Lappeenrannan kaupungin edelleen kasvaneista sairauspoissaoloista 5,4 miljoonan euron lasku — Pelkän poissaolojen lisääntymisen takia päiväkodit, koulut, kaupungintalo sun muut olivat kiinni 1,3 päivää, konkretisoi henkilöstöjohtaja

Viime vuonna sairauspoissaoloista koitui kaupungille 3,8 miljoonan euron menetys ja ”sähläyskuluineen” kustannus nousi 5,4 miljoonaan euroon.

Mika Strandén

Lappeenrannan kaupungin sairauspoissaolot kasvavat vuosi vuodelta. Arkistokuva Kesämäen koulun väistötiloista Family Centeristä.
Lappeenrannan kaupungin sairauspoissaolot kasvavat vuosi vuodelta. Arkistokuva Kesämäen koulun väistötiloista Family Centeristä.

Lappeenrannan kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloista koitui viime vuonna kaikkineen noin 5,4 miljoonan euron kustannukset. Näin arvioi henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi kaupunginhallitukselle valmistelemassaan vastauksessa.

Tarkastuslautakunta oli arviointikertomuksessaan pyytänyt kaupunginhallitukselta tietoja sairauspoissaolojen kustannuksista.

Sairauspoissaolot vähenivät vuoteen 2016 asti. — Päivi Savilampi

Sairauspoissaolot jatkoivat kasvuaan viime vuonnakin. Terveysperusteisia poissaoloja oli keskimäärin 12,97 kalenteripäivää henkilöä kohden. Vuonna 2017 vastaava luku oli 11,7 ja 10,6 vuonna 2016.

— Sairauspoissaolot vähenivät vuoteen 2016 asti, ja sen jälkeen alkoi nousu. Työikäisten sairauspoissaolot lisääntyvät, kertoo Savilampi.

Savilammen mukaan sama trendi näkyy koko kunta-alalla, ja Lappeenranta on muutoksessa hyvä esimerkki.

Viime vuoden kasvua Savilampi pitää todella suurena.

— Pelkän poissaolojen lisääntymisen takia päiväkodit, koulut, kaupungintalo sun muut olivat kiinni 1,3 päivää, konkretisoi Savilampi.

Pelastuslaitos oli valopilkku

Turo Ulvinen

Etelä-Karjalan Pelastuslaitos kulki Päivi Savilammen mukaan vastavirtaan: sairauspoissaolot vähenivät.
Etelä-Karjalan Pelastuslaitos kulki Päivi Savilammen mukaan vastavirtaan: sairauspoissaolot vähenivät.

Lappeenrannassa oli Savilammen mukaan kuitenkin yksi valopilkku: Etelä-Karjalan pelastuslaitos.

— Siellä sairauspoissaolot vähenivät erittäin merkittävästi. Heidän hyvinvointinsa on satsattu. Pelastuslaitos sai muun muassa oman fysioterapeutin.

Sairauspoissaolot olivat Lappeenrannassa kuitenkin vertailukaupunkeja alemmalla tasolla. Kuntasektorilla on sairauspoissaoloja keskimäärin 16 päivää henkilöä kohti.

Lappeenrannan pienempää sairauspoissaolojen määrää selittää osaltaan se, että paljon sairastavat ammattiryhmät ovat siirtyneet Eksoten ja yhtiöiden palvelukseen.

Sähläyskuluineen 5,4 miljoonaa euroa

Viime vuonna sairauspoissaoloista aiheutui 2,2 miljoonan euron välittömät, palkkoihin perustuvat, kustannukset. Työnantajan maksamine sivukuluineen sairauspoissaolot maksoivat 2,7 miljoonaa euroa.

Jos mukaan otetaan vielä sijaiskustannukset, nousee taloudellinen menetys 3,8 miljoonaan euroon. Kaupunki ei palkkaa aina sairauspoissaolon takia sijaista. Lisäksi sijaisten palkkakustannus on yleensä pienempi kuin hänen, jota sijaistetaan.

Kokonaiskustannus nousee 5,4 miljoonaan euroon, jos mukaan otetaan asiaan liittyvät ”sähläyskustannukset”, kuten esimiesten työpanos sijaisten hankinnassa.

Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) laskelmissaan käyttämiin välittömiin kustannuksiin sisältyvät palkkojen ja sijaisten lisäksi myös muun muassa poissaolojen hallinnoinnin sekä työterveyshuollon kustannukset.

Keva on arvioinut, että nämä välittömät kulut ovat suurissa kaupungeissa keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista. Kun Lappeenrannan kaupungin palkkasumma oli viime vuonna 80,5 miljoonaa euroa, on sairauspoissaolojen vuotuinen kustannus 5,4 miljoonaa euroa.

Tästä summasta puuttuvat vielä muun muassa palvelujen laadun, työilmapiirin ja imagon heikkenemisestä aiheutuvat kustannukset.