Australiansuomalainen Susanna Seppänen toi puolivuotiaan katsomaan kunniavartiota — "Toivon, että Otso voisi aikanaan tulla armeijaan Suomeen"

Lappeenrannan sankarihautausmaan kunniavartio nosti yleisössä pintaan monia tunteita. Yksi kunniavartioon osallistunut nuori mies pyörtyi, mutta nousi jatkamaan tehtäväänsä.

Kai Skyttä

Sankarihautausmaan juhlallisuuksia seurasi sankan yleisön joukossa kolme polvea Seppäsiä, keskellä äiti Tarja Seppänen, vasemmalla Merja Seppänen ja oikealla Susanna Seppänen Otso-pojan kanssa
Sankarihautausmaan juhlallisuuksia seurasi sankan yleisön joukossa kolme polvea Seppäsiä, keskellä äiti Tarja Seppänen, vasemmalla Merja Seppänen ja oikealla Susanna Seppänen Otso-pojan kanssa

— Hieno juttu, että tällaista järjestetään. Niin paljon elämää on mennyt sodassa.

Susanna Seppänen seisoi seuraili Lappeenrannan sankarihautausmaan kunniavartiota ja seppeltenlaskua tänään itsenäisyyspäivänä kantoreppu vatsan päällä. Kantorepussa kelli Otso, puoli vuotta, Suomen ja Australian kaksoiskansalainen.

Seppänen on tullut viiden viikon lomalle Suomeen kotoaan Australiasta, jossa hän on asunut neljä vuotta. Kun Suomen-loma osui itsenäisyyspäivään, oli selvää, että Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksia seurataan tarkoin.

— Meillä Australiassa Suomen itsenäisyysjuhlat ovat todella tärkeitä. Suomi-seurat toimivat siellä paljon ja järjestävät juhlia, siltoja valaistaan sinivalkoisiksi, Seppänen kertoi.

Paikalla on kolme polvea Seppäsiä, joiden aamu oli kulunut mummolassa suomalaisia lastenlauluja Otsolle opettaen. Seppänen sanoo, että hän haluaa Otson oppivan ehdottomasti Suomen kielen, vaikka isä puhuukin tälle englantia.

Kai Skyttä

1 398 seppelettä laskettiin yhtä aikaa haudoille, joilla paloivat jo SaiPan junnujen aamulla sytyttämät kynttilät.
1 398 seppelettä laskettiin yhtä aikaa haudoille, joilla paloivat jo SaiPan junnujen aamulla sytyttämät kynttilät.

— Toivon myös, että Otso voisi aikanaan tulla armeijaan tänne.

Ulkosuomalaiselle myös suomalainen neuvola- ja koulutusjärjestelmä näyttäytyvät kadehdittavina. Niiden pariin Otso tuskin pääsee,

— Harkitsimme jo Suomeen takaisin muuttoa, mutta työllisyystilanne ja palkat Australiassa paremmat kuin Suomessa, Seppänen toteaa.

Evakkoreissu mielessä sotaakin kovempana kokemuksena

Kai Skyttä

Sotaveteraani Reijo Arponen pääsi seuraamaan kunniavartiota Maasotakoulun järjestämän saattajan, Suvi Lainion kanssa.
Sotaveteraani Reijo Arponen pääsi seuraamaan kunniavartiota Maasotakoulun järjestämän saattajan, Suvi Lainion kanssa.

Hieman toisenlaisissa mietteissä kunniavartiota ja seppeleenlaskua seurasi pyörätuolistaan 83-vuotias Toivo Kaplas. Hän kiitteli hienoa tilaisuutta, mutta ei kipeitä muistoja, joita se toi mieleen.

— Syntymäkoti jäi ryssälle Jääsken Kuurmanpohjaan, kivenheiton päähän rajasta. Joka yö näen unia kotipaikasta, vaikka ei siellä mitään enää ole.

Myös veteraanille, pian 95-vuotta täyttävälle Reino Arposelle tilaisuus nosti päällimmäiseksi pintaan muistot evakkoreissusta. Koti Johanneksessa piti jättää talvisodan sytyttyä juuri itsenäisyyspäivänä.

Kai Skyttä

Veteraanien juhla-ateriaa varten oli varattu 12 pöytää Lappeenrannan urheilutalolle. Veteraanit ovat jo vanhoja, ja puolet pöydistä jäi tyhjiksi. Aterian jälkeen alkoi juhlakonsertti, jossa esiintyivät Lappeenrannan kaupunginorkesteri ja Puolustusvoimien Rakuunasoittokunta sekä konserttia varten koottu sadan hengen kuoro.
Veteraanien juhla-ateriaa varten oli varattu 12 pöytää Lappeenrannan urheilutalolle. Veteraanit ovat jo vanhoja, ja puolet pöydistä jäi tyhjiksi. Aterian jälkeen alkoi juhlakonsertti, jossa esiintyivät Lappeenrannan kaupunginorkesteri ja Puolustusvoimien Rakuunasoittokunta sekä konserttia varten koottu sadan hengen kuoro.

— Se reissu, kun hevosilla lähdettiin. Meitä oli kolmen talon porukka, jokaisella omat hevoset. Tiellä oli ihmisiä kuka kävellen, kuka lehmiä ajaen, siviilit ja sotilaat sekaisin. Siellä näki kurjuuden.

Itse sodasta Arponen kertoo päässensä mielestään helpolla, sillä siviiliammatin perusteella hän toimi kalustohuollossa.

Järjestys ei ihan pitänyt

Kai Skyttä

kunniavartio 8.jpg

Kunniavartion hajaannuttua siihen osallistunut Tuomas Posti ynnäili yhden sankarivainajan ikää. Reservin jääkäri Posti tuli varta vasten opiskelupaikkakunnalta Jyväskylästä Lappeenrantaan osallistuakseen kunniavartioon. Vartiopaikaksi osui hauta, jonka kiveen on kaiverrettu nimi Alpo Veikko Hoikkala. Syntymäaika 21.11.1923. Kaatunut 25.6.1944.

— 21-vuotias, ei, ei sitäkään, Pöysti laski.

— Kun tässä katseli haudoilla seisovia, mieleen tuli, että itse voisi olla se henkilö, joka haudassa lepää. Hieno ja koskettava tilaisuus. Joku rivissä pyyhki kyyneleitään, Posti kertoi.

Kai Skyttä

Ilmavoimien hornetit jylistivät Lappeenrannan keskustan ja sankarihautausmaan yli tasan kello 11.30.
Ilmavoimien hornetit jylistivät Lappeenrannan keskustan ja sankarihautausmaan yli tasan kello 11.30.

Joku rivissä myös pyörtyi, mutta nousi sinnikkäästi jatkamaan tehtäväänsä. Lähiympäristöön syntyi tapauksen takia pientä kuhinaa.

Yleisöä paikalla oli sankarihautausmaan laitamat mustanaan. Osa kansasta vaelteli vastoin järjestäjien toiveita keskelle hautausmaatakin.

"Emme antaudu toiminnan edessä, joka pyrkii luomaan pelkoa"

Seppeleenlaskijat siirtyivät kulkueena muistomerkiltä toiselle.
Seppeleenlaskijat siirtyivät kulkueena muistomerkiltä toiselle.

Seppeleenlaskun yhteydessä kirkkoherra Juha Eklund kiitteli puheessaan nuoria, jotka ovat kertoneet tarinoita itsenäisestä Suomesta: iloisen ja positiivisen räppivideon tekijöitä sekä SaiPan junnuja, jotka aamuvarhain aloittivat kynttilöiden sytyttelyn sankarihautausmaalle.

Eklund toivoi suomalaisten olevan itsenäisyyden arvoisia.

— Emme antaudu sellaisen toiminnan edessä, joka pyrkii luomaan pelkoa ja epäjärjestystä.

Kai Skyttä

Tuomas Posti (keskellä) katsoi, että puoli tuntia kunniavartiossa on lyhyt aika tärkeän asian muistamiseksi.
Tuomas Posti (keskellä) katsoi, että puoli tuntia kunniavartiossa on lyhyt aika tärkeän asian muistamiseksi.

Kai Skyttä

Ohut lumikerros peitti sankarihautausmaan hautakivet, kun kunniavartio laski seppeleet. Kivet pyyhittiin puhtaiksi.
Ohut lumikerros peitti sankarihautausmaan hautakivet, kun kunniavartio laski seppeleet. Kivet pyyhittiin puhtaiksi.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.