Lisääntyykö lohien määrä ja mitä asukkaat tuumivat, kun Hiitolanjoki palaa entiselleen? Tutkijat vertaavat joen tilaa ennen ja jälkeen patojen purkamisen

Hiitolanjoen monitieteellisessä tutkimuksessa mitataan metaanipäästöjä, ennallistamisen vaikutusta vaelluskaloihin sekä alueen asukkaiden mielipiteitä.

Kai Skyttä

Hiitolanjoen Lahnasenkoski kuohui tiistaina todella vuolaana lauhan ja vetisen talven ansiosta.
Hiitolanjoen Lahnasenkoski kuohui tiistaina todella vuolaana lauhan ja vetisen talven ansiosta.

Rautjärven Hiitolanjoelle on luvassa toimintaa jo ennen ensi vuonna käynnistyvää joen ennallistamista. Monitieteinen tutkijaryhmä aloittaa työt Hiitolanjoella tämän vuoden aikana.

Tutkimuksessa selvitetään vesistön ilmastopäästöjä ja pohjasedimenttejä ennen ja jälkeen patojen purkamisen, ennallistamisen vaikutuksia vaelluskaloihin sekä alueen asukkaiden kokemuksia ja mielipiteitä.

Joensuulainen tutkijaryhmä tutustui tiistaina Hiitolanjokeen. He olivat paikalla ensimmäistä kertaa. Oppaana toimi Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen.

Tutkimukseen osallistuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijat Jukka Alm ja Matti Janhunen sekä Itä-Suomen yliopistosta maantieteen professori Timo Kumpula ja maantieteen yliopistonlehtori, dosentti Eliisa Lotsari.

Vanhan tutkimustiedon pohjalle uutta tutkimusta

Hiitolanjoelta on saatu vuosikymmenien ajalta tutkimustietoa, jota Luken ja yliopiston tutkijat pystyvät työssään hyödyntämään.

Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus kerännyt tietoa Hiitolanjoen vedenlaadusta, kalakannasta, pohjaeläimistöstä ja sedimentistä. Yhtiö on järjestänyt Hiitolanjoen Suomen-puoleisella osuudella laajoja sähkökalastuksia ja Kangaskoskella kutupesälaskentoja.

Yhtiö on tutkinut jokea pitkään, koska se on Simpeleen tehtaille määrätyn velvoitetarkkailun käytännön toteuttaja.

Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen vastuututkija, limnologi Mikael Kraft kertoo, että nykyisillä, ennallistamisen aikaisilla ja ennallistamisen jälkeen kerätyillä tutkimustiedoilla saadaan kokonaiskuva. Sen perusteella voidaan arvioida kriittisesti ennallistamisen onnistumisia ja vaikutuksia.

Edelläkävijä jokena ja tutkimuskohteena

Hiitolanjoella on Matti Vaittisen mukaan edelläkävijän rooli pienten vesivoimaloiden purkamisessa ja joen ennallistamisessa.

Padotun joen ennallistamista on aiemmin tutkittu vähän, mutta nyt tutkimustietoon on luvassa roimasti täydennystä.

Hiitolanjoki joki tarjoaa Luken ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoille kiinnostavan toimintaympäristön. Tutkijoiden kiinnostuksen kohteet liittyvät ilmastonmuutokseen, metaanipäästöihin, vaelluskaloihin ja jokien ennallistamiseen.

Tutkijat arvioivat, että Hiitolanjoelta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää muualla Suomessa, kun padottuja jokia ennallistetaan.

Kangaskoski vapautuu ensi vuonna

Hiitolanjoen koskien vapauttaminen tapahtuu asteittain Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön johdolla. Joen ennallistaminen alkaa ensi vuonna Kangaskoskelta, jatkuu vuonna 2022 Lahnasenkoskella ja vuonna 2023 Ritakoskella.

Joen Suomen-puoleisen osuuden kunnostusta sekä Ritakosken ja Kangaskosken voimaloiden lunastusta varten on varattu valtion rahaa ja lahjoitusvaroja usealta taholta kolmisen miljoonaa euroa.

Kangaskosken palauttaminen luonnontilaan ja voimalamuseon perustaminen kytketään osaksi suomalais-venäläistä matkailuhanketta. Sille haetaan rahoitusta EU:n CBC-rajaohjelmasta, Suomesta ja Venäjältä. Rautjärven ja Parikkalan kunnat ovat myöntäneet oman osuutensa.