"Yksin ei tarvii pärjää, hae apua" – Lappeenrantalainen taiteilija Santtu Tuomola maalasi pysäyttävät sanat Lauritsalantien alikulkutunneliin

Santtu Tuomola on spreijannut seiniä jo nuorena poikana 2000-luvun alkuvuosina, kun graffitit vielä yleisesti nähtiin taiteen sijaan töherryksinä. Lappeenrannassa kuvataidetta opiskeleva Tuomola haaveilee siitä, että saisi jonain päivänä maalata oman muraalin.

Mika Strandén

Santtu Tuomolan kuvataiteessa näkyy värejä, hahmoja ja psykedeelisyyttä. Lappeenrannan Parkkarilankadun ja Lauritsalantien risteyksessä olevan alikulkutunnelin mielenterveysaiheinen, kantaaottava teos syntyi spontaanista ideasta muutamassa tunnissa.
Santtu Tuomolan kuvataiteessa näkyy värejä, hahmoja ja psykedeelisyyttä. Lappeenrannan Parkkarilankadun ja Lauritsalantien risteyksessä olevan alikulkutunnelin mielenterveysaiheinen, kantaaottava teos syntyi spontaanista ideasta muutamassa tunnissa.

Yksin ei tarvii pärjää. Hae apua.

Pysäyttävät sanat ilmestyivät Lappeenrannan Parkkarilankadun ja Lauritsalantien risteyksessä olevaan alikulkutunneliin syksyisenä päivänä hiljattain.

Sanojen ja koko graffitin takana on lappeenrantalaistunut, alun perin lohjalainen graffititaiteilija Santtu Tuomola, 29, jonka kanvaasina toimi yksi Lappeenrannan kaupungin luvallisista graffitiseinistä.

Graffiti kannustaa hakemaan apua ja tuo katukuvaan iloisia värejä, mutta idea tuli tekijänsä surullisista ajatuksista.

Tuomola kertoo surreensa sitä, että ihmisiä kuolee itsemurhiin, päihteisiin ja mielenterveysongelmiin. Graffiti on teemaltaan ajankohtainen, sillä Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10. lokakuuta.

Tuomolalle kuvataide on terapeuttinen tapa huoltaa omaa mieltä ja purkaa ajatuksia.

– Minun on helpompi ilmaista itseäni maalaamalla kuin puhumalla. Jokaisen työn taustalla on joku ajatus tai tunne. Töihin jää aina jotain itsestä.

Mika Strandén

Santtu Tuomola muutti Lohjalta Lappeenrantaan vuosi sitten, kun pääsi opiskelemaan kuvataidetta LAB-ammattikorkeakouluun.
Santtu Tuomola muutti Lohjalta Lappeenrantaan vuosi sitten, kun pääsi opiskelemaan kuvataidetta LAB-ammattikorkeakouluun.

Haaveena olisi, että pääsisin vielä joskus maalaamaan jonkun ison seinän, vaikka muraalin. — Santtu Tuomola

Mallia isoilta pojilta

Tuomola on spreijannut seiniä jo nuorena poikana 2000-luvun alkuvuosina, kun graffitit vielä yleisesti nähtiin taiteen sijaan töherryksinä.

Harrastus alkoi klassisesti, ottamalla mallia isommilta pojilta. Ensimmäiset tussinsa Tuomola osti lohjalaisesta kirjakaupasta ja spraymaalit paikallisesta maalikaupasta.

Luvallisia graffitiseiniä kaupungit eivät vielä tuolloin tarjonneet, ja Tuomolakin aloitti harrastuksensa seinistä, joihin ei olisi saanut maalata.

Vuosi sitten Tuomola muutti Lohjalta Lappeenrantaan päästyään opiskelemaan kuvataidetta LAB-ammattikorkeakouluun ja on pitänyt siitä, että uudessa kotikaupungissa annetaan tilaa katutaiteelle. Laillisten graffitiseinien ansiosta taiteilijat voivat tehdä työnsä rauhassa ja vielä entistä taidokkaammin.

Tuomolan mukaan myös yleinen ilmapiiri ja arvostus katutaidetta kohtaan on viimeisenä vuosikymmenenä parantunut.

– Tykkään itsekin käyttää töihin paljon aikaa. Parkkarilankadun graffitin tekemiseen meni kolmesta neljään tuntia.

Mika Strandén

Myös Parkkarilankadun ja Lauritsalantien risteyksen alikulkutunnelissa oleva siiliteos on Santtu Tuomolan käsialaa.
Myös Parkkarilankadun ja Lauritsalantien risteyksen alikulkutunnelissa oleva siiliteos on Santtu Tuomolan käsialaa.

Hahmoja seinillä

Minun on helpompi ilmaista itseäni maalaamalla kuin puhumalla. Jokaisen työn taustalla on joku ajatus tai tunne. — Santtu Tuomola

Mielenterveysaiheinen graffiti syntyi melko spontaanisti, kuten Tuomolan työt yleensä.

– Otan vain maalit mukaan ja menen tekemään.

Tuomolan käsistä syntyy värikkäitä, psykedeelisiäkin töitä, joissa on usein mukana ikonisia hahmoja, kuten intialainen henkinen johtaja Mahatma Gandhi, piirroshahmo Hessu Hopo ja tv-hahmo Pelle Hermanni.

Jos työssä on jokin hahmo, Tuomola ottaa siitä valokuvan mukaan maalauspaikalle. Muuten hän työskentelee fiiliksen mukaan.

Tuomola ei enää ole pelkkä graffititaiteilija, vaan on laajentanut repertoaariaan maalauksiin ja veistoksiin.

Kuvataiteen opiskelu on vahvistanut tunnetta, että Tuomola on oikealla alalla. Peruskoulun jälkeen hän ehti kuitenkin opiskella elektroniikka-asentajan ammatin.

– Valmistuin 2010, ja elektroniikka-asentajalle ei oikein ollut hommia. Sain onneksi intoa panostaa taiteeseen.

Mika Strandén

Santtu Tuomolan graffitimaalaus pistää silmään alikulkutunnelissa.
Santtu Tuomolan graffitimaalaus pistää silmään alikulkutunnelissa.

Elektroniikka-asentajalle ei oikein ollut hommia. Sain onneksi intoa panostaa taiteeseen. — Santtu Tuomola

Ei älypuhelinta

Maanantai tarkoittaa Tuomolalle maalauspäivää. Usein viikon alkajaisiksi hän taiteilee Ison-Kristiinan lähellä olevassa alikulkutunnelissa, joka myös kuuluu kaupungin luvallisiin graffitiseiniin.

Vaikka Tuomola lataa Youtubeen videoita graffitiensa maalausprosesseista ja julkaisee Facebook-sivullaan kuvia ja videoita töistään, älypuhelinta hänellä ei ole ollut koskaan.

– Ei minulla ole ikinä ollut edes nettiä puhelimessa. Ei jaksa koko ajan olla netin ääressä.

Mika Strandén

Parkkarilankadun ja Lauritsalantien alikulkutunnelin seinämät ovat kaupungin luvallisia graffitiseiniä.
Parkkarilankadun ja Lauritsalantien alikulkutunnelin seinämät ovat kaupungin luvallisia graffitiseiniä.

Haaveena muraali

Nyt Tuomola unelmoi siitä, että voisi tulevaisuudessa elättää itsensä kuvataiteella tai esimerkiksi taiteen opettamisella. Suuret pinnat kiehtovat häntä.

– Haaveena olisi, että pääsisin vielä joskus maalaamaan jonkun ison seinän, vaikka muraalin, johon saisi käyttää paljon aikaa.

Maailman mielenterveyspäivää vietetään lokakuun 10. päivänä. Päivän tavoitteena on herättää keskustelua henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, mielenterveyden ongelmien ehkäisemisestä ja hoidosta sekä mielenterveyspotilaiden ja omaisten asemasta.

Uusimmat uutiset