Itsenäisyyspäivän kunniavartio oli upea kunnianosoitus sodissa kaatuneille — Paikalla oli myös Lauri Hartikainen, joka halusi seistä mummonsa veljen haudalla — Lue Etelä-Saimaan Suomi 100 -lukupaketti täältä

Kai Skyttä

1 398 sankarihautaa Lappeenrannan sankarihautausmaalla sai kunniavartion itsenäisyyspäivänä. Tapahtuma veti hautausmaalle ja sen ympärille tuhansia ihmisiä kunnioittamaan itsenäisyyden puolesta taistelleita.
1 398 sankarihautaa Lappeenrannan sankarihautausmaalla sai kunniavartion itsenäisyyspäivänä. Tapahtuma veti hautausmaalle ja sen ympärille tuhansia ihmisiä kunnioittamaan itsenäisyyden puolesta taistelleita.

Suomi täytti 100 vuotta keskiviikkona, ja juhlallisuudet olivat sen mukaiset Etelä-Karjalassa ja ympäri maan.

Etelä-Saimaa kunnioitti Suomen satavuotista itsenäisyyttä mittavalla lukupaketilla, jossa käsiteltiin itsenäisen Suomen taivalta eri näkökulmista.

Vartiossa isoenon sankarihaudalla

Suomen sodissa kaatuneita sankarivainajia kunnioitettiin upealla tavalla sankarihautausmailla eri puolilla Suomea. Lappeenrannassakin jokaisella 1 398 sankarihaudalla seisoi itsenäisyyspäivänä kunniavartiossa suunnilleen samanikäinen henkilö kuin vainaja oli kuollessaan. Myös vainajien sukulaisia oli kunniavartiossa haudoilla.

Lappeenrantalainen Lauri Hartikainen halusi mummonsa veljen haudalle kunniavartioon. Hartikainen asuu nykyisin samassa talossa, jossa sankarivainaja Kauko Tiainen asui ennen sotia.

Hartikainen kertoi tarinansa Etelä-Saimaalle.

Ylä-Lensun tuleva isäntä kaatui jatkosodan ensimmäisenä kesänä — Itsenäisyyspäivänä lappeenrantalaistilan nykyinen isäntä seisoo haudalla kunniavartiossa

Kunniavartiosto todella kiinnosti myös lappeenrantalaisia. 

Kunniavartiosto ja itsenäisyyspäivän juhlallisuudet toivat sankat joukot ihmisiä Lappeenrannan keskustaan

Väkeä oli tuhatmäärin ja Ilmavoimien ylilento kruunasi juhlavan tilaisuuden.

Australiansuomalainen Susanna Seppänen toi puolivuotiaan katsomaan kunniavartiota — "Toivon, että Otso voisi aikanaan tulla armeijaan Suomeen"

Katse 100 vuotta taaksepäin

Loimme myös katsauksen 100 vuoden päähän, jolloin Suomi julistautui itsenäiseksi. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten itsenäisyysjulistus otettiin vastaan Lappeenrannassa.

Jutusta löytyvät myös historialliset kuvat vuodelta 1917.

Itsenäisyysjulistusta ei juhlittu torilla tai oikein muutenkaan — Nälkää nähnyttä kansaa "itsenäisyys ei olisi voinut vähempää kiinnostaa"

Kahden sodan veteraani 

Historiaan katsoo myös ruokolahtelaisen Terho Sikiön haastattelu. 92-vuotias sotaveteraani osallistui jatkosotaan ja Lapin sotaan.

Sodassa Sikion kohtaloksi olivat koitua aliravitsemus, vuosien fyysinen rääkki ja hoidon puute.

Nykyisin elämä on kuitenkin mallillaan.

—On leipää ja leikkelettä ja rahaa lääkkeisiin ja hoitoihin. Elämä on oikein hyvää.

Terho Sikiön tarinan voit lukea alta.

Ruokolahtelainen Terho Sikiö, 92, ei unohda karmeaa näkyä koskaan: Jäätyneet ruumiit olivat pinossa kuin halot

Mitä tapahtui 50 vuotta sitten?

Jos oli Suomi 100 -juhlinta loistokasta, juhlittiin itsenäisyyttä mittavin menoin myös 50 ikävuoden kohdalla.

Toimittaja Helena Korpela lähti etsimään Saimaan saareen juhlinnan yhteydessä istutettuja Suomi 50 -kuusia. 

Jutusta selviää muun muassa se, että kuuset ovat yltäneet 50 vuodessa 23 metrin mittaan.

Hilpeän reportaasin voit lukea alta.

Saimaan saaressa kasvaa kuusia, joiden jahtaaminen on kaiken vaivan arvoista — Pertti Mankin kotisaaressa Taipalsaarella kasvavat juhlakuuset istutettiin tasan 50 vuotta sitten

Katse myös tulevaan

Historiallisen juhlan keskellä on hyvä katsoa myös tulevaan. Tutkija Tommi Rissanen pohti esseessään, millainen tulevaisuus Etelä-Karjalalla ja Suomella on edessään.

Pyysimme myös kolmea eteläkarjalaista nuorta kommentoimaan Rissasen näkemyksiä. Kuinka todenmukaiselta ajatukset vaikuttavat?

Tekeekö Cheek comebackin ja pääseekö Lappeenrannasta kahdella junanvaihdolla Berliiniin? — Tutkija Tommi Rissanen pohtii esseessään, millainen tulevaisuus Etelä-Karjalalla ja Suomella on edessään

Jarno Koskirannalla ei pukuongelmia

Myös ulkomailla olevat suomalaiset juhlivat satavuotista itsenäisyyttä. Kukin omalla tyylillään.

SKA Pietarin Jarno Koskiranta kertoo itsenäisyyspäivän vietostaa. Pukua ei ole tarvinnut miettiä, sillä päivä kului pelimatkalla.

Jarno Koskirannan itsenäisyyspäivän juhla-asu oli selvillä hyvissä ajoin — Pelimatka vie miehen Tatarstaniin

Fuengirolassa Espanjassa asuva Raimo Bragge puolestaan pyrki viettämään mahdollisimman perinteistä itsenäisyyspäivää, vaikka kaukana kotimaasta olikin.

Raimo Braggen juhlaan Fuengirolassa kuuluvat Tuntematon omassa ravintolassa ja karjalanpaisti kotona juhlapöydässä

Ylennykset ja huomionosoitukset

Itsenäisyyspäivänä on perinteisesti muistettu myös ansioituneita suomalaisia. Alla olevista linkeistä löytyvät reservin upseerien ylennykset ja Reserviläisliiton huomionosoitukset.

Tasavallan presidentti on ylentänyt reservin upseereita itsenäisyyspäivänä — Katso lista eteläkarjalaisista ylennetyistä täältä

Reserviläisliitto on myöntänyt ansioristejä ja -mitaleja itsenäisyyspäivänä — Katso lista Etelä-Karjalaan tulleista huomionosoituksista täältä

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.