Pääkirjoitus: Kaahailu on saatava kuriin

Vaikka korona vähensi merkittävästi autoliikenteen määrää keväällä ja alkukesällä, poliisin haaviin on jäänyt kiinni kuluneena vuonna tavanomaista enemmän kaahailijoita.

Keväällä Yle (15.5.) uutisoi, että Poliisihallituksen selvityksen mukaan liikenneturvallisuutta vaarannettiin tammi–huhtikuussa 30–60 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Myös Etelä-Karjalassa on kaahailtu. Esimerkiksi huhtikuussa poliisi mittasi henkilöauton nopeudeksi 156 kilometriä tunnissa satasen rajoitusalueella Kuutostiellä Lappeenrannassa.

Kesäkuun alussa juuri ajokokeensa läpäissyt nuori ajoi kevarilla yli 100 kilometrin tuntivauhtia Lappeenrannan keskustan alueella, jossa on viidenkympin nopeusrajoitus.

Maanantaina Etelä-Saimaassa uutisoitiin, että Kuutostien tietyömaan kohdalla on ajeltu paikoin lujaa. Työmaan kohdalla nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa, mutta jotkin autot ovat huristelleet työmiesten ohi jopa 60–80 kilometrin tuntivauhtia.

Tärkeintä liikenneturvallisuuden kannalta on kuitenkin kanssa-autoilijoiden asenteet.

Kuutostien työmaalle on toivottukin poliisilta lisää nopeusvalvontaa. Samaa voisi toivoa esimerkiksi Lappeenrannan keskustaan, jossa liikennenopeudet kasvavat etenkin viikonloppuiltoina.

Yksi ratkaisu voisi olla siirrettävä liikennekamera. Niitä voi tarpeen mukaan laittaa ongelmallisten liikenneväylien varteen väliaikaisesti.

Tärkeintä liikenneturvallisuuden kannalta on kuitenkin kanssa-autoilijoiden asenteet sekä ymmärrys siitä, mihin ylinopeudet voivat pahimmillaan johtaa.

Kuluneestä vuodesta on puhuttu jopa liikenteen mustana vuotena. Tähän mennessä autoilijoita on kuollut jo yli 100. Liikenneturva-järjestön toiveena on, ettei luku menisi yli 136:n tänä vuonna, mutta pahalta näyttää.

Kaikkien liikennekuolemien takana ei ole ylinopeus vaan inhimilliset erehdykset ja myös sattuma. Ylinopeus kuitenkin kasvattaa onnettomuusriskiä merkittävästi, ja kaasujalan raskauteen meistä jokainen voi itse vaikuttaa.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut