Eteläkarjalaisten matka erikoissairaanhoitoon ja joihinkin syöpäleikkauksiin saattaa pidentyä

Harvinaisia leikkauksia keskitetään isoihin yksiköihin, jotta leikkauksia tulee tarpeeksi ja laatu pysyy hyvänä. Etelä-Karjalassa päästään kuitenkin liki kaikkien leikkausten määrissä tavoitelukuihin, eikä isoja tai nopeita muutoksia ole näköpiirissä.

Marleena Liikkanen

Lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sekä selkäleikkauksissa 
Etelä-Karjalan keskussairaala pääsee valtioneuvoston asetuksen määrittelemiin
tavoitemääriin.
Lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sekä selkäleikkauksissa Etelä-Karjalan keskussairaala pääsee valtioneuvoston asetuksen määrittelemiin tavoitemääriin.

Harvoin esiintyviin syöpiin leikkaushoitoa tarvitseva eteläkarjalainen saattaa jatkossa joutua matkustamaan hoidon takia Helsinkiin.

Ensi vuonna voimaan tulee valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja tehtävien keskittämisestä. Siinä on määritelty, miten paljon tiettyjä leikkauksia sairaalassa on vuodessa tehtävä.

Asetuksen ei ennakoida vaikuttavan suuresti Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa tehtäviin leikkauksiin, sillä se on yksi laajan päivystyksen sairaaloista.

— Alkuvaiheessa ei näytä olevan tulossa kovin merkittäviä muutoksia, Etelä-Karjalan keskussairaalan johtaja Tarja Nylund sanoo.

Olkapään tekonivelleikkaukset ja monet syöpäleikkaukset jäävät tavoitemäärästä

Lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sekä selkäleikkauksissa Etelä-Karjalan keskussairaala pääsee valtioneuvoston asetuksen tavoitemääriin.

— Meillä oli viime vuonna 648 lonkan ja polven tekonivelleikkausta, ja tämän vuoden arvio on noin 560—580 leikkausta. Aika lähellä ollaan, Nylund kertoo.

Etelä-Karjalan keskussairaalan lonkan ja polven tekonivelleikkausten määrä on 2010-luvulla vaihdellut 373 ja 648 välillä.

Myös selkäkirurgian ja rintasyöpäleikkauksien määrät ovat lähellä tavoitelukuja.
Sen sijaan olkapään tekonivelleikkauksia, tekonivelten uusintaleikkauksia sekä monia syöpäleikkauksia Etelä-Karjalan keskussairaalassa tehdään vähemmän kuin asetuksessa edellytetään.

Esimerkiksi kilpirauhassyövistä pienet leikataan Lappeenrannassa ja isot Helsingissä.

Päivi Virta-Salo

Erityisvastuualueen lääkärit suunnittelevat yhdessä

Se, että leikkauksien määrä jää alle asetuksessa sanotun, ei välttämättä tarkoita sitä, että sellaiset leikkaukset loppuvat Etelä-Karjalasta.

Etelä-Karjala kuuluu Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen (ERVA-alue). Siihen kuuluvat myös Kymenlaakso ja Uusimaa sekä ensi vuoden alusta myös Päijät-Häme. Alueen eri sairaalat ja erikoisalojen ylilääkärit suunnittelevat yhdessä, mitä leikkauksia tehdään missäkin, Nylund kertoo.

Syöpäleikkauksissa on nähtävissä, että isot yksiköt pystyvät parempaan laatuun. — Timo Keistinen

— Sairaaloiden kesken pyritään katsomaan, miten työt jaetaan. Päivystyksen ylläpito on hyvin tärkeää, ja päivän aikana tehdyt leikkaukset vaikuttavat siihen, miten pystymme päivystysaikaista osaamista ylläpitämään.

Kansallinen ohjausryhmä arvioi asetusten toteutumista.

— Olemme toki hieman huolissamme siitä, että leikkausmäärämme eivät asetuksen mukaisesti kaikilta osin nyt täyty, koska väestöpohjamme on pienehkö, mutta luotamme, että sairaalamme säilyy toimintakykyisenä laajan päivystyksen sairaalana. Nyt näyttää siltä, että mitään isoja, nopeita muutoksia ei ole tulossa, Nylund sanoo.

Päivi Virta-Salo

Isot yksiköt pystyvät usein parhaaseen laatuun

Etelä-Karjalassa on jo tehty monia muutoksia, sanoo lääkintäneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

— Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on kehittänyt hoitoja ja sairaalan toimintaa. Se näkyy muun muassa siinä, että Imatran aluesairaalassa ei enää leikata.
Keistinen arvelee, että syöpäleikkausten kohdalla joudutaan erityisvastuualueella miettimään, missä niitä tehdään. Voi olla, että tiettyjen syöpien leikkaukset keskitetään Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan.

— Syöpäleikkauksissa on nähtävissä, että isot yksiköt pystyvät parempaan laatuun. Ne ovat leikkauksia, joita tehdään kerran potilaan elämässä. Kerran voi lähteä vähän kauemmaksi.

Erikoissairaanhoidon työnjako ja
tehtävien keskittäminen
Lonkan ja polven tekonivelten leikkauksia on tehtävä vähintään noin 600 vuodessa.
Olkapään tekonivelten leikkauksia on tehtävä noin 40 vuodessa.
Tekonivelleikkausten uusintaleikkauksien määrän on oltava noin 100 vuodessa.
Selkäkirurgian leikkauksia on oltava noin 150 vuodessa.
Rintasyöpäleikkauksia on oltava vähintään noin 150 vuodessa.
Paksusuolisyövän, munuaissyövän, kilpirauhassyövän, matalan riskin kohdunrungon syövän ja eturauhassyövän leikkauksia on tehtävä noin 70 vuodessa kutakin.
Lähde: Valtioneuvosto

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.