Epäonnistuiko Lappeenrannan Marian aukio? Lue viisi väitettä kävelykeskustoista ja asiantuntijoiden kommentit

Toisiko autokaista vilskettä Marian aukiolle? Vai hiljentäisikö se sitä lisää?

Kai Skyttä

Osa kaupunkilaisista pitää Marian aukiota liian hiljaisena ja autiona paikkana. Näkemykset vaihtelevat siitä, parantaisiko vai pahentaisiko autoilun salliminen tilannetta.

Etelä-Saimaan esittämiin väitteisiin vastaavat lappeenrantalaislähtöinen kaupunkiarkkitehtuurin asiantuntija Teemu Jama, joka on johtava asiantuntija WSP Finland -konsulttiyhtiössä, sekä kävelykeskustojen asiantuntija, Lappeenrannan keskustan kehittämistä seurannut Tuomas Santasalo, joka on WSP Finlandin yksikönjohtaja.

1. Autoilu on parasta elinvoimalle

Tutkimusten mukaan myynti lisääntyy jokusen kymmenen prosenttia, kun keskeinen kauppakatu muuttuu kävelykaduksi. Tuomas Santasalo viittaa muun muassa Kajaanin keskusta-aukioon ja Kouvolan kävelykatuun.

— Ei voi sanoa, että myynti nousee 30 prosenttia, mutta myynti nousee keskimäärin 30 prosenttia.

Jalankulkija on ostavampi kuin autoilija, sillä hän on herkempi ympäristön ärsykkeille ja yhtä ostovoimainen.

— Autoilijankin on tultava kävelijäksi ennen kuin hänestä tulee asiakas, Santasalo sanoo.

Kun autot väistyvät jalankulun edestä, ihmisten määrä yleensä kasvaa.

— Jos tehdään jalankulkijalle toimiva ympäristö, ihmiset viihtyvät, asioivat paljon pitempään ja kuluttavat enemmän rahaa.

Autokatu jakaa alueen kahtia ja jättää toiset palvelut eri puolelle. Kun autot eivät kulje, alue on yhtenäinen ja liikkeet helpommin saavutettavissa.

— Silloin katu toimii kuin kauppakeskuksen keskuskäytävä, Santasalo sanoo.

Marian aukion haaste ovat kirkko ja puisto. Ne tekevät siitä kaupunkiaukion kaupallisen aukion sijaan.

Aukio ei elävöidy nappia painamalla. — Teemu Jama

2. Yrittäjät haluavat autot ovelleen

Yrittäjien yhteistä kantaa ei ole. Kantaan vaikuttavat toimiala ja yrityksen luonne. Kahvilan elinehto voi olla viihtyisä edustaterassi. Kauppakeskukset ovat suosittuja asiointi- ja liikepaikkoja, vaikkei niissäkään pääse autolla ovelle.

Isojen kaupunkien ytimissä ovelle ajamisesta vaihtoehtona on luovuttu. Helsingin Stockmannin edustalla ei ole parkkipaikkoja.

Myös ajan henki vaikuttaa. Teemu Jaman mukaan esimerkiksi Tampereella yrittäjien asenne on muuttunut entistä jalankulkumyönteisemmäksi. Hän uskoo sen muuttuvan Lappeenrannassakin.

— Kävelijöistä hyötyvien keskustatoimijoiden merkitys korostuu aluetaloudessa.

Se tarkoittaa, että työpaikkoja syntyy enenevässä määrin esimerkiksi it-yrityksiin, jotka viihtyvät keskustassa. Teollisuusalueiden työpaikkojen suhteellinen määrä ja merkitys vähenevät.

— Jos Marian aukiolle tulee autoja, ihmisiä on sen jälkeen vielä vähemmän, Santasalo ennustaa.

Kai Skyttä

Joulumarkkinat elävöittivät aukiota viime kuussa. Markkinamyyjien näkemykset asiakkaiden määrästä ja kaupankäynnin vilkkaudesta erosivat toisistaan paljon.

3. Automarketit vievät asiakkaat

Asiantuntijat toppuuttelevat vastakkainasettelua. Automarketista on tarkoitus hakea painavaa tavaraa tehokkaasti. Keskustassa tavoitellaan kohtaamista ja oleskelua.

— Esimerkiksi vaatekaupat tulevat mielellään keskustaan, Santasalo sanoo.

Jama muistuttaa Lappeenrannan olevan niin pieni, etteivät keskusta-asukkaat yksin tee keskustasta elinvoimaista. Tarvitaan myös toisaalta autoilevia, ja tasapaino heidän ja viihtyisän kävelyalueen välillä on tärkeä. Jama pitää tilannetta sikäli hyvänä, että keskustaan rakennetaan uusia taloja ja koteja.

— Lähialueen uusista asukkaista tulee tukea Valtakadun kehittymiselle.

Santasalo huomauttaa, että yleensä kävelyalueen lähestymistä autolla ei ole tehty vaikeaksi, vaan tarjolla on torinalus- tai kellaripysäköintiä.

— Yleensä kyse on viimeisistä metreistä.

Yksi auto tuo keskustaan tavallisesti yhden tai kaksi asiakasta ja varaa parkissa kuusi neliötä kallista kaupunkitilaa. Maan pinnalla parkkeeraus syrjäyttää jalankulkijoita, joita mahtuisi samaan tilaan paljon enemmän.

Kauppakeskus Iso-Kristiina on pyrkinyt ydinkeskustan rooliin. Santasalo sanoo, että kauppakeskus avautuu pikemmin sisäänpäin kuin Marian aukion suuntaan. Ulospäin voisivat avautua ydinkeskustan pienet kauppakeskukset, jotka kaipaavat kipeästi uudistamista.

4. Marian aukio epäonnistui

Aukion rasite on pysäköintialuemenneisyys, joka näkyy autoiluvaatimuksina. Moni vertaa tyhjäksi moititun aukion kulkijamäärää vuosikymmenten takaiseen.

Jamakin muistaa nuoruudestaan Citykäytävän eloisuuden 1980- ja 1990-luvulla. Sen jälkeen kaupunki loi laajat laatikkomarkettialueet keskustan ulkopuolelle ja siirsi asiointia sinne. Kyse on yhtä aukiota laajemmasta kaupunkiseudun kehityksestä. Jos Marian aukiolle halutaan elämää, pitää tukea keskustaa.

— Nyt on hyvä suunta, mutta tarvitaan kärsivällisyyttä. Aukio ei elävöidy nappia painamalla, Jama sanoo.

Santasalo toppuuttelee toiveita jatkuvasta vilskeestä.

— Lappeenrannassa on siihen liian vähän asukkaita.

Hän tarjoaa sallivuutta monenlaista toimintaa kohtaan.

— Pitäisi sallia kioskeja ja myyjiä, ruokarekkoja ja pop up -myymälöitä.

— Jos sinulla on olohuone, etkä laita sinne mitään, se on aika tylsä. Pitää käyttää mielikuvitusta.

Santasalo toivoo myös kiinteistönomistajilta esimerkiksi pankkia inspiroivampaa ja kiinnostavampaa tarjontaa.

Keski-Euroopan aukiot täyttyvät markkinoista, oktoberfesteista, viinistä ja grillauksesta, vaikka sielläkin on pitkä ja märkä talvi.

— Mitään ei tapahdu yhdessä yössä, vaan kyse on pitkäaikaisesta kehittämisestä. Aukiot pitää täyttää toimijoilla ja unohtaa ne autot.

Kai Skyttä

Kirkko aukion laidalla on elävyyden kannalta sekä hyvä että huono asia. Se tuo aukiolle persoonallisuutta ja näyttävyyttä, muttei toimi suurille ihmisjoukoille vetonaulana tulla viettämään aikaa ydinkeskustaan.

5. Yritys ja erehdys opettavat

Esimerkiksi Tampere käytti keskustan maanalaista pysäköintiä ja uusia kävelyalueita suunnitellessaan kävelyvirta-analyysia. Sillä voi ennustaa, miten kävely kehittyy ja kuinka asiakkaat kulkevat.

— Ihmisvirtoja pystytään mittaamaan ja ennustamaan, ovat ne sitten auto- tai kävelyvirtoja, Jama sanoo.

Esimerkiksi Lappeenrannassa voisi Jaman mukaan analysoida, olisiko autoilu Marian aukiolla keskustan kehitykselle lisäarvo vai ei.

— Jos ei, autoilu häiritsisi kävelyvirtaa.

Katutilan aktiivisuuden ennustaminen antaa tietoa myös esimerkiksi liike- ja mainospaikkojen arvon kehityksestä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat