Jos kuntien rahoitusta ei turvata, hallitus ei täytä yhtään vaalilupausta — Kuntaliiton Minna Karhuselta tiukat viestit hallitusneuvotteluihin

Suomen yrittäjien kuntajohdon seminaari keräsi yli tuhat osallistujaa Rauhaan.

Kai Skyttä

Minna Karhunen on kokenut kuntavaikuttaja ja entinen kokoomuksen kansaedustaja. Karhunen aloitti työnsä Kuntalaiiton toimitusjohtajana maaliskuussa.
Minna Karhunen on kokenut kuntavaikuttaja ja entinen kokoomuksen kansaedustaja. Karhunen aloitti työnsä Kuntalaiiton toimitusjohtajana maaliskuussa.

Seuraavan hallituksen on saatava kuntien rahoituspohja kestävällä tavalla kuntoon.

Näin sanoo Kuntaliiton uusi toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Suomen yrittäjien järjestämässä kuntajohdon seminaarissa Rauhassa vieraillut Karhunen sanoo, että seuraava hallitus ei voi toteuttaa vaalilupauksiaan, jos kunnille ei anneta euroja niiden toteuttamiseen.

— Kaikki palvelut, joista on annettu vaalilupauksia toteutetaan kunnissa. Lupauksista on ihan turha puhua, jos rahaa ei tule. Rahanpuute näkyy esimerkiksi siinä, että koululuokkien ryhmäkoko kasvaa, hoitajien sairaslomia ei voida sijaistaa kunnolla eikä lääkäreitä kyetä palkkaamaan terveyskeskuksiin riittävästi, Karhunen luettelee kuntatalouden haasteita.

Väylät ja sote kuntoon

Myös väylät tarvitsevat lisää tukea. Uusien isojen liikennehankkeiden lisäksi perustienpitoon on jatkossa saatava lisää rahaa.

— Harrastan moottoripyöräilyä ja siinä jos missä näkee, millaisessa kunnossa tieverkosto on tuolla pääteiden ulkopuolella. Tieinfra on tärkeää teollisuuden ja työllisyyden kannalta. Metsäteollisuudelta jäävät kohta puut metsään, kun tiet eivät enää kestä.

Karhunen toivoo myös sote-uudistuksen valmistumista.

— Emme ota kantaa rakenteisiin, mutta palvelujen rahoitus kaipaa uudistuksia. Pienet kunnat eivät enää selviä, jos nykymenolla jatketaan. Kunnat pitää saada mukaan suunnitteluun. Tarvitaan myös muita uusia keinoja palvelujen tuottamiseen kuin henkilöstön lisääminen.

Tutkimus ja kehitys turvattava

Samoilla linjoilla ovat myös eteläkarjalaiset kuntajohtajat. Kuntien rahoitusasemaa ja elinvoimaa on vahvistettava.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva odottaa hallitukselta tutkimusta ja kehittämistä tukevia linjauksia.

— Etelä-Karjalassa on tietysti tärkeää, että yliopiston ja ammattikorkeakoulun rahoitus turvataan.

Jarva painottaa, että sote-uudistus on saatava jossain muodossa valmiiksi.

— Valtionosuudet on uudistettava niin, että ikääntymiseen ja väestönkehityksen muutoksiin kyetään reagoimaan riittävän nopeasti.

Harri Anttila: Alueiden kehittämiseen tasapuoliset edellytykset

Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttilan terveiset Säätytalolle hallitusneuvotteluihin tulevat kuin apteekin hyllyltä.

— Eri alueille on saatava tasapuoliset edellytykset kehittymiseen. Kasvukeskukset vetävät Suomea numeroiden perusteella, mutta yhteistä hyvää tehdään koko maan alueella. Jos hallitus tukee vain keskittymispolitiikkaa, kasvukeskusten ulkopuolella asuvilta ihmisiltä menee usko mahdollisuuksiin. Siitä taas kärsivät yrittäjät ja ihan kaikki muutkin.

Kunnat miljardi euroa pakkasella

Imatran kaupunginjohtaja Kai Roslakka puhuu myös kuntapalveluiden rahoituksesta. Vuosina 2020–2023 kuntatalouden toiminnan- ja investointien rahavirta pysyy ilman uusia toimenpiteitä yli miljardi euroa miinuksella.

— Sipilän hallituksen päätösten mukaan miljardi euroa valtionosuuksia pitäisi palauttaa kunnille täysimääräisenä ensi vuonna. Imatran osalta tämä näyttää hyvältä. Tosin pääkaupunkiseutukin on saamassa ison potin. Siksi en ole vielä ihan varma laskelmista.

Imatralle tärkeä kysymys on myös väylärahoituksen varmistaminen. Esimerkiksi kaksoisraiteen jatkon rahoitus on vielä päättämättä.

Minna Karhunen aloitti Kuntaliitossa tämän vuoden puolella.

Entiselle kokoomuksen kansanedustajalle, kunnallispoliitikolle ja Karkkilan kaupunginjohtajalle johtajalle uusi pesti ei ole tuonut suuria yllätyksiä. Karhunen on huomannut heti ensi metreillä Etelä-Karjalassakin näkyvissä olevan kehityksen.

— Kuntakenttä erilaistuu koko ajan ja niillä on hyvin erilaisia tarpeita. Niiden yhteensovittaminen on yllättävän vaikea, mutta luovuttaa ei saa.

Yli tuhat kuntajohtajaa ja yrittäjää koolla

Kuntien asiat olivat vahvasti esillä Holiday Club Saimaalla keskiviikkona. Suomen yrittäjien perinteinen kuntajohdon seminaari keräsi Rauhaan yli tuhat kuntapäättäjää ja yrittäjää.

Edustettuna oli yli kolme neljäsosaa Suomen kunnista.

Yrittäjien mukaan seuraavan hallituksen on tartuttava määrätietoisesti kuntien haasteisiin, joita ovat muun muassa väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos

— Miten kunnat pystyvät vastaamaan velvoitteistaan ja palveluistaan ja miten kuntien erilaistuminen otetaan rahoitusjärjestelmässä huomioon? Tähän kysymykseen on vastattava tällä hallituskaudella, ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on saatava maaliin, yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen vaatii.

Yrittäjien mukaan kuntien pitää keskittyä ydintehtäviensä järjestämiseen, sillä monet niiden tehtävistä vaativia ja sisältävät suunnittelua, tuotantoa, hinnoittelua ja valvontaa.

— Se tarkoittaa, että palveluiden tuottaminen tulisi eriyttää järjestämisestä. Niissä tehtävissä, joissa on jo toimivat markkinat ja useita eri toimijoita, voidaan kuntatuotannosta luopua, Mäkynen toteaa.

Seminaari jatkuu vielä torstaina.