaan hallinto-oikeuteen pitää saada lupa. Joka tapauksessa riitaisa lupaprosessi vie vuosia.

Tietoisuus ympäristöhaitoista on levinnyt, ja vastustusta on kovasti. — Jukka Nevalainen

Vapo epäilee uusien soidensa avaamista

Alan suurin yrittäjä on valtionyhtiö Vapo, jolla on seudulla noin 900 turvetuotantohehtaaria. Vapo sekä omistaa että vuokraa turvesoita.

— Etelä-Karjalassa tuotantopinta-alat ovat pienentyneet tasaisesti lähinnä vanhojen isojen työmaiden pienentyessä esimerkiksi Konnunsuolla, kertoo Vapon toimitusketjupäällikkö Ilkka Laitinen.

Vapollakin olisi uusia soita, mutta niistä ei ympäristösyistä välttämättä koskaan oteta turvetta.

— Uudet suoalueet sijoittuvat pääsääntöisesti luvan saamisen kannalta vaikeille vesistöalueille, Laitinen sanoo.

Hän ounastelee, että lupa voisi tyssätä vesistöjen kuormitukseen, arvokalakantojen elinympäristön heikentymiseen tai siihen, että samaista vesistöaluetta kuormittavat entuudestaan muut tuotantoalueet.

Janne Lehtonen

Kuivat ja kelvolliset turpeenkorjuukelit ovat olleet viime vuosina vähissä, mikä on syönyt turveyrittäjien elantoa. Kuva on arkistosta vuodelta 2010.

ELY-keskus ei puolla Höytiönsuon avaamista

Ainoa Etelä-Karjalassa vireillä oleva uusi hanke on Vapon Höytiönsuo Konnunsuolla. Lupa on käsiteltävänä aluehallintovirastossa. Pitkään vireillä ollut lupa on jo kiertänyt kertaalleen oikeusasteet ja palautettu uuteen valmisteluun.

ELY-keskus otti alkuvuodesta lausunnossaan hankkeeseen kielteisen kannan ympäristösyistä. Timo Laine arvelee, että aluehallintoviraston päätös on odotettavissa loppuvuodesta.

Lupatarkastelussa on silloin tällöin myös vanhojen tuotantoalueiden lupia. Niihin tehdään muutoksia esimerkiksi vesien puhdistuksen tehostamiseksi, jos aiempi puhdistusteho ei ole toivottu.

Turve vastaa neljää prosenttia energiantarpeesta

Vapoa lukuun ottamatta turpeentuottajat ovat pääsääntöisesti yksittäisiä yrittäjiä. Heitä korpeaa viime vuosien vaikeasti ennustettava ja sateinen sää. Märälle suolle ei pääse korjuuseen, ja tulos jää vaatimattomaksi.

Turpeen merkitys energianlähteenä on vähentynyt. Viime vuoden tammi—syyskuussa sen osuus vastasi alle neljää prosenttia Suomen energiankulutuksesta.

— Ei alan kehitys pysähdyksissä ole, mutta varmaan on aiempaa hiljaisempaa, Nevalainen sanoo.

Vapo ilmoitti toissa vuonna myyvänsä lähes kaikki maansa ja pyrkivänsä turvetuotannossa vuokramaille. Yhtiö omistaa Etelä-Karjalassa nyt noin 1 160 hehtaaria maata.

— Tästä määrästä osa tulee myyntiin tulevien vuosien aikana, Laitinen sanoo.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat