Puumalan tuore kunnanjohtaja: ”Yksi tärkeä tehtäväni on saada paikkakunnalle lisää asukkaita” — Näytti itse mallia ja muutti kuntaan heti marraskuussa

Niina Kuuva kiistää Puumalan synkät väestöennusteet ja uskoo, että kunta voi vaikuttaa asukasmääräänsä. Oman koulun säilyminen on kunnalle elinehto.

Tanja Rihu

Niina Kuuva aloitti työt Puumalan kunnantalolla marraskuun ensimmäisenä päivänä ja muutti paikkakunnalle pari viikkoa myöhemmin.

3000.

Sellaisen luvun Puumalan tuore kunnanjohtaja Niina Kuuva heittää, kun kysytään kunnalle sopivaa asukasmäärää.

Heti perään yhteiskuntatieteiden maisteri korostaa, että luku on kova tavoite eikä edes olennaisinta.

Tärkeämpää on korjata väestörakennetta eli saada kuntaan lisää työikäisiä asukkaita.

Tanja Rihu

Puumalan yhtenäiskoulussa on noin 130 oppilasta. Oma peruskoulu on kunnalle elinehto, Niina Kuuva näkee.

Ja lapsia.

— Muuttajat ja lapset ovat Puumalan kunnan kohtalon kysymys. Asukasmäärän kasvattaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistäni kunnanjohtajana, marraskuussa viransijaisena aloittanut Kuuva sanoo.

Koulu on arkinen mittari

Kuluva vuosi on Puumalassa syntyvyydeltään poikkeuksellisen huono, sillä vauvoja tuli maailmaan vain neljä.

Tanja Rihu

Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva toivoo nykyistä parempaa yhteistyötä Essoten ja jäsenkuntien välille.

Yleensä vauvoja syntyy kymmenkunta vuodessa.

Myös väestötilastojen mukaan tavoiteluku 3000 on hyvin kaukana.

Nyt puumalalaisia on 2230, mutta ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä enää 1872.

Kuuva kiistää luvut, koska ”tilastot eivät ole aiemminkaan pitäneet paikkaansa” ja kunta voi vaikuttaa suuntaan.

Puumala nauttii tällä hetkellä muuttovoitosta ja Kuuva uskoo, että paljon puhuttu etätyö tuo tulevaisuudessa lisää asukkaita.

— Kun työtä voi tehdä missä tahansa ja asuinympäristön valita viihtyisyyden perusteella, Puumala on vahvoilla, Kuuva uskoo.

Vaikka Puumalan kuntatalous on tasapainossa, taseessa on ylijäämää ja veroprosentti kohtuullinen, on kunnanjohtajan oltava inhorealisti.

Omaa koulua Niina Kuuva pitää elinehtona ja tavallaan kunnan asukasmäärän kipurajana.

— Peruskoulu on keskeinen kuntapalvelu, jonka säilyminen on arkinen väestötilanteen mittari, Kuuva sanoo.

Puumalan yhtenäiskoulussa on noin 130 oppilasta, jotka kaikki opiskelevat oman ikäryhmänsä kanssa eikä yhdysluokkia ole.

— Yksikin muuttava lapsiperhe voi muuttaa tilannetta, mutta se on lähtökohta, että koululuokat saadaan kokoon omasta takaa.

Ikäihmiset tuovat työtä

Lapsiperheiden palvelut on Puumalan kunnassa hiottu huippukuntoon.
Nyt mietitään elinkeinopolitiikkaa, koska muutto on usein eniten työstä kiinni.

Väestöennusteiden mukaan yli 70-vuotiaiden määrä lisääntyy Puumalassa lähivuosina.

Luvut ovat huoltosuhteen kannalta raskaita, mutta kunnanjohtaja näkee ikäihmisissä paljon hyvää.

— Heillä on valtavasti piilotettua osaamista eri aloilta, ja toisaalta avuntarvetta, joka voi tarjota työmahdollisuuksia esimerkiksi hoiva-alan yrittäjille, Kuuva miettii.

Puumalan asukasmäärää Kuuva kasvatti myös itse, kun muutti kuntaan heti marraskuussa.

Koti Saimaan rannalta löytyi helposti.

— Kyllä kunnanjohtajan pitää uskoa omaan kuntaansa niin paljon, että asuu siellä itsekin. Kaikille se ei ole mahdollista, mutta minulle päätös oli päivänselvä.

Kuusi kannanottoa

Niina Kuuva kommentoi Länsi-Savolle kuutta ajankohtaista asiaa Puumalan tuoreena kunnanjohtajana:

Essoten toiminta ja organisaation kasvukivut tuottavat yllätyksiä ja epävarmuutta pienessä kunnassa.

Rakentava yhteistyö jäsenkuntien kanssa vaatii nykyistä aidompaa vuorovaikutusta, kaikkien seudun asukkaiden kunniottamista ja erityisolojen huomioimista.

Kansallisista investoinneista merkittävin Puumalan kannalta olisi kantatie 62:n peruskorjaus, joka parantaisi Puumalan saavutettavuutta, helpottaisi työmatkaliikennettä ja voisi tuoda kuntaan uutta pienteollisuutta.

Vaikka Puumalan kuntatalous on tasapainossa, taseessa on ylijäämää ja veroprosentti kohtuullinen, on kunnanjohtajan oltava inhorealisti. Käyttötalousmenoja ei saa paisuttaa, koska kiinteistöremontteja on tulossa ja elinvoimainvestointeihin täytyy olla varaa.

Saimaasta ja kesästä Puumala voi saada vielä nykyistä enemmän irti.
Keinoja voivat olla popup-yrittäjyys sekä vesiliikenteen ja kansainvälisen turismin kehittäminen.

Kesäasukkaiden sijaan pitäisi puhua monipaikkaisista ihmisistä, koska mökeillä ollaan myös muulloin kuin kesällä ja monet tekevät mökeiltä töitä.
On mietittävä, miten vapaa-ajan asuntojen omistajat saadaan sitoutumaan Puumalaan paremmin ja mitä paikkakunta voi heille tarjota.

Seutuyhteistyö on Puumalalle turvakehikko.

Tärkein suunta on Essoten kautta Mikkeli, mutta hyvät verkostot on oltava myös Savonlinnaan, naapurikuntiin ja Etelä-Karjalaan.

Pienellä kunnalla ei ole varaa kieltäytyä yhteistyöstä kenenkään kanssa.
Vaikka kuntaliitoskeskustelu on haudattu, pahinta olisi jäädä yksin.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.