”Taas oli kalusto väärän kokoista” — Asetus toisensa perään muuttaa yhtenään rekkojen maksimikokoa ja käy kuljetusyrittäjän kukkarolle

Lappeenrantalaiset Marko ja Mikko Kilpiä Kuljetus Kilpiästä palkittiin Etelä-Karjalan Vuoden yrittäjinä.

Mika Strandén

Mikko (vas.) ja Marko Kilpiä ovat yrittäjiä kolmannessa polvessa.
Mikko (vas.) ja Marko Kilpiä ovat yrittäjiä kolmannessa polvessa.

Kuljetusala ei ole helppo.

— Tälle alalle tulevilla on todistuksessa uskonto kymppi, sanoo Kuljetus Kilpiän yrittäjä Marko Kilpiä.

Hänen omia todistusnumeroitaan ei kysytty, sillä hän on veljensä Mikko Kilpiän kanssa perheyrittäjiä kolmannessa polvessa. Jo 90 vuoden ikään ehtineen yrityksen perusti veljesten isoisä Iivari Kilpiä Ensossa.

Yrityksellä oli pitkään vain yksi auto.

— Yhdellä autolla ajettiin vielä vuonna 1990, kun tulin töihin isäni Keijo Kilpiän pyörittämään yritykseen, Marko Kilpiä kertoo.

Nyt, 29 vuotta myöhemmin, autoja on noin 65 ja muutakin kalustoa runsaasti. Kuljetuskalusto on lisääntynyt myös yritysostojen myötä.

— Ostot ja kasvu eivät ole meillä tavoitteena sinällään, mutta niitä on tehty, kun kaupan on ollut jotain, joka täydentää omaa toimintaamme. Koosta on tänä päivänä toki hyötyä siinä, että se antaa mahdollisuuden ottaa urakoita, Kilpiä sanoo.

Kasvaessakin on pidettävä jalat maassa.

— Jokaisen työntekijän on hankittava oma palkkansa, löysää rahaa ei ole. Vaikka liikevaihto olisi iso, kate on pieni. Rahaa tulee ja menee, mutta ei jää.

Kuluja lisää lainsäädännön tempoilevuus.

— Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, kaikki piti säätää EU-sääntöjen mukaan yhdenmukaiseksi. Kun ennen autot saivat olla 2,60 metriä leveitä, nyt ylin leveys oli 2,55. Niitä piti kaventaa viidellä sentillä.

Ja sitten muuttuivat maksimipainot. 62 tonnin ja 64 tonnin sijaan auto saikin painaa 76 tonnia.

— Taas oli kalusto väärän kokoista. Ja nyt ennen maksimissaan 25,25-metrinen kalusto saakin nyt olla 35-metristä, kymmenen metriä pitempää, Kilpiä sanoo.

Toki sallittua pienemmälläkin rekalla saa ajaa, mutta pääomavaltainen ala vaatii tehokasta kalustoa, jos haluaa pysyä kilpailussa mukana.

Nopeat mittamuutokset ovat johtaneet siihen, että kalliin kaluston hinta tipahtaa aivan ennen aikojaan.

— Uusi auto maksaa yli 300 000 euroa. Kun asetukset muuttuvat, vasta puoli vuotta ajetun auton arvo romahtaa, kun se on väärän kokoinen.

Tavoitteena on, että auto olisi käytössä viisi vuotta.

— Haluamme ajaa nykyaikaisilla, taloudellisilla ja ympäristöystävällisillä autoilla, joissa myös kuljettajien työympäristö on mahdollisimman hyvä, Kilpiä sanoo.

Mika Strandén

Kalustohankinnat ovat vaatineet isompia varikkotiloja. Äskettäin Marko (vs.) ja Mikko Kilpiä hankkivat äsken varikkonsa jatkoksi viereisenkin tontin Pajarilan teollisuusalueelta.

Kuljettajia Kilpiällä on noin 100 Suomessa ja noin 30 Venäjällä. Enemmänkin heitä palkattaisiin, jos jostain saataisiin.

— Viisi kuskia voisin palkata heti. Kesätuuraajiakin on vaikea saada.

Syynä on kuljettajien koulutuksen vähäisyys ja pätevyysvaatimusten nousu.

— Armeijassa ei enää voi ajaa kuorma-autokorttia, eivätkä opiskelijat voi tulla aiemman tavoin kesälomia tuuraamaan. Ja vaikka kortti olisikin, ammattipätevyyden ylläpito vaatii viiden päivän kurssia joka viides vuosi. Ei niitä maksa sellainen, joka ajaisi vain osa-aikaisesti, Kilpiä sanoo.

Viisi kuskia voisin palkata heti. Kesätuuraajiakin on vaikea saada. — Marko Kilpiä

Kuljetus Kilpiän pelikenttää ovat Suomi ja jonkin verran Ruotsi sekä Venäjällä Pietarin seutu.

— Ajamme metsäteollisuuden kuljetuksia: sellua, paperia, haketta ja tehtaiden raaka-aineita. Myös rakennusteollisuuden kuljetuksia meillä on.

Kilpailijatkin ovat siten koko Suomesta, ja myös Venäjällä on paikallisia kilpailijoita.

Maakunnan yrittäjäpalkinto on Marko Kilpiälle mieluinen.

— Se on hieno juttu, arvostan kovasti. Onhan maakunnassa paljon hyviä yrityksiä. Palkinto kertoo ehkä siitä, että olemme tehneet jotain oikein.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset