Aluehallintovirasto kiristi Etelä-Karjalan koronarajoituksia tiistaina, rajoitukset kiristyvät entisestään, kun maakunta siirtyi kiihtymisvaiheeseen

Kiihtymisvaiheen rajoitukset ovat määräaikaisia. Perustason rajoitusten kiristäminen perustui THL:n suositukseen.

Mika Strandén

Kiristyneet koronarajoitukset vaikuttavat esimerkiksi jääkiekkoon. Arkistokuva SaiPan liigakauden avauksesta syyskuussa.
Kiristyneet koronarajoitukset vaikuttavat esimerkiksi jääkiekkoon. Arkistokuva SaiPan liigakauden avauksesta syyskuussa.

Etelä-Karjala on siirtynyt koronavirusepidemian kiihtymisvaiheeseen. Se tarkoittaa sitä, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antaa taas uusia suosituksia koronan leviämisen ehkäisemiseksi.

Maanantaina Etelä-Karjala oli vielä koronaviruksen perustasolla, kun AVI ilmoitti koronarajoitusten kiristämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksesta.

– Maanantainen oli turhan aikainen, mutta oli vielä se käsitys, että maakunta jatkaisi perustasolla, ajateltiin, että tehdään se valmiiksi, että on pohja siellä sitten, aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen Etelä-Suomen AVIsta kertoi tiistaina päivällä ennen Etelä-Karjalan alueellisen koronatilanneryhmän kokousta.

Alueellinen koronatilanneryhmä kertoi maakunnan siirtyneen kiihtymisvaiheeseen tiistaina iltapäivällä.

– On pakko tehdä uudet päätökset kiihtymisvaihetta ajatellen. Sitten yleisömäärä pienenee. Päätös tulee määräaikaisena, Valkonen totesi.

THL antoi maanantaina uuden suosituksen

Ilmoitus perustasolla olevan alueen rajoitusten kiristämisestä herätti hämmennystä, mutta perustui THL:n suositukseen.

THL antoi maanantaina suosituksen, että alueille, jotka ovat perustasolla sallitaan korkeintaan 50 henkilön kokoontuminen yleisötilaisuuksissa ja yleisissä kokouksissa ulko- ja sisätiloissa.

– THL muutti suositustaan siitä, minkälaista kokoontumista perustasolla sallitaan, Valkonen sanoi.

Naapurimaakunnan tilanteella ei ollut vaikutusta Etelä-Karjalan rajoituksiin. Kymenlaakson koronakoordinaatioryhmä totesi maanantaina, että Kymenlaakso on leviämisvaiheessa.

THL:n mukaan valtakunnallisen tilanteen huononemisen takia aiemmin asetetut rajoitustoimenpiteet eivät kuitenkaan ole enää riittävät tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Tiistaina aamulla perustasolla olivat Etelä-Karjalan lisäksi Etelä-Savo, Pohjois- ja Itä-Savo, Lappi ja Pohjois-Karjala, THL:n tiedotustilaisuudessa kerrottiin.

Pohjois-Karjalassa Joensuu on kiihtymisvaiheessa, joka on toiseksi pahin vaihe. Kiihtymisvaiheessa ovat myös esimerkiksi Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa.

Pahimmassa eli leviämisvaiheessa ovat Kymenlaakso, Helsinki ja Uusimaa, Kanta-Häme, Pohjois-Pohjanmaa sekä Päijät-Häme.

Miksi Etelä-Karjalan uudet rajoitukset tulivat seuraavana päivänä voimaan?

– Maksimiaika peruspäätökselle on yksi kuukausi, siksi se tuli nyt voimaan. Kun se on peruspäätös kuitenkin, sen löyhempää päätöstä ei voi olla.

Miksi Etelä-Karjalan päätösten voimassaoloaika on koko joulukuu? Esimerkiksi leviämisvaiheessa olevien Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien alueita koskevat päätökset ovat voimassa 20. joulukuuta saakka.

– Perustason päätöksestä ei voida mennä enää löyhempään päätökseen. Perustason päätös on aina koko kuukauden voimassa. Sitä voidaan kiristää. Kiihtymisvaiheen tai leviämisvaiheen päätöksistä voidaan mennä löyhempään suuntaan. Pyritään katsomaan näillä muilla alueilla, miten päätökset tehoavat, ja onko mahdollista löyhentää päätöstä 20. päivän jälkeen.

Luetuimmat

Kommentoidut