Tutkijan mukaan yhteiskunnalliset vaikutukset kiinnostavat yrittäjiä aiempaa enemmän — Kaksi lappeenrantalaisyrittäjää kertoo, mikä motivoi yrittämään

Kestäviä arvoja ajavien yrittäjien taustalla on usein vahva halu auttaa muita. Lappeenrantalaisyrittäjille yhteiskunnallinen yrittäminen näyttäytyy monin tavoin.

Marleena Liikkanen

Omaa rakennusyritystään pyörittävä rakennusinsinööri Jussi Ruokonen sanoo, että talvella työmiehellä ei ole niin kiire kuin kesällä. Yritys täyttää keväällä kolme vuotta, ja etenkin alkuvaiheessa opeteltavaa oli paljon esimerkiksi verotus- ja pankkiasioihin liittyen.
Omaa rakennusyritystään pyörittävä rakennusinsinööri Jussi Ruokonen sanoo, että talvella työmiehellä ei ole niin kiire kuin kesällä. Yritys täyttää keväällä kolme vuotta, ja etenkin alkuvaiheessa opeteltavaa oli paljon esimerkiksi verotus- ja pankkiasioihin liittyen.

Yrittäjät tavoittelevat nykyään rahan lisäksi entistä enemmän myös yhteistä hyvää. Tutkija Anna Vuorion mukaan yrittäjien tietoisuus toimintansa vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan on kasvussa.

— Yrittäjät miettivät nykyään enemmän sitä, minkälaisen jalanjäljen he jättävät yhteiskuntaan. Tulevaisuuden kannalta olisi toivottavaa, että heitä olisi vielä enemmän. Monet kokevat asian niin, että ympäristöystävällisesti ajatteleminen toisi lisää kustannuksia, mutta sillä voi saada myös säästöjä.

Vuorion kauppatieteiden väitöskirja nuorten arvoista, asenteista ja aikomuksista lähteä kestävän yrittäjyyden polulle tarkastettiin Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla tiistaina.

Raha ja kestävä asenne harvoin kohtaavat

Kestävillä yrittäjillä tarkoitetaan sellaisia yrittäjiä, jotka pyrkivät luomaan yrittäjyyden kautta taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa sekä ympäristöarvoa.

Vuorion mukaan nuorten aikomuksia ryhtyä yhteiskunnallisesti kestäviksi yrittäjiksi ohjaavat se, kuinka houkuttelevaksi yrittäjyys koetaan sekä se, miten tärkeäksi esimerkiksi ympäristön kannalta keskeiset arvot koetaan.

— Arvostus rahallista palkintoa ja valtaa kohtaan heikentää kestävyyden arvostusta. Jos taas ihmisellä on vahva halu auttaa muita, asenne kestävyyttä kohtaan on korkeammalla. Niiden yhdistäminen on epätodennäköinen yhtälö, sillä jos arvomaailma on sellainen, että haluat auttaa muita, olet monesti valmis luopumaan omasta edusta.

Yrittäjäksi voi päätyä monella tavalla. Merkitystä on esimerkiksi perhetaustalla ja sillä, minkälaisia kokemuksia yrittäjistä ja yrittäjyydestä on. Vuorion mukaan naiset kokevat kestävät arvot läheisimmiksi kuin miehet, jotka taas kokevat yrittäjyyden houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi kuin naiset. Tutkija toivoo, että jatkossa kestävää yrittäjyyttä korostettaisiin myös yrittäjyysopinnoissa.

Marleena Liikkanen

Pesuparkin yrittäjä Teemu Yrjönen kokee, että suomalaisen verotuksen pitäisi olla sellaista, joka kannustaisi yrittäjyyteen enemmän. "Korkeakoulutettuja yrittäjiä tarvittaisiin lisää, ja yrittäjyysopinnoissa tulisi opettaa strategista ajattelua enemmän", Yrjönen sanoo.

Into luoda uutta kantaa

Lappeenrantalaisen Pesuparkin toimitusjohtaja Teemu Yrjönen kokee, että hänen kohdallaan yhteiskunnallinen yrittäjyys näkyy erityisesti kykynä olla työllistäjä ja palkkojen sekä verojen maksaja.

— Meillä on aina ollut paljon nuoria työntekijöitä, joille me olemme ensimmäinen tai toinen kunnollinen työpaikka. Totta kai mietimme myös ympäristöasioita, ja esimerkiksi käyttämämme pesuaineet ovat kotimaisia.

Pesuparkin lisäksi myös muissa yrityksissä mukana oleva yrittäjä näkee, että yhdenlainen arvomaailmavalinta on ollut jäädä maakuntaan, vaikka maailma olisi auki.

— Jos olet yliopiston käynyt kauppatieteiden maisteri, joka tekee palveluyrittäjyyttä Etelä-Karjalassa, sitä ei voi tehdä rahan takia. Tässä on ollut hyvä porukka tekemässä alusta asti.

Monet kokevat asian niin, että ympäristöystävällisesti ajatteleminen toisi lisää kustannuksia, mutta sillä voi saada myös säästöjä. — Anna Vuorio

Yrittäjäksi 32-vuotias Yrjönen ajautui yliopisto-opintojen kautta viime vuosikymmenen lopulla. Uuteen tarttuminen ei ole ikinä pelottanut.

— Ehkä se oli luonnollinen päätös, sillä olen kokenut aina luonnollista tarvetta ja halua luoda jotain uutta. Mietin huonoimman skenaarion, mitä voi tapahtua ja jos sen kanssa pystyn elämään, olen jo käynyt riskianalyysin läpi.

Isän ehdotuksesta yrittäjäksi

Kaikki yrittäjät eivät arkityössään mieti yhteiskunnallisia arvoja. Oman rakennustyöyrityksensä kolme vuotta sitten perustanut lappeenrantalainen Jussi Ruokonen sanoo, että ympäristöasiat kiinnostavat, mutta yhteiskunnallisesti hänen työnsä ei kovin laajamittaista ja merkittävää ole.

— Kun työkohteet ovat pieniä, ei raaka-aineita sillä tavalla pääse juuri valitsemaan. Rautakaupan tarvikkeissakaan ei oikein valinnanvaraa ole. Kierrätän ja mietin toki sitä puolta, mutta maailman kannalta merkittäviä asioita tässä ei pysty suunnittelemaan.

Pian 29 vuotta täyttävän Ruokosen päätös lähteä yrittäjäksi kypsyi hiljalleen opiskelujen jälkeen työuran alussa. Halu nähdä oman käden jälki voitti toimistossa istumisen.

— Isä sitä ehdotti, että mitä jos itse kokeilisi. En oikein innostunut aluksi, mutta idea ryhtyi itämään mielessä. Olen aina mielelläni tehnyt paljon ja katsonut sitten, mitä tapahtuu. En ole pelännyt hypätä kohti tuntematonta, ja se on mielestäni hyvä ominaisuus yrittäjälle.

Ruokonen sanoo, että raha ei ole ollut koskaan motivaation lähde, vaan ihmisten auttaminen on tärkeämpää. Nuoria yrittäjiä autetaan Suomessa hyvin ja apua saa, mutta rakentamiseen liittyvää byrokratiaa pitäisi karsia.

Kommentoidut